Meidän piti lähteä kahdestaan mökille ja mies kutsui vieraita

Ihan selvä tilanne: Mies ei halua käsitellä suhteenne ongelmia ja vieraat kutsumalla pakenee tilannetta, jossa joutuisi olemaan kahdestaan kanssasi ja kohtaamaan ne.

T. Keittiöpsykologi

Kavereitten kanssa on hauskempaa kuin sun kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Kahdestaan oleminen liittyy ensi-ihastukseen, sen jälkeen tarvitaan jo kavereita viihdykkeeksi, että jaksaa vuorokauden samaa ihmistä.

Mä ottaisin eron, jos en pystyisi olla vuorokautta puolisoni kanssa kahdestaan.

Mitä järkeä tuollaisessa suhteessa on?

Et olis antanut kuitenkaan niin mitä väliä.

Me on oltu yhdessä miehen kanssa 35 vuotta. Joka kesä vuokrataan iso mökki - se on tavanomaista edullisempi kun sitä vuokrataan vain vähän lisätulojen toivossa ja halutaan että joku on siellä, ei ole tienestin takia olemassa - kahdestaan. Yhtenä vuonna miehen kaveri oli tuppautumassa sinne ja mies oli ehtinyt luvata. Silloin sanoin, että minä en lähde, koska minä en sitten saa tehdä niitä asioita mitä me tehdään, vaan miehen kaveri vie sen paikan, esim. kalalle kaksistaan ja minusta tulee vain piika ja kokki. Mies saa mennä kavereittensa kanssa muuten vaikka koko lomansa, mutta se mökkiviikonloppu on minun lomaani, ei palvelijana toimimista. Kun ollaan kaksin, jaetaan myös se keittiö mutta kokemuksesta tiedän että jos muita on paikalla, mies hoitaa vain grilli- ja savustuspuolen. Sinä vuonna sitten vähän mökötettiin,  mutta kukaan ei mennyt. Mies valehteli kaverilleen syyksi rahapulan ja yllättäviä menoja - niitä menoja oli oikeasti, mutta olisimme me silti voineet mennä. Sen jälkeen ei ole puhuttu sanallakaan, että sinne tulisi muita. Mies on nykyään jopa sillä linjalla, ettei kerro, millä viikolla se meidän mökkiloma on, ettei sinne tule yllätyksiä ja nauttii. 

45 korjaa, ajatukset tekivät viikonlopun, mutta ihan täysi viikko siellä ollaan joka kesä. Omaa ei haluta, kun tuonne on matkaa ja tietyistä syistä halutaan olla just siellä, eikä ole oikein aikaa että voisi paljon olla omalla. Viikon kesässä takia ei kannata. 

Raivostuisin ja niin raivostuisi minun miehenikin, jos menisin tekemään noin. Onko teillä suhteessa siis muutenkin ongelmia ja rankka kausi esimerkiksi lasten takia? Jos näin on, niin mies käytöksellään osoittaa sen, ettei halua asioista keskusteltavan ja haluaa lakaista ongelmat pois silmistä ja pois mielestä kutsumalla kavereita esiliinaksi.

Vierailija kirjoitti:

Kahdestaan oleminen liittyy ensi-ihastukseen, sen jälkeen tarvitaan jo kavereita viihdykkeeksi, että jaksaa vuorokauden samaa ihmistä.

Nykyisin se kahdestaan olo on sitä, että miehen pitää katsoa, kun nainen roikkuu netissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kahdestaan oleminen liittyy ensi-ihastukseen, sen jälkeen tarvitaan jo kavereita viihdykkeeksi, että jaksaa vuorokauden samaa ihmistä.

Mä ottaisin eron, jos en pystyisi olla vuorokautta puolisoni kanssa kahdestaan.

Mitä järkeä tuollaisessa suhteessa on?

Sellaisissa suhteissa ei myöskään ole järkeä, joissa pitää olla näköetäisyydellä kokonaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kahdestaan oleminen liittyy ensi-ihastukseen, sen jälkeen tarvitaan jo kavereita viihdykkeeksi, että jaksaa vuorokauden samaa ihmistä.

Mä ottaisin eron, jos en pystyisi olla vuorokautta puolisoni kanssa kahdestaan.

Mitä järkeä tuollaisessa suhteessa on?

Sellaisissa suhteissa ei myöskään ole järkeä, joissa pitää olla näköetäisyydellä kokonaan.

Koko ajan.

Vierailija kirjoitti:

Minun mies tekee ihan samaa. Tai tekisi, jos saisi vielä tilaisuuden.

Mökille pitää saada kaverit mukaan, ulkomaille pitää saada kaverit mukaan.

Olen hänelle aiheesta puhunut ja valittanut ja mäkättänyt lopulta, mutta yhä edelleen, aina kun sanon, että voitais vuokrata mökki / lähteä viikonloppureissuun, se on tyyliin heti näpyttelemässä, että "oota, kysyn Teemulta lähteekö se kans."

Siis se, että asutaan yhdessä, tekee minusta itsestäänselvyyden. Ei tarvitse panostaa mihinkään "kun me nähdään koko ajan" ja kavereita näkee niin harvoin. Vaikka asutaan yhdessä, saattaa mennä kaksi viikkoa, ettei nähdä toisiamme kuin nukkumassa, koska vapaapäivät voi olla eri aikaan. Jos meillä sattuu olemaan samat vapaapäivät, toisen se riekkuu omilla menoillaan ja toisena voin ehkä saada pari tuntia yhteistä aikaa. Sitten, jos lomalla olisi tilaisuus olla kahden ja hoitaa tätä parisuhteen irvikuvaa, se raahaa kaverit mukaan.

Olen nyt sanonut, että menköön kavereidensa kanssa keskenään mökille, minä teen sillä välin muuta sellaisten ihmisten kanssa, joita kiinnostaa viettää aikaa minun kanssani.

Onneksi en ole näkemässä sitä ilmettä, kun se tulee takaisin sieltä mökiltä ja huomaa, että itsestäänselvyys ja sen hankkimat tavarat ovat hävinneet asunnosta. En usko, että harmittaa muu kuin automaattinen siivous-, ruoka-, ja pyykinpesupalvelun häviäminen. Huijatkoon jonkun toisen piiakseen, tämä idiootti otti jo opikseen.

Minun ex-mieheni oli tällainen. Jopa ruokaravintolaan illalliselle olisi pitänyt kysyä Makea ja Maijaa mukaan. Siis MITÄÄN ei halunnut tehdä kanssani kaksin kuin pari ensimmäistä kuukautta. Ei onneksi ehditty muuttamaan yhteen ja 1.5 vuotta tuota touhua katselin. Kaikkialla piti olla kavereita ja nimenomaan HÄNEN kavereita. Minun kaverit eivät kelvanneet mihinkään. Hänen isänsä kutsui meidät mökillensä ja sinnekin piti kutsua se Make mukaan, että pääsevät keskenään kalastamaan "kun sinä et varmaan kalastuksesta niin piittaa". Isänsä katsoi vähän alta kulmien ja tokaisikin, että joku kalakaverikin piti näemmä ottaa mukaan.

Kun asioista tuli meille riitaa, niin alkoi puheet "jos minä hylkään kaverit, niin ei minulla ole sitten enää ketään, kun erotaan". Koskaan en ole tarkoittanut mitään kavereiden hylkäämistä, mutta ilmeisesti se olisi kavereiden hylkäämistä, jos edes kerran olisi halunnut istua kanssani kahdestaan vaikka jätskille 😂 en tiedä mikä päävika hänellä oli...

No nyyh nyyh. Kasvata munat ja lopeta vinkuminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kahdestaan oleminen liittyy ensi-ihastukseen, sen jälkeen tarvitaan jo kavereita viihdykkeeksi, että jaksaa vuorokauden samaa ihmistä.

Mä ottaisin eron, jos en pystyisi olla vuorokautta puolisoni kanssa kahdestaan.

Mitä järkeä tuollaisessa suhteessa on?

Sellaisissa suhteissa ei myöskään ole järkeä, joissa pitää olla näköetäisyydellä kokonaan.

Kuka sellaista on väittänytkään? Fakta on se, että sellaisessa suhteessa ei ole mitään järkeä, jos kumppanit ei viihdy toistensa seurassa kahdestaan ja nauti kahdenkeskisestä ajasta.

Vierailija kirjoitti:

Kahdestaan oleminen liittyy ensi-ihastukseen, sen jälkeen tarvitaan jo kavereita viihdykkeeksi, että jaksaa vuorokauden samaa ihmistä.

Sitä aina ihmetellyt mihin se alun kädestäpitäminen yms hellyys unohtuu ensimmäisen vuoden jälkeen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun mies tekee ihan samaa. Tai tekisi, jos saisi vielä tilaisuuden.

Mökille pitää saada kaverit mukaan, ulkomaille pitää saada kaverit mukaan.

Olen hänelle aiheesta puhunut ja valittanut ja mäkättänyt lopulta, mutta yhä edelleen, aina kun sanon, että voitais vuokrata mökki / lähteä viikonloppureissuun, se on tyyliin heti näpyttelemässä, että "oota, kysyn Teemulta lähteekö se kans."

