Miten te muut työttömät jaksatte työttömyyttä ja hakea töitä?
Yritän pitää kiinni normaalista päivärytmistä: aamulla klo 8 herätys ja aamupala, lapsi osaksi päivää päiväkotiin, aamulenkki ja kotona tiski- ja pyykkikoneet päälle ja sitten avointen työpaikkojen selasmista, hakemusten rustailua, suorasoittoja potentiaalisiin firmoihin joissa ei nyt ole auki mitään mutta jos tärppäisi silti, joskus videohaastatteluita jne, lounas ja lapsi päiväkodista. Sitten kotipuuhaa ja ulkoilua lapsen kanssa, välillä kauppaan ym arkista. Viikonloput vapaata työnhausta.
Päivästä toiseen töiden hakeminen alkaa käydä psyyken päälle. Olen aina tehnyt töitä, ja tykännyt siitä, työt olleet mielekkäitä, hyvä koulutuskin on. Määräaikainen pesti vain jonkin aikaa sitten päättyi eikä tärppää uuden työn suhteen. Mielekkyys päivistä alkaa murentua, pelkään että masennun sohvalle makaamaan kun työnhaku tuntuu niin turhauttavalta. Olen pitänyt siitä välillä taukoja mutta ei auta ei.
Miten te muut työttömät jaksatte?
Kommentit (31)
Elämäni työttömäni ei ole mitenkään erityisen kurjaa, en kaipaa mitään työyhteisöä tunteakseni itseni yhteiskuntakelpoiseksi. Töihin haluaisin ihan vaan siksi, että työttömänä on aina rahat loppu. Tällä hetkellä olen kyllä ihan kyrpiintynyt työnhakuun, usein hakemukseen ei vastata yhtään mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Turhauttaa hakemusten laatiminen ja lähettely. Harvoin enää jaksan edes mihinkään hakea.
T. 7 kk työttömänä
Onko sinulle ehdoteltu jotain kursseja tms muuta kuin vain hakemusten lähettelyä? Itse en oikein tiedä olisiko minulle sellaisista hyötyä, olen korkeasti koulutettu ja kurssitarjonta ei oikein kohtaa tarvettani...
Ap
Mitä tarvitset? Onko sinulle selvinnyt mitä sinulta puuttuu saadaksesi työtä?
Huonosti jaksan. Sukulaiset painostaa "menemään töihin, koska kohta kukaan ei huoli sinne näin kauan ilman töitä ollutta ja vanhaa naista". Olen 30v.
Kaverit hymähtelee myötätuntoisesti mutta jauhaa koko ajan omista töistään ja kilpaa kehuvat paljonko tienaavat.
Hakemuksia teen, uusia paikkoja etsin lähes päivittäin ja haastatteluissa olen ollut mutta ei vaan tärppää.
Alan olla jo todella epätoivoinen.
t. 1,5v työttömänä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Turhauttaa hakemusten laatiminen ja lähettely. Harvoin enää jaksan edes mihinkään hakea.
T. 7 kk työttömänä
Onko sinulle ehdoteltu jotain kursseja tms muuta kuin vain hakemusten lähettelyä? Itse en oikein tiedä olisiko minulle sellaisista hyötyä, olen korkeasti koulutettu ja kurssitarjonta ei oikein kohtaa tarvettani...
ApMitä tarvitset? Onko sinulle selvinnyt mitä sinulta puuttuu saadaksesi työtä?
En oikein tiedä mitä tarvitsen... minulla on yliopistotutkinto, pitkä oman alan työkokemus, muutama oman alan lisäkoulutus. Saan kyllä haastattelukutsuja oman alan paikkoihin mutta jään aina kakkoseksi tai kolmoseksi. Joku toinen on aina jotenkin parempi tai sopivampi. Olen hakenut myös muita kuin oman alan töitä mutta niissä en pääse ikinä edes haastatteluun. Cv on kunnossa, minua on siinä autettu. Mielestäni en haastattelussakaan mokaa. Ap
Minä olen jo kaiketi masentunut. Työttömyyttä takana 7 kk (olen eri kuin aiempi). On todella raskasta vuodattaa sydänverensä CV:een ja työpaikkahakemukseen, ja saada silti pelkkiä torjumisia. Jossain vaiheessa maanantait alkoivat alkaa sillä, että avasin sähköpostin ja itkin muutaman tunnin lukiessani kaikki hylkypäätökset. Onneksi sinulla on kuitenkin perheesi, joka auttaa pitämään kiinni yhteiskunnassa.
