Mitä pidät lapsiluvustani ja ijistä millon olen heidät saanut. Rehellisesti.
Minulla on 4 lasta
ja
olen saanut heidät 30v, 34v, 40v ja 44v.
Kommentit (43)
Lasten ikäerot on varmasti hyvät. Mutta kovin olet vanhana äitynyt vasta lapsia tekemään, minä olen itse aikoinaan päättänyt että 35v. on se raja. Kävi vielä niin että sain kaksoset 34v. ja kyllä tunnen itseni vanhaksi, esikoinen oli jo 14v. Esikoisen aikana olin se nuori vanhempi koulun jutuissa, nyt olen se vanha kääkkä, ja muut vanhemmat ovat suurinpiirtein esikoiseni ikäisiä :)
mullakin 4 ja saanut heidät 21 23 28 ja 31-vuotiaana. nuorin vielä vauva.
[quote author="Vierailija" time="04.07.2014 klo 11:39"]
[quote author="Vierailija" time="04.07.2014 klo 03:38"][quote author="Vierailija" time="04.07.2014 klo 02:51"]
Heh, mulla on sama määrä lapsia ja ikää 21 :)
Mutta en kyllä ole mitään erityistä mieltä, ehkä noi pitkät välit lasten välillä pistää silmään. Toisille sopii ja toisille ei, itselleni olisi omituista hankkia uusi vauva kun perheessä on jo teinejä. Mun veli on mua 15v vanhempi, eikä ikinä ole ollut mitään sisarussuhdetta, on enempi kuin eno. Ei ole muistikuvaa siitä että ollaan joskus asuttu samassa taloudessa, eikä silloinkaa teinillä ja vauvalla ollut paljoa yhteistä. Tämä on syynä siihen että itse halusin lapset pienillä ikäeroilla. Toisaalta taas vanhemmille on varmasti helpompaa kun lapsilla on enemmän ikäeroa
[/quote]
No mä tein noilla ikäeroilla lapset, koska ajattelin sitä aina ensimmäisen lapsen kautta ensimmäisenä, että milloin hänen olisi hyvä saada sisko tai veli. Ja se että jos lapsi olisi ollut alle 3v kun aloin aina toista odottamaan niin tuntui, että hän on vielä ihan liian nuori sillon äidin uuteen raskauteen tai siskon tai veljen syntymään. Musta se 3v että "ensimmäinen" lapsi oli aina tuon ikäinen, siis tarkotan nyt näitä jotka olen saanut 30 ja 40v niin oli minimi ikä ennen kun alettiin miehen kanssa aina odottamaan uutta lasta. Muistaa isommat sisarukset vähän äidin raskauksistakin sitten jotain ja mukavaa kun pääsevät olemaan mukana siinä pikkusisaruksen syntymässä ns. Alusta loppuun. Ja sitten ovat saaneet sen oman nuorimman iän olla läheisesti läsnä äidin ja isän kanssa, ilman että on pienempi sisarrus ollut yhtään sotkemassa sitä hommaa.. Lasten ehdoilla siis mennään. Jos tajusitte mitä tarkoitan. Tietysti jotkut sisarukset ovat vielä olleet vanhempia ja isompia kun nuorimmaiset ovat syntyneet, mutta hyvin paljon hekin ovat tykänneet nuorempien sisarusten syntymisistä ja rakastavat heitä hyvin paljon ja kanssa avoimesti näyttävät sen! Hyviä isompia sisaruksia siis pienemmilleen. ;) ei voi muuta kuin olla onnellinen!. Mulla itselläni on siis 1977 syntynyt pikkusisko ja mä itse olen syntynyt 1965, meillä on siis 12v ikäeroa ja ei meillä sisaruksina koskaan muodostunut esim. Sellaista kahden pienen lapsen leikki välillistä sisarrussuhdetta toisiimme, koska olimme ikiemme takia niin eri kehitys vaiheissa, mutta mä olin aina se hoitava, huolehtiva, todellinen ISOsisko mun pienemmälle siskolle. :) nyt ollaan aikuisiällä enemmän tekemisissä kun sisko 37v ja minä 4
9v ja siskollakin on jo 3 10v, 8v ja 3v lasta. :)
Jos olet vasta 21v todella ja olet ehtinyt jo saamaan 4 lasta, miten nuorena olet heidät sitten oikein saanut?
