Mita mielta tasta? Kaytiin kutsuttuna katsomassa uutta vauvaa. Vietiin rotinarinkeli ja paketti vauvalle. Silti ei keitetty kahvia tai tarjottu edes vetta juotavaksi.

toin hyvälle ystävälleni vauvalahjoja. Suloisia vaatteita olin Keski-Euroopasta (asuin silloin Saksassa ja vauvaa tulin Suomeen katsomaan) vauvallensa ostanut sekä muuta kivaa. Mitä tekee ystäväni, ei edes avaa pakettia, hymähtää vaan sille ja heittää makkariin sängyn päälle. Sitten alkaa innoissaan esittelemään mitä kaikkea ihanaa on sukulaisita ja muilta ystäviltä vauvalleen saanut.

Kahvia tai teetä hän ei ole koskaan tarjonnut, hyvä jos lasin vettä hanasta pyytäessä sai, joten mitään tarjoilua en edes odottanut. Siitä vaan tuli paha mieli kun ei lahjani yhtään kiinnostanut.

Ei ollut tämä äiti edes väsynyt, kaupungille soppailemaan pyysi kanssaan lähtemään ja jaksoi iltaan asti =o

ja sit kannat jonkun ison rinkelin sisään, mistä sä edes sen hankit, ja kahvia, tähän aikaan vuodesta, kun on muutenkin kuuma. Jättäsit ihmiset rauhaan, se on sanonta et tulkaa käymään, ei se tarkota että pitää mennä. Ja ei se vauva ole mikään näyttely esine.

Keskustelu taisi mennä osittain ohi aiheen siinä, kun pohdittiin, tarjoavatko helsinkiläiset keskimääräistä vähemmän kestitystä vierailleen kuin muut...Ekan kerran kuulin tuollaisen uskomuksen täällä. Itse olen aivan maalta, muuttanut pk-seudulle (en Helsinkiin), ja nyttemmin kaveripiiriin kuuluu myös paljasjalkaisia helsinkiläisiä. Ja ihan samanlaiset tarjoilut on joka puolella.

Mitä tulee ap:n tapaukseen: minä en ole koskaan odottanut mennessäni katsomaan kavereiden vauvoja, että minun tulisi saada jotain. Päinvastoin, olen ottanut huomioon alkuajan väsymyksen, sekavan olon jne, ja sanonut itse, että älä ihmeessä sitten laita mitään, tulin vain nopeasti katsomaan vauvaa.

Kun oma vauva syntyi, tarjoilut olivat tilanteen mukaan vaihtelevia. Jos mies oli kotona, oli helpompaa, saattoi paremmin kattaa sopivassa välissä valmiiksi jne. Mutta jos olin yksin ja tuli vieraita, niin saivat kyllä odottaa kahvikuppiaan, jos eivät itse tarjoutuneet apuun sitä laittamaan, kun tuon pienen vauvan imetyskin saattaa kestää yli tunnin. Vauvan ehdoilla siis todellakin mennään.

sanoisin noihin kommentteihin " uuteen tulokkaaseen tutustuminen rankkaa, ei jaksa kahvia keittää" . itselläni jo kaksi lasta enkä kyllä kummankaan synnytyksen jälkeen ole ollut niin poikki, etten olisi kahvia jaksanut keittää. vieraat toivat jopa itse kahvileivän mukanaan....mun mielestä se on tuoreiden vanhempien itsekkyyttä...ei se koko maailma pyöri heidän ympärillään, vaikka itsestä siltä tuntuisikin. ja jos ei tosiaan jaksa, niin sanokoot suoraan, että kyläillä ei tarvitse ennen kuin lapsi täyttää yhden vuoden. silloin ei ainakaan kukaan tuppaa väkisin kutsuttuna (!) kylään...

Ei tuli mieleenkään jättää vieraita kahvitta olimpullaa tai ei. Meile ei kyllä tarvinnut tuoda pullaa tms. kun tyttö syntyi. Kylään pyysin vieraita heti kun tulin sairaalasta ja mieluusti kestitsin.

Mutta pointti on se, että VIERAAT keittävät kahvinsa ITSE, eli rotinoiden tarkoitus on mennä katsomaan äitiä ja uutta tulokasta ja tuoda syömiset ja laittaa juotavat, ettei äidin tarvitse.

Jos ei muut muista niin ennen vanhaan oli tuo lapsivuodeaikakin...

Tosin meillä minä itse olen kyllä aina vieraille kahvit keittänyt (ja asun nykyisin Helsingissä) mutta varsinkin kotipuolessa tämä tapa on edelleen käytössä...

