Lue keskustelun säännöt.
Biologit ja muut tiedeihmiset, mitä ovat geenit?
02.07.2014 |
Siis mitä nimiä näistä käytetään? Kun tiedelehdisä puhutaan aina vaan geeneistä mutta olen melko varma, että näille eri käsitteille on omat nimensä.
a) Ihmiskunnan kaikki geenit. Eli siis kun jos otetaan kaikkien geenien erimuodot kaikilta ihmiskunnan jäseniltä, niin miksi sitä joukkoa kutsutaan?
b) Ihmisen geenit. Onko tämä genotyyppi? Siis kun puhutaan yleisellä tasolla ihmislajin edustajan geeneistä. Esim. "ihmisen geenit eroavat neardeltalilaