Huomasi hoivakodeissa miten vanhuksilta puuttui kunnon vaatteita

Rentoa on tuo eka sana

No joo. Ja niitä vaatteita, jotka ostetaan heti vanhuksen muuttaessa hoivakotiin, voisi välillä vähän päivittää. Lihomaan taipuvaisella ei meinaa saada housuja jalkaan kun jäävät jo puolireidestä kiinni, ja laihtuvaisella mummolla taas pyörii housut ympyrää. Mutta valitettavasti tuntuu, että joillekin omaisille jo pelkkä hammastahnatuubi on liiallinen kuluerä.

Osa vanhuksista, siis ei pahasti muistisairaat, ei välttämättä halua uusia vaatteita. Miettikääpä millaisessa useat heistä ovat asuneet aikanaan ja millä periaatteilla, arvoilla. Eivät kaipaa uutta.

Osalle taas omat vanhat vaatteet tuo tuttua turvaa, vaikka olisikin vanhat alushousut.

Vaatteet pitäisi olla sellaiset, että vanhuksen on helppo ne itse pukea ja riisua. Tai jos on dementikko niin joustavat, koska usein laittavat pukemisessa ja riisumisessa vastaan.

[quote author="Vierailija" time="05.07.2014 klo 13:07"]

Osa vanhuksista, siis ei pahasti muistisairaat, ei välttämättä halua uusia vaatteita. Miettikääpä millaisessa useat heistä ovat asuneet aikanaan ja millä periaatteilla, arvoilla. Eivät kaipaa uutta.

Osalle taas omat vanhat vaatteet tuo tuttua turvaa, vaikka olisikin vanhat alushousut.

[/quote]

Eivät välttämättä haluakaan, mutta tilanne on hyvinkin monella sellainen että vaatteet ovat joko niin rikkinäisiä ja väärän kokoisia ettei niitä oikein enää pysty edes pukemaan, tai sitten vaatteita on niin vähän ettei niitä riitä (monelle pitää vaihtaa vaatteet useasti päivässä esimerkiksi syödessä tippuvan ruuan ja virtsa-/ulostetahrojen vuoksi).

Mummille jää kuukaudessa käyttörahaa 99 euroa, josta pitää maksaa osa lääkärissäkäynneistä ja lääkkeistä, puhelin, kauneudenhoito eli jalkahoitaja ja kampaaja + pienet ylellisyydet tyyliin käsirasva, shampoo, kosteusvoide, hammastahna jne., matkat (vaikka vain kerran kuussa kirkkoon ja takaisin => 25 e), kuulokojeen paristot, postimerkit (mummi lähettää yhä vanhanaikaisia synttärikortteja) ym. eli vaikka palvelutalo tarjoaa asumisen, ruuan, siivouksen, puhtauden jne. niin käyttöraha on niin pieni, ettei sillä osteta vaatteita noin vain. Joka kuukausi kunnallinen palvelutalo ottaa noin 3200 e, mutta vaatteet eivät tuohon summaan sisälly.

[quote author="Vierailija" time="05.07.2014 klo 12:57"]

Renota arkivaatetta ja oloasua oli kyllä todella vähän ja alushousut 25 vuotta vanhoja, sukat liian pieniä ja housuista kuminauhat repsotti.

Omaiset, ostakaa mummoille ja papoille vaatteita, kai heillä jää käyttörahaakin. Eikä sitä perintöä tarvitse niin paljon jäädä, ettei muutamat vaatteetkin vuodessa voisi hankkia.

[/quote] meillä mummulla kaappi täynnä hyviä pitämättömiä vaatteita, mummu käyttää vanhoja tuttuja vaatteita eikä muita halua päälleen pukea, osan uusista vaatteistaan antoi aikanaan itse kirkon hyväntekeväisyyteen koska 1) rumat ne vaatteilla koreilee, 2) mummulla kuulemma on rättejä ihan tarpeeks kun taas moni köyhä tarvii niitä kipeämmin kuin mummu ja 3) mummu kuulemma kuolee kohta (hokenu tuota 10 v ainakin...) eikä kuoleva tarvii mitään uutta vaatetta ainakaan. Ei taida olla ainoa vanhus joka ajattelee noin. Tokikin toi on mahdoton ymmärtää meille yltäkylläisyyydessä eläneille ja minäminäminäainaensin-kulttuuriin aivopestyille

Eihän se vaatteen ikä ole se ensimmäinen asia, vaan se, että vaatteet ovat ehjiä, puhtaita ja muutenkin kunnollisia ja päällä mukavia. Omaiset voisivat tosiaan hankkia vaikka pari mukavaa oloasua, collegea tai froteeta.