Ennen vanhaan Itä-Suomessa ja onneksi paikoin vielä nykyäänkin tuotiin taloon vauvan synnyttyä ei vain pullaa vaan myös ihan valmiita ruokia ja tietysti piirakoita ja munavoita, Karjalassa kun ollaan. Ei suinkaan siksi että itse ne syötäisiin kyläreissulla, vaan vauvan vanhemmille ja sisaruksille. Tällä haluttiin helpottaa äidin työtaakkaa. Mahtavaa!



Rotinoihin kuului toki myös se pulla, joka aika yleisesti on ollut suuri kranssi. Monesti rotinoihin kuului myös pikkuleipiä tai kakku. Nämä oli tietysti sekä vieraiden kestitsemiseen että sitten isäntäväelle.



Tällä tavoin emännälle riitti se kahvin keitto, paitsi että usein se tomera kyläilevä emäntä hoiti perillä senkin homman :)



Hieno perinne, josta valitettavasti on jäljellä enää lähinnä tuo pulla- ja kakkupuoli, mutta parempi sekin kuin ei mitään. Ei tarvitse vauvan vanhempien ajatella kahvipullan hommaamista pöytään.

Noissa ekoissa vastauksissa mua hämmästytti se, että jotkut jotenkin oikeutti sen, että ap:stä ei ollut kutsuttu (vaikka ilmeisesti oli) tai oli kutsuttu ilman tarkoitusta ottaa vastaan (!?), ettei kahvia tarvinnut tarjota. Kummallisia käsityksiä vieraanvaraisuudesta! Kyllä meillä on tapana tarjota kahvit myös yllätysvieraille. :O



Mulle sukulaisnaiset myös tekivät rotinat, toivat oikein kunnolla ruokaa ja herkkuja myöhempään syötäväksikin. Valtasivat talon ihan kunnolla, eli tekivät kaiken ruuan laitosta kahvin keittoon ja tiskeihin. Koska nämä olivat mulle läheisiä ihmisiä, se oli vaan kivaa, mutta voin kuvitella, että jos joku tuttu törmäisi sisään tonkimaan kaappeja, voisin olla vähän nolostunut huomiosta. Tekisin kahvit itse ihan mielelläni. :)

muistan ainakin ekan kanssa, että olin pitkään ihan muissa maailmoissa. On saattanut monikin vieras jäädä ilman kahvia, koska en yksinkertaisesti huomannut/tajunnut/muistanut siinä tilanteessa kahvia tarjota. Ajatukset oli ihan muualla. Eli ei välttämättä ilkeyttä tai laiskuutta vaan yksinkertaisesti ajatus ei oikein kulje.

ihanko oikeasti joku jaksaa valittaa täällä siitä että ei saanut kahvia pullansa kanssa. Kuka käski viemään jotain rinkeleitä. Eikö lahja anneta pyyteettömällä ajatuksella, siis ilman vastalahjan VAATIMUSTA. Miksi ostit rinkeleitä jos tärkein ajatus oli saada jotain vastalahjaksi.

Ole iloinen että pääsitte katsomaan vauvaa, se ei ollut perheelle välttämättä pelkästään iloinen asia, vieraat useimmiten vain rasittavat tuoretta äitiä. Eikö se vauva ollut pääasia eikä hulppeat tarjoilut ja sinun huomioiminen.

äiti ei jaksa, niin eikös nykyään isätkin ole yleensä vauvan ekat viikot isyyslomalla, joten kahvin keittämisen vieraille voisi nakittaa heille? Minusta oli aivan ihanaa, kun synnärillä kävi vieraita ja vielä ihanampaa oli, kun heitä tuli kotiin ja sai oikein kunnolla turista vauvasta ja muistakin asioista siinä kahvittelun lomassa. Jotkut vieraat toivat pullat itse, joillekin haettiin kaupasta paistovalmiita, ja kaikki viihtyivät, vaikka puheet tietysti 99-prosenttisesti koskivat vauvaa. Ja meistä tuoreista vanhemmista oli vain ihanaa, kun aikaansaannostamme ihasteltiin ja toisaalta löytyi aina joku innokas pitelemään vauvaa sen aikaa, että itse sai juotua kahvinsa.

Mä olin ihan liian väsynyt, onnellinen ja poissa oleva huolehtiakseni vieraista. Näin on ollut molempien vauvojen syntymän jälkeen.