Siis se, että asutaan yhdessä, tekee minusta itsestäänselvyyden. Ei tarvitse panostaa mihinkään "kun me nähdään koko ajan" ja kavereita näkee niin harvoin. Vaikka asutaan yhdessä, saattaa mennä kaksi viikkoa, ettei nähdä toisiamme kuin nukkumassa, koska vapaapäivät voi olla eri aikaan. Jos meillä sattuu olemaan samat vapaapäivät, toisen se riekkuu omilla menoillaan ja toisena voin ehkä saada pari tuntia yhteistä aikaa. Sitten, jos lomalla olisi tilaisuus olla kahden ja hoitaa tätä parisuhteen irvikuvaa, se raahaa kaverit mukaan.

Olen nyt sanonut, että menköön kavereidensa kanssa keskenään mökille, minä teen sillä välin muuta sellaisten ihmisten kanssa, joita kiinnostaa viettää aikaa minun kanssani.

Onneksi en ole näkemässä sitä ilmettä, kun se tulee takaisin sieltä mökiltä ja huomaa, että itsestäänselvyys ja sen hankkimat tavarat ovat hävinneet asunnosta. En usko, että harmittaa muu kuin automaattinen siivous-, ruoka-, ja pyykinpesupalvelun häviäminen. Huijatkoon jonkun toisen piiakseen, tämä idiootti otti jo opikseen.

Minun ex-mieheni oli tällainen. Jopa ruokaravintolaan illalliselle olisi pitänyt kysyä Makea ja Maijaa mukaan. Siis MITÄÄN ei halunnut tehdä kanssani kaksin kuin pari ensimmäistä kuukautta. Ei onneksi ehditty muuttamaan yhteen ja 1.5 vuotta tuota touhua katselin. Kaikkialla piti olla kavereita ja nimenomaan HÄNEN kavereita. Minun kaverit eivät kelvanneet mihinkään. Hänen isänsä kutsui meidät mökillensä ja sinnekin piti kutsua se Make mukaan, että pääsevät keskenään kalastamaan "kun sinä et varmaan kalastuksesta niin piittaa". Isänsä katsoi vähän alta kulmien ja tokaisikin, että joku kalakaverikin piti näemmä ottaa mukaan.

Kun asioista tuli meille riitaa, niin alkoi puheet "jos minä hylkään kaverit, niin ei minulla ole sitten enää ketään, kun erotaan". Koskaan en ole tarkoittanut mitään kavereiden hylkäämistä, mutta ilmeisesti se olisi kavereiden hylkäämistä, jos edes kerran olisi halunnut istua kanssani kahdestaan vaikka jätskille 😂 en tiedä mikä päävika hänellä oli...

Rakastunu siihen Makeen.

Vierailija kirjoitti:

Me on oltu yhdessä miehen kanssa 35 vuotta. Joka kesä vuokrataan iso mökki - se on tavanomaista edullisempi kun sitä vuokrataan vain vähän lisätulojen toivossa ja halutaan että joku on siellä, ei ole tienestin takia olemassa - kahdestaan. Yhtenä vuonna miehen kaveri oli tuppautumassa sinne ja mies oli ehtinyt luvata. Silloin sanoin, että minä en lähde, koska minä en sitten saa tehdä niitä asioita mitä me tehdään, vaan miehen kaveri vie sen paikan, esim. kalalle kaksistaan ja minusta tulee vain piika ja kokki. Mies saa mennä kavereittensa kanssa muuten vaikka koko lomansa, mutta se mökkiviikonloppu on minun lomaani, ei palvelijana toimimista. Kun ollaan kaksin, jaetaan myös se keittiö mutta kokemuksesta tiedän että jos muita on paikalla, mies hoitaa vain grilli- ja savustuspuolen. Sinä vuonna sitten vähän mökötettiin,  mutta kukaan ei mennyt. Mies valehteli kaverilleen syyksi rahapulan ja yllättäviä menoja - niitä menoja oli oikeasti, mutta olisimme me silti voineet mennä. Sen jälkeen ei ole puhuttu sanallakaan, että sinne tulisi muita. Mies on nykyään jopa sillä linjalla, ettei kerro, millä viikolla se meidän mökkiloma on, ettei sinne tule yllätyksiä ja nauttii. 

Vähän ehkä ot, mutta mistä se johtuu, että nainen joutuu aina sinne keittiöön ja piikoilemaan, kun tulee vieraita? Oli ne sitten miehen puolen vieraita tai vaikka naisen omia ystäviä... Aina siitä naisesta tulee se, joka tekee ja laittaa ja mies ehkä just ja just saa grillattua muutaman makkaran ja tarjoaa vieraalle kaljaa sillä välin, kun nainen tekee salaatit, lisukkeet, kattaa pöydät, siistii, huolehtii, että vierailla on sitä ja tätä ja vierailla on mukava olla ja vieraiden jälkeen vielä siistii paikat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kahdestaan oleminen liittyy ensi-ihastukseen, sen jälkeen tarvitaan jo kavereita viihdykkeeksi, että jaksaa vuorokauden samaa ihmistä.

