Rv 27, sf-mitta liian pieni ja kohdunsuu pehmentynyt

Moikka Minnionni!

Onpa sulla kurja olo =(. Eihän tuo tietenkään normaalilta kuulosta, joten tarkkaile itseäsi. Ja jos tuntuu, ettet jaksa/kestä kotona, menet ihan itseksesi vaikka synnytysvastaanottoon, noilla viikoilla kuulut jo sinne jos huolettaa.

Minulla on kokemusta kahdesta ennenaikaisesta synnytyksestä, mutta ei kuvailemillasi oireilla. Näiden kummankin yhteydessä kuitenkin puhuttiin paljon siitä, että miltä voi tuntua JOS synnytys on käynnistymässä ennen aikojaan. Sinun oireesi ovat hyvin sen kaltaisia, mutta toisaalta kyseessä on täysin henkilökohtainen kokemus.

Se, että "paikat pehmenee" noilla viikoilla ei vielä suoraan tarkoita, että synnytys käynnistyisi, mutta asiaa on todella hyvä tarkkailla. Tulehdusriskin vuoksi on tosi hyvä, että kohdunsuu oli vielä kiinni. Minulla pehmeni (tarkistin äsken neuvolateksteistäni) ekassa raskaudessa kohdunsuu myös rv28-29 tienoolla ja sain ohjeeksi ottaa tosi rauhassa. Yli nelikiloinen poika syntyi kuitenkin käynnistettynä vasta rv40+2. Ratkaisevaa oli kuulemma se, että kohdunsuu pysyi kuitenkin kiinni.

Ennenaikaiset synnytykseni ovat olleet rv35 ja niihin on liittynyt etinen istukka. Paikat minulla pehmenivät jo rv30 tienoolla ja koska supistusten ei voitu antaa alkaa, piti minun ottaa hyvin rauhassa. Kohdunsuu aukeni sitten kummassakin raskaudessa siellä 34+ viikolla ja vedet meni jokusen päivää myöhemmin. Sitten sektiot piti jo tehdäkin, ettei vaan istukan kanssa tule ongelmia. Erilainen tilanne siis sinuun verrattuna. Raskauksia on seurattu todella tarkkaan ja se silloin huojensi minun mieltäni.

Toivon, että sinä pääset nyt sinne polille nopeasti ja he siellä pitävät sinusta hyvää huolta. Keinoja synnytyksen käynnistymisen estämiseksi on toki olemassa ja varmasti saat koko arsenaalin käyttöösi kunhan pääset tarkkailuun. Edessä voi hyvin olla pitkäkin lepuutus joko osastolla tai kotona. Varaudu siihen.

Toivottavasti kaikki menee kuitenkin vielä viikkoja niin, että vauva viihtyy yksiössään ja kasvaa niille kriittisille viikoille, että on turvallista jo syntyä. Tule ihmeessä kertomaan miten taipaleesi tästä etenee, olisi kiva kuulla =)!

Voimia, LMC rv11+0

Kävin polulla ja kyllä oli turha käynti, lääkäri - nuori tyttö kirjaimellisesti nauroi päin naamaa, ettei näillä oireille mitään hätää ole, kuuluvat raskauteen. (?!) Sisätutkimusta ei tehnyt, ultrasi kyllä vatsan päältä. Sanoi vauvan olevan pää syvällä lantiossa, ja totesi ettei jaksa kunnon mittoja ottaa, koska vaatisi aikaa. Koosta antoi n. arvion, joka alakäyrällä, mutta lääkärin mukaan ok. Ei ottanut kantaa siihen, että mitat olivat samat kuin muutamaa viikkoa aiemmin. Kivuista, oksentelusta, supisteluista ei puhunut mitään, sanoi vaan että koita kestää. Lopuksi käski käydä hakemassa apteekista Canesten - paketin, jottei tule hiivaa. Tätäkään ei siis tarkistanut. Kotiin pääsin pois tieltä heti ja nyt kyllä harmittaa ja huolettaa kahta kauheammin :(.