[/quote]
Ihan hyvät perustelut. Kuten sanottu, kaikilla on oma historiansa mmikä vaikuttaa päätöksiin, ja toiselle sopii noin ja toiselle näin :)
Mä olen esikoisen saanut 18v, toisen 20v, ja nyt pari viikkoa sitten syntyi kaksoset (täytän ensi kuussa 22, mutta vielä 21). Enempää ei varmaan haluta, tämä tuntuu hyvältä määrältä
[/quote]
Okei. :) onnea sinulle! ja puhut täysin asiaa ja tottakai meillä ajateltiin myös meidän vanhempien kautta, että mikä myös meille olisi paras ikä lisääntyä. Päädyttiin sitten tuohon 30v, 34v, 40v ja 44v. Tuntui että menisi mukavan tasaisesti sillon. Eli kahtena aikuisiän kymmenellä hankittu 2 lasta, 4vuoden ikäerolla, isommilla sisaruksilla tietysti vähän isompi ikäero sitten pienempiin sisaruksiinsa ja lapsia yhteensä sitten 4. Mies tosiaan vaan on minua 5 vuotta nuorempi eli minä syntynyt 1965 ja mies 1970. Meillä näin päin, mies onkin nuorempi ja nainen vanhempi. :) mutta mies oli lasten syntyessä sitten 25v, 29v, 35v ja 39v. ;-)
[quote author="Vierailija" time="04.07.2014 klo 11:46"]
Olet näköjään reipas äiti, kun olet vielä päälle nelikymppisenä jaksanut pikkulapsiaikaa. Kunnioitan sinua!
[/quote]
Kiitos! no ei tämä minusta nyt kauhean paljon vaikeampaa ollut kuin päälle kolmekymppisenäkään. En ymmärrä tuota kun ihmiset aina puhuvat, että pikkulapsi aika päälle 40+ olisi kamalan vaikeaa. En yhdy ollenkaan siihen, mulla meni ja on menny kaikki aika helposti. TIETYSTI, tämä on vähän raskaampaa normaalistikkin kun ihmiselle tulee ikää lisää, niin kaikki muuttuu vähän raskaammaksi, mutta ei nyt mitenkään niin erityisen vaikeaa, että olisin hirveästi ruvennut voivottelemaan... Olen aina huolehtinut mun kunnosta ja terveydestä lähes täydellisesti. Ehkä se vaikuttaa siihen, miksi en ole kokenut pikkulapsi aikaa päälle nelikymppisenäkään vaikeana. Ehkä se olisi ollut vaikeaa 50v+?. Mutta tosiaan meille riitti 4 lasta ja vedettiin miehen kanssa raja siihen, että kun minä täytän 44v niin sen jälkeen ei enää lisäännytä, että se viimeinen lapsi tuolloin tai ei enää koskaan ja se oli mun oma valinta, eikä mies olisi enää 40-vuotiaana lapsia halunnut. :-)
[quote author="Vierailija" time="04.07.2014 klo 13:17"]
Lasten ikäerot on varmasti hyvät. Mutta kovin olet vanhana äitynyt vasta lapsia tekemään, minä olen itse aikoinaan päättänyt että 35v. on se raja. Kävi vielä niin että sain kaksoset 34v. ja kyllä tunnen itseni vanhaksi, esikoinen oli jo 14v. Esikoisen aikana olin se nuori vanhempi koulun jutuissa, nyt olen se vanha kääkkä, ja muut vanhemmat ovat suurinpiirtein esikoiseni ikäisiä :)
[/quote]
Onneksi olkoon noista kaksosista! toivoitko ikinä kaksosraskautta? miten suhtauduit kun sait tietääkin odottavasi kaksosia? ovatko he miten isoja jo?
Mutta itselläni se raja meni aina 44 vuodessa. :)
Itse olen törmännyt noissa koulujutuissa vähän kaiken ikäsiin vanhempiin, en siis ole se ainut vanha vanhempi. Siellä on iäkkäämpiä vanhempia, sitten siitä välistä olevia vanhempia ja nuoria vanhempia niin kun normaalistikkin, ihmisillä on eri ikäisiä vanhempia.
[quote author="Vierailija" time="04.07.2014 klo 13:20"]
mullakin 4 ja saanut heidät 21 23 28 ja 31-vuotiaana. nuorin vielä vauva.