Toisaalta moni asiakas käyttää myös ns. talon vaatteita, jotka ovat usein myös aikamoisia retaleita. Iäkäs sukulainen vietti kolme viime vuottaan terveyskeskuksen vuodeosastolla ja kyllä oli kammottavia vermeitä, pesussa virahtaneita ja haalistuneita. Kun oli kuumat ilmat, niin osa asukkaista kulki pelkissä pitkäpunttisissa alushousuissa ja aluspaidassa. Kun sitä kuvaa katseli, ei olisi uskonut, että ollaan Suomessa. Tämä sukulainen oli käyttänyt entiset vaatteensa jo loppuun eikä halunnut uusia, joten ei auttanut kuin tyytyä siihen, mitä talo tarjoaa. Johan siinä mielialakin olisi vanhuksilla kohentunut, jos olisi voinut pukea jotain kauniimpaa yllensä. Tiedän, että sellaisiakin hoitolaitoksia on, joissa kiinnitetään asiaan huomiota, mutta vähemmistössähän ne ovat.

Ja jos ja kun hankitte vanhuksille uusia vaatteita huomioikaa koko. Heillä saattaa olla vaipat käytössä joten tarpeeksi isot housut/hameet/mekot :) Mieluiten myös 60 pesun kestäviä. Ei hiostavia tekokuituja. Kiitos!

[quote author="Vierailija" time="05.07.2014 klo 13:13"]

Vaatteet pitäisi olla sellaiset, että vanhuksen on helppo ne itse pukea ja riisua. Tai jos on dementikko niin joustavat, koska usein laittavat pukemisessa ja riisumisessa vastaan.

[/quote]

Napitus olkapäällä on pieni mutta tärkeä yksityiskohta ja helpottaa pukeutumista.  Muistakaa ompelutaitoiset vanhusten omaiset.

[quote author="Vierailija" time="05.07.2014 klo 13:17"]

Mummille jää kuukaudessa käyttörahaa 99 euroa, josta pitää maksaa osa lääkärissäkäynneistä ja lääkkeistä, puhelin, kauneudenhoito eli jalkahoitaja ja kampaaja + pienet ylellisyydet tyyliin käsirasva, shampoo, kosteusvoide, hammastahna jne., matkat (vaikka vain kerran kuussa kirkkoon ja takaisin => 25 e), kuulokojeen paristot, postimerkit (mummi lähettää yhä vanhanaikaisia synttärikortteja) ym. eli vaikka palvelutalo tarjoaa asumisen, ruuan, siivouksen, puhtauden jne. niin käyttöraha on niin pieni, ettei sillä osteta vaatteita noin vain. Joka kuukausi kunnallinen palvelutalo ottaa noin 3200 e, mutta vaatteet eivät tuohon summaan sisälly.

[/quote]

Mummilla ei ole mitään omaisuutta? Ja omaiset eivät halua ostaa hänelle vaatteita?

Kyllä on niitäkin tapauksia että mummolla on kyllä kiinteää omaisuutta esim. kesämökki jota jälkipolvi ahkerasti käyttää mutta kun vanhainkodista pyydetään mummolle talvitakkia niin tämä samainen jälkipolvi pitää sitä liian kalliina hankintana "eihän se edes käy ulkona talvella" No ei käy, ei, koska ei ole ulkoiluun sopivia vaatteita.

[quote author="Vierailija" time="05.07.2014 klo 13:42"]

[quote author="Vierailija" time="05.07.2014 klo 13:17"]

Mummille jää kuukaudessa käyttörahaa 99 euroa, josta pitää maksaa osa lääkärissäkäynneistä ja lääkkeistä, puhelin, kauneudenhoito eli jalkahoitaja ja kampaaja + pienet ylellisyydet tyyliin käsirasva, shampoo, kosteusvoide, hammastahna jne., matkat (vaikka vain kerran kuussa kirkkoon ja takaisin => 25 e), kuulokojeen paristot, postimerkit (mummi lähettää yhä vanhanaikaisia synttärikortteja) ym. eli vaikka palvelutalo tarjoaa asumisen, ruuan, siivouksen, puhtauden jne. niin käyttöraha on niin pieni, ettei sillä osteta vaatteita noin vain. Joka kuukausi kunnallinen palvelutalo ottaa noin 3200 e, mutta vaatteet eivät tuohon summaan sisälly.