Olipa sulla todella ikävä - jopa asiaton - polikäynti! :(

Mä jouduin toisessa raskaudessa sairaslomalle noin viikolla 24 pitkien suppareiden takia (raskas työ ja rasitus provosoi suppareita). Äitiyspolin seurantaan jouduin, koska sikiö oli ultrien mukaan pieni ja kohdunsuu sekä pehmeni että lyheni (noin viikolla 26...?). Myös mulla sf-mitta on aina ollut alakanttiin. Tällöin mua uhkailtiin jopa osastoimisella, jollen ota kotona rauhallisesti. Tyyppi pysyi kuitenkin yksiössään, eikä synnytys käynnistynyt siltikään, vaikka polin lääkäri väkisin yritti viikolla 38 runnoa kohdunsuuta auki sormillaan (oli juuri aiemmin mitannut vauvan niin pieneksi, että hänen mukaansa synnytyksen olisi parempi käynnistyä mitä pikimmin)... Lopulta virkeä ja terve tyttö syntyi viikolla 41+3 vallan hyvillä mitoilla 50,5 ja 3310!

Tuosta sf-mitasta en olisi ainakaan näillä tiedoilla huolissani: jos edellisen on ottanut oma kätilö ja toisen lääkäri, eivät arvot ole mitenkään vertailukelpoisia. "Käsialan" vaikutus mittaustuloksiin on nimittäin hirvittävän suuri, myöskin ultratessa! Odota siis siinä suhteessa rauhassa sitä, että pääset jälleen omalle terkallesi. :) Kova selkäsärky valitettavasti monella kuuluu normaaliin raskauteen, mutta varsinkin yhdessä kaikkien noiden muiden oireiden kanssa ne kyllä kannattaa ottaa vakavasti. Hoida mahdollinen hiiva ja lepää: katso kaikki mahdolliset leffat mitkä ikinä oot halunnu katsoa, syö hyvin, lainaa joltain kaverilta jalkakylpykone (tai tee kylpy pelkkään vatiin;), käy hieronnassa, ihan mitä vain mistä tykkäät!

Kaikista oireista huolimatta kaikki voi kuitenkin mennä hyvin ja raskaus jatkua kirkkaasti yli lasketun ajan! :) Niin kävi mullekin, vaikka sieltä viikolta 26 asti kaikki varotteli, että vauva voi tulla koska vaan kuni plussapallo *plop*. :D Mutta kuten LMC:kin sanoi, jos yhtään huolettaa, soita äitiyspolille tai mene synnytysvastaanottoon!

Tsemppiä ja lehmänhermoja lopputaipaleelle!

sininenuni (12+1)

No johan oli reissu =(.

Ymmärrän varsin hyvin, että huolettaa entistäkin enemmän. Kuten sininenuni tuossa kirjoittikin, nyt sun kannattaa kyllä ottaa todella rauhallisesti ja touhuta vaan omien tuntemusten mukaan. Voisitkohan päästä pian omalle neuvolaterkalle taas?

Osahan noista oireista toki kuuluu raskauteen, mutta kuten todettua, yhdessä niistä kertyy kyllä melkoinen stressitekijä ja huolen aihe. Kyllä tämän polin lääkärin olisi noilla esitiedoilla pitänyt vähintään alatutkimus tehdä. Kun kerran on todettu, että paikat ovat pehmenneet.

Koeta jaksaa ja ottaa rauhassa. Kuuntele itseäsi ja jos ihan hirveästi huolestuttaa, soitat synnärille ja kysyt neuvoa. Stressi ei ole hyväksi raskaana olevalle, joten kyllä sinulla on oikeus kysyä mieltä painaviin asioihin vastauksia.

VOIMIA!

LMC

Alatutkimus saattaa provosoida supistuksia ja jopa käynnistää synnytyksen jos tilanne on jo kypsymään päin. Päätti varmaan luottaa edellisen lääkärin arvioon siinä. Ystävällinen kuitenkin ois pitäny olla ja vähäm selittää tekemisiään rai tekemättä jättämisiään!