Mä ottaisin eron, jos en pystyisi olla vuorokautta puolisoni kanssa kahdestaan.

Mitä järkeä tuollaisessa suhteessa on?

Sellaisissa suhteissa ei myöskään ole järkeä, joissa pitää olla näköetäisyydellä kokonaan.

Kuka sellaista on väittänytkään? Fakta on se, että sellaisessa suhteessa ei ole mitään järkeä, jos kumppanit ei viihdy toistensa seurassa kahdestaan ja nauti kahdenkeskisestä ajasta.

Just näin.

Varasin exän kanssa kylpyläloman ja hän oli mykkä koko matkan. Seurasi mukana kyllä. Tosi vaivalloista. 15v suhde.

Silloin ymmärsin että tää oli tässä. Ei hän halunnut olla mun kanssa vaikka nyökytteli oikeissa kohdissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun mies tekee ihan samaa. Tai tekisi, jos saisi vielä tilaisuuden.

Mökille pitää saada kaverit mukaan, ulkomaille pitää saada kaverit mukaan.

Olen hänelle aiheesta puhunut ja valittanut ja mäkättänyt lopulta, mutta yhä edelleen, aina kun sanon, että voitais vuokrata mökki / lähteä viikonloppureissuun, se on tyyliin heti näpyttelemässä, että "oota, kysyn Teemulta lähteekö se kans."

Siis se, että asutaan yhdessä, tekee minusta itsestäänselvyyden. Ei tarvitse panostaa mihinkään "kun me nähdään koko ajan" ja kavereita näkee niin harvoin. Vaikka asutaan yhdessä, saattaa mennä kaksi viikkoa, ettei nähdä toisiamme kuin nukkumassa, koska vapaapäivät voi olla eri aikaan. Jos meillä sattuu olemaan samat vapaapäivät, toisen se riekkuu omilla menoillaan ja toisena voin ehkä saada pari tuntia yhteistä aikaa. Sitten, jos lomalla olisi tilaisuus olla kahden ja hoitaa tätä parisuhteen irvikuvaa, se raahaa kaverit mukaan.

Olen nyt sanonut, että menköön kavereidensa kanssa keskenään mökille, minä teen sillä välin muuta sellaisten ihmisten kanssa, joita kiinnostaa viettää aikaa minun kanssani.

Onneksi en ole näkemässä sitä ilmettä, kun se tulee takaisin sieltä mökiltä ja huomaa, että itsestäänselvyys ja sen hankkimat tavarat ovat hävinneet asunnosta. En usko, että harmittaa muu kuin automaattinen siivous-, ruoka-, ja pyykinpesupalvelun häviäminen. Huijatkoon jonkun toisen piiakseen, tämä idiootti otti jo opikseen.

Minun ex-mieheni oli tällainen. Jopa ruokaravintolaan illalliselle olisi pitänyt kysyä Makea ja Maijaa mukaan. Siis MITÄÄN ei halunnut tehdä kanssani kaksin kuin pari ensimmäistä kuukautta. Ei onneksi ehditty muuttamaan yhteen ja 1.5 vuotta tuota touhua katselin. Kaikkialla piti olla kavereita ja nimenomaan HÄNEN kavereita. Minun kaverit eivät kelvanneet mihinkään. Hänen isänsä kutsui meidät mökillensä ja sinnekin piti kutsua se Make mukaan, että pääsevät keskenään kalastamaan "kun sinä et varmaan kalastuksesta niin piittaa". Isänsä katsoi vähän alta kulmien ja tokaisikin, että joku kalakaverikin piti näemmä ottaa mukaan.

Kun asioista tuli meille riitaa, niin alkoi puheet "jos minä hylkään kaverit, niin ei minulla ole sitten enää ketään, kun erotaan". Koskaan en ole tarkoittanut mitään kavereiden hylkäämistä, mutta ilmeisesti se olisi kavereiden hylkäämistä, jos edes kerran olisi halunnut istua kanssani kahdestaan vaikka jätskille 😂 en tiedä mikä päävika hänellä oli...

Rakastunu siihen Makeen.

Tjaa a, mutta se Make oli myös välillä Pera ja Sepi ja Teme, kuka kaveri milloinkin :D

Vierailija kirjoitti:

Kavereitten kanssa on hauskempaa kuin sun kanssa.

Miksi kukaan haluaa jakaa esimerkiksi asunnon ihmisen kanssa, joka ei ole niin hauska kuin kaverit?

Kannattaa sanoa miehelle, ettäolet vähän ihastunut hänen kaveriinsa.

Ja sitten seuraavasta nähnyt kuumia unia jne.