[/quote]

Mummilla ei ole mitään omaisuutta? Ja omaiset eivät halua ostaa hänelle vaatteita?

[/quote]

Vastasin ap:n lauseeseen "Omaiset, ostakaa mummoille ja papoille vaatteita, kai heillä jää käyttörahaakin." Eli käyttörahaa jää todella vähän! Lisäksi moni vanhus kokee alentavana, jos on niin vähän rahaa, että täytyy omilla lapsilla vaatteetkin ostattaa.

En kirjoittanut, että emme ostaisi mummille vaatteita.

Enkä toisaalta ymmärrä, mitä tekemistä mummin omaisuudella on vaatehankintoje kanssa. Palvelutalon asukkailla ei välttämättä ole enää mitään muuta omaisuutta kuin ne vähät tavarat, jotka huoneeseen mahtuvat. Kurja myydä 20 euron kahvinkeitin pois siksi, että saisi sukat.

[quote author="Vierailija" time="05.07.2014 klo 13:49"]

Enkä toisaalta ymmärrä, mitä tekemistä mummin omaisuudella on vaatehankintoje kanssa. Palvelutalon asukkailla ei välttämättä ole enää mitään muuta omaisuutta kuin ne vähät tavarat, jotka huoneeseen mahtuvat. Kurja myydä 20 euron kahvinkeitin pois siksi, että saisi sukat.

[/quote]

Kyllä ne vanhukset ovat Suomessa hyvin harvassa, joilla ei esim. mitään omistusasuntoa ole koskaan ollut tai ei ole keneltäkään koskaan mitään perinnyt. Yleensä silloin kyse on syrjäytyneestä, esim. pitkän linjan alkoholistista.

Useimmiten on kyse siitä että omaiset eivät halua myydä kiinteä omaisuutta.

[quote author="Vierailija" time="05.07.2014 klo 14:30"]

[quote author="Vierailija" time="05.07.2014 klo 13:49"]

Enkä toisaalta ymmärrä, mitä tekemistä mummin omaisuudella on vaatehankintoje kanssa. Palvelutalon asukkailla ei välttämättä ole enää mitään muuta omaisuutta kuin ne vähät tavarat, jotka huoneeseen mahtuvat. Kurja myydä 20 euron kahvinkeitin pois siksi, että saisi sukat.

[/quote]

Kyllä ne vanhukset ovat Suomessa hyvin harvassa, joilla ei esim. mitään omistusasuntoa ole koskaan ollut tai ei ole keneltäkään koskaan mitään perinnyt. Yleensä silloin kyse on syrjäytyneestä, esim. pitkän linjan alkoholistista.

Useimmiten on kyse siitä että omaiset eivät halua myydä kiinteä omaisuutta.

[/quote]

Ei saa myydä toisen omaisuutta ilman lupaa. Toiset perilliset voi myös suuttua.

No mutta onhan vanhuksellakin joka vuosi synttärit ja joulu. Omaisethan voisivat silloin kerätä kolehtia ja ostaa uuden oloasun tai vaikka sen talvitakin...

Ongelma on se, että ei ole mitään paikkaa josta ostaa vaatteita. Sopivia vaatteita kovasti lihonneelle vanhukselle, joka ei muuten ole pitkä, ei vaan löydy kaupoista. Kun ei voi olla vetoketjuja, kun repii ne pois ja samoin napit lähtee. Pitäisi olla pelkästään tarrakiinnityksellä olevia takkeja ja puseroita. Housuissa pitäisi olla vaipoille tilaa. Ei sellaisia vaatteita mistään löydä! Kukaan ei niitä valmista!

Vanhainkodeista ja laitoksista sattuu katoamaan kaikki parempi tavara ja tekstiili.

Nansolta löytyy joustavaa ja mukavaa vaatetta. Kannattaa muistaa myös, että on resorit olohousujen lahkeen suussa. Suorapunttiset ovat yleensä niin pitkiä ja menevät kantapäiden alle.

Onko tämä kovin yleistä? Ainakin hoivakodissa missä äitini on, on kaikilla hyvät vaatteet, samoin anoppi-vainaan ollessa hoivakodissa en nähnyt koskaan huonoja vaatteita kellään.