Tiesithän, että työtön voi hankkia kaksi koulutusta vuodessa Te-palvelujen sivuilta? Olen ehtinyt jo suorittaa omat kurssini, joten minulla ei ole mitään, mitä odottaa loppuvuodelta. Koko elämäkin tuntuu olevan pysähdyksissä. Olen saanut aiemmat työpaikkani hyvin lyhyellä varoitusajalla, joten en uskalla suunnitella tai unelmoida mistään. Kaikki on pelkkää tyhjää ja mustaa. Minä haluaisin niin kovasti takaisin töihin.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen jo kaiketi masentunut. Työttömyyttä takana 7 kk (olen eri kuin aiempi). On todella raskasta vuodattaa sydänverensä CV:een ja työpaikkahakemukseen, ja saada silti pelkkiä torjumisia. Jossain vaiheessa maanantait alkoivat alkaa sillä, että avasin sähköpostin ja itkin muutaman tunnin lukiessani kaikki hylkypäätökset. Onneksi sinulla on kuitenkin perheesi, joka auttaa pitämään kiinni yhteiskunnassa.
Tiesithän, että työtön voi hankkia kaksi koulutusta vuodessa Te-palvelujen sivuilta? Olen ehtinyt jo suorittaa omat kurssini, joten minulla ei ole mitään, mitä odottaa loppuvuodelta. Koko elämäkin tuntuu olevan pysähdyksissä. Olen saanut aiemmat työpaikkani hyvin lyhyellä varoitusajalla, joten en uskalla suunnitella tai unelmoida mistään. Kaikki on pelkkää tyhjää ja mustaa. Minä haluaisin niin kovasti takaisin töihin.
En tiennyt että voi hankkia kaksi koulutusta. Tarkoitatko niitä te-toimiston sivuilla olevia työvoimakoulutuksia? Olen niitä selannut mutta mikään ei liippaa sisällöltään edes lähelle, että siitä voisi olla mitään hyötyä tai että voisin päästä kurssille. Ap
Juuri niitä. Osa on ihan rahan arvoisiakin, kuten työturvallisuuskortti. Ja osa soveltuu hyvin korkeasti koulutetulle, kuten projektiosaaja-kurssit.
Itse selasin koulutustarjonnan sillä mentaliteetilla, että kaikki pitää käyttää hyväksi, mitä tarjotaan. Etsin koulutuksista hyödyllisinä pitämäni ja "vähiten vääränlaiset" ja ilmoittauduin kahdelle sellaiselle.
Hyöty ei ole toistaiseksi realisoitunut, mutta oli ihanaa saada edes palautetta omista työnhakumenetelmistä. Vaikka kommentit olivatkin tasoa "... ja sitten on niitä piruparkoja, jotka eivät tee mitään väärin, mutta jäävät silti aina työnhaussa toisiksi tai kolmansiksi".
:(
Huonosti. Olen ollut töissä 15-vuotiaasta lähtien, eikä ikärasismin tai koronankaan pitäisi vielä vaivata minua tai alaani. Silti työt loppuivat eikä uutta ole löytynyt. Kaksi haastattelua yli puolen vuoden aikana. Haen kaikkea oman alan asiantuntijatöistä osa-aikasiivoamiseen ja puhelinmyyntiin asti.
Ei ole ehdotettu mitään, ei kursseja eikä työpaikkoja. Korkeakoulututkinto löytyy multakin, joten vähän sama ongelma noiden kursssien kanssa.