[/quote]
Onneksi olkoon kaikista lapsista ja vauvasta! :).
27 vuotta ikää. Lapset 4 vuotta, 2,5 vuotta ja 4 kuukautta. Pohjalla AMK-tutkinto ja vuosi töitä. Olen ihan tyytyväinen.
Ijistä? Vittu mitä suomenkielen raiskausta.
"ijistä"? ja joku kehui pitkään opiskelleeksi, akateemiseksi jne.
NELJÄ lasta on pommi tälle maapallolle. Yrittäkää nyt sikiämiskoneet ymmärtää, että meitä on L I I K A A. Alle 30-vuotiaana lisääntyminen pitäisi kieltää.
[quote author="Vierailija" time="04.07.2014 klo 15:53"]
...."ijistä"?
[/quote]
Sori. :) mutta en osannut taivuttaa sitä. Vaikea sana...
[quote author="Vierailija" time="04.07.2014 klo 15:59"]
27 vuotta ikää. Lapset 4 vuotta, 2,5 vuotta ja 4 kuukautta. Pohjalla AMK-tutkinto ja vuosi töitä. Olen ihan tyytyväinen.
[/quote]
Onnea elämääsi! :)
[quote author="Vierailija" time="04.07.2014 klo 16:03"]
Ijistä? Vittu mitä suomenkielen raiskausta.
[/quote]
Juu, tiedän. :) ja kyllä muuten hävettää.
[quote author="Vierailija" time="04.07.2014 klo 16:03"]
"ijistä"? ja joku kehui pitkään opiskelleeksi, akateemiseksi jne.
[/quote]
No empä erityisesti halua edes tuollaista kehua itseeni.
[quote author="Vierailija" time="04.07.2014 klo 16:06"]
NELJÄ lasta on pommi tälle maapallolle. Yrittäkää nyt sikiämiskoneet ymmärtää, että meitä on L I I K A A. Alle 30-vuotiaana lisääntyminen pitäisi kieltää.
[/quote]
Palsta hullu näköjään saapui taas paikalle. :) käy huutelemassa joka lapsi aiheisilla keskustelupalstoilla suurperheellisten ketjuihin näitä viestejään, mutta kun voi, ei se vaikuta mitenkään mihinkään.
[quote author="Vierailija" time="04.07.2014 klo 03:43"]
tyttäresi saa olla onnellinen tuollaisesta äidistä! Mulle opetettiin vaan pienestä pitäen että maha pystyssä ei sitten ole kotiin mitään asiaa. Sain esikoisen 21v. Kerroin vasta rv 34. Sen jälkeen sain useita keskenmenoja, oli tutkimukset mulla ja miehellä. Hän ei uskonut. Luuli että valehtelen. Neljännestä kerroin kaks viikkoa ennen käynnistystä. Kaikki muut on kyllä onnitelleet raskauksista muttei äiti.
[/quote]
Pistää ihan vihaksi lukea tälläisiä viestejä ja en voi sietää tuollaisia ihmisiä! Mä olen tukenut aina mun lapsia lähes heidän kaikissa päätöksissään ja miten esimerkiksi menettelin tämän lapsi asian kanssa, niin sanoin esikoiselle, että minä en hyväksyisi ja tykkäisi siitä jos tämä saisi ala-ikäisenä lapsen, mutta en silti hylkäisi häntä vaikka saisikin vaan tukisin kaikin mahdollisin keinoin, mutta jos hän esimerkiksi haluaa 18-20vuotiaana lapsen niin se on minulle täysin ok, koska hän on kuitenkin täysi-ikäinen nuori aikuinen ihminen ja tiedän hänen luonteensa, että hänestä tulisi hyvä äiti varmasti silloinkin niin kun on tullutkin ja se kun oli hänen haaveensa olla nuori äiti. Onneksi mun oma lapsikin oli samaa mieltä asiasta, että hänkään ei halunnut kuitenkaan lasta ala-ikäsenä, vaan halusi kuitenkin odottaa siihen asti, että hän kasvaa nuoreksi aikuiseksi ihmiseksi ja näki sitten parhaimmaksi saada juurikin 18-vuotiaana ekan oman lapsen.
Sinä ja teidän perhe, ei tee tuollaisella mummolla yhtään mitään! toivottavasti edes isän puolelta on kunnolliset isovanhemmat lasten kannalta.