Hassua, että ap:tä syyllistetään rinkelin viemisestä. Ja hassu kommentti tuo, että mistä sä sellaisen edes tähän vuodenaikaan sait. Haloo!!!! Niitä voi leipoa itse tai ostaa leipomosta.

... että oli ihanaa, kun oma mummini lähetti minulle sukulaisen kyydillä Itä-Suomesta kunnon rotinapaketin, vaikka ei itse päässyt katsomaan vauvaa. Oli piirakoita ja krassia pakkaseen asti niin ei tarvinnut kahvitarjottavista ja välipaloista stressata :-)



Että mummin mielestä ainakin rotinat oli tarkoitettu helpottamaan tuoreen äidin kiireitä pidemmälläkin aikavälillä.





ps. ja Helsinkiin muuttaneen kainuulaisen mielestä ap:n saama kohtelu on tosi noloa ja kummallista

Ensimmäisen lapsen kohdalla kaikki oli niin uutta ja äiti sen verran tikattu, että yhtään ylimääräistä en jaksanut... Ihan oli riittävästi ponnistelua siinä, että pääsi itse vessaan ja takasi. ja pystyi nostelemaan lasta ja imettämään.



Yksi vieras lähti karkuun, kun jouduin ilmeisesti tikkien takia karjaisemaan kuin leijona... joku kohta yhtäkkiä aiheutti todella tuskallisen kivun. (Vielkäkin hävettää... :-) mutta ei voinut mitään.



joo ja ensimmäisen 2 viikon aikana tuli kerran paskat lattialle (omat) ja pissit sohvalle... hirveesti en vieraita kaivannut. max 30 min jaksoin ' hymyillä' .



Onneksi olin ystäville sanonut, että pidetään pari viikkoa kotiuttamisen jälkeen taukoa kyläilyssä. ja jos joku ehdottomasti haluaa tulla, niin itse voi kahvit keitellä. Toimi hyvin meidän perheessä. Mutta jokaisella omat tapansa.



Ap:lle että ei kannata loukkaantua tai nolostua... saat ne kahvit myöhemmin...



Mulle aikoinaan äiti opetti, että jos menet katsomaan pientä vauvaa niin sopiva vierailuaika 30-45 min ja mitään ei kannata odottaa juomista tms. Hyvin olen näillä ohjeilla pärjännyt!!



Toki jos synnytys ollut helppo, äiti ja vauva levänneet, homma hallussa ja voimia toisille jakaa. Niin varmasti kaipaa vieraita ja on heidän seurassaan. mutta aina näin ei välttämättä ole! - tää vaan tiedoksi niille, jotka olivat sitä mieltä etteä on vain laiska jos ei jaksa 2 min kahvia keittää...

Vierailija:

AP:n kuvaamaa tapausta ei todellakaan sattuisi Lappeenrannan seudulla tms.

Pullaa ei mukana viety, mutta syntymäpäivälahja kyllä ja ihan kutsuttuna mentiin. Tapauksesta on jo monta vuotta ja edelleen ihmetyttää, kyseessä ei ollut erityisen nuori perhe. Minäkin karjalaisena olen tottunut, että vieraat otetaan iloisesti vastaan.

kahville.



Minkään muun odottaminen on ajattelematonta ja epähienotunteista. Jos sisään kutsutaan, niin voidaan mennä ja ollaan lyhyesti ja ei missään nimessä passuuteta itseään, vaikka joku emäntä haluaisikin olla vieraanvarainen. Jos emäntä suorastaan kinuaa jäämään kylään, voidaan käyttää omaa harkintaa...



Lukekaa vaikka Marttojen rotinakirja, jos ette muuten pääse sovintoon asiasta.

Vierailija:

kahville.

Minkään muun odottaminen on ajattelematonta ja epähienotunteista. Jos sisään kutsutaan, niin voidaan mennä ja ollaan lyhyesti ja ei missään nimessä passuuteta itseään, vaikka joku emäntä haluaisikin olla vieraanvarainen. Jos emäntä suorastaan kinuaa jäämään kylään, voidaan käyttää omaa harkintaa...

Lukekaa vaikka Marttojen rotinakirja, jos ette muuten pääse sovintoon asiasta.

Kyllä meillä keitetään kahvit oli kutsuttu tai ei.

Mieskin oli ihan " pihalla" . Ei tullut mieleenkään että joku vaatisi kahvia kun on polla ihan sekaisin uudesta tulokkaasta. Normaalisti keitän kyllä kahvit mutta synnytyksen jälkeen ei ole ihan terävimmillään...kyllä se pitäisi kaikkien ymmärtää.