Miten oikeasti vaihdetaan alaa? Koska eihän kukaan halua palkata esim. nelikymppistä, jolla ei ole kyseisestä alasta aiempaa kokemusta.
Kommentit (14)
Kerro vaan ihan reippaasti millasta työtä ajattelit.
No mä aloitan syksyllä lähihoitajaopinnot ja oon 55v🤭
Vierailija kirjoitti:
No mä aloitan syksyllä lähihoitajaopinnot ja oon 55v🤭
no tää nyt onkin ainoa, missä onnistuu takuuvarmasti, kuten sh
Mä vaihdoin nelikymppisenä alaa lastenhoitajaksi ja töitä on vaikka kuinka😀
Mites tradenomeilla ja ktm tuo on?
Mennään opiskelemaan. Siitä on sitten monta eri polkua työelämään. Itse menin aikuisopiskelijana ihan amikseen. Opiskelin ja kun oppia oli koossa sen verran, että jotain osasin, aloin tekemään töitä opintojen ohessa. Kun valmistuin, mulla oli kolme kiinnostunutta työnantajaa, joista valita. Valitsin yhden vakituiseksi työpaikaksi ja toiselle tein silloin tällöin keikkaa. Nykyään se toinen on mun vakituinen ja teen ensimmäiselle keikkaa.
Olisin voinut myös jatko-opiskella, mutta jatko-opinnot eivät olisi varsinaisesti hyödyttänyt siinä työssä mitä halusin tehdä. Olisin joutunut johonkin konttoriin papereita ja lukuja pyörittelemään.
Vaihdoin juuri alaa. Opiskelin lähihoitajaksi, sain vakipaikan ja olen tykä nyt. Olen myös hyvä työntekijä. Ai niin 50v
Vaihdoin alaa 46v ja nyt kohta 56 täyttävänä alan sisällä eri hommiin.
Vierailija kirjoitti:
Mennään opiskelemaan. Siitä on sitten monta eri polkua työelämään. Itse menin aikuisopiskelijana ihan amikseen. Opiskelin ja kun oppia oli koossa sen verran, että jotain osasin, aloin tekemään töitä opintojen ohessa. Kun valmistuin, mulla oli kolme kiinnostunutta työnantajaa, joista valita. Valitsin yhden vakituiseksi työpaikaksi ja toiselle tein silloin tällöin keikkaa. Nykyään se toinen on mun vakituinen ja teen ensimmäiselle keikkaa.
Olisin voinut myös jatko-opiskella, mutta jatko-opinnot eivät olisi varsinaisesti hyödyttänyt siinä työssä mitä halusin tehdä. Olisin joutunut johonkin konttoriin papereita ja lukuja pyörittelemään.
Lähärikö sinäkin
Minulta kysyttiin, olisinko kiinnostunut. Otin riskin ja vaihdoin ihan tuntemattomalle alalle (sellainen, mitä en ollut koskaan edes ajatellut työvaihtoehtona).
Riski kannatti ja sen alkujännityksen jälkeen olen - vastoin kaikkia ennakko-odotuksiani -tykännyt tästä työstä.
Minä vaihdoin. Olin 44 kun valmistuin. Sain kuukauden etsimisellä hyvän määräaikaisen työpaikan. Olisi vakinaistettu, mutta juuri samaan aikaan iski korona ja yt... Kuukauden etsimisellä löysin toisen vielä paremman paikan. Nyt olen siellä toista vuotta ja päässyt jo ylenemään enemmän kuin oli edes tarkoitus ennen eläkeikää.
Tiedän kyllä olevani onnekas, mutta samalla olen fiksu ja toiminut määrätietoisesti ja järkevästi. Tärkeintä oli mielestäni se, että pitkään harkitsin ja valitsin kouluttautua alalle, jolle minulla oli osoittaa vahvuuksia jo ennestään. Ei suoraan työn kautta, mutta muuten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mennään opiskelemaan. Siitä on sitten monta eri polkua työelämään. Itse menin aikuisopiskelijana ihan amikseen. Opiskelin ja kun oppia oli koossa sen verran, että jotain osasin, aloin tekemään töitä opintojen ohessa. Kun valmistuin, mulla oli kolme kiinnostunutta työnantajaa, joista valita. Valitsin yhden vakituiseksi työpaikaksi ja toiselle tein silloin tällöin keikkaa. Nykyään se toinen on mun vakituinen ja teen ensimmäiselle keikkaa.
Olisin voinut myös jatko-opiskella, mutta jatko-opinnot eivät olisi varsinaisesti hyödyttänyt siinä työssä mitä halusin tehdä. Olisin joutunut johonkin konttoriin papereita ja lukuja pyörittelemään.Lähärikö sinäkin
No en todellakaan! Kaikki kunnia heille, arvostan, mutta itseni tuntien ei minusta ole siihen. Tuotantoeläimiä hoidan, eri lajeja, eri tuotantosuuntia.
Miten niin ei halua palkata?
t. 39v ensi viikolla uudella alalla työt aloittava
Suhteilla tai ryhtymällä yrittäjäksi. Opiskelin itse tosiaan uuden ammatin, mutta ei tällä iällä ole enää mitään mahdollisuutta työllistyä kun on tehnyt ihan muita hommia melkein 20 viime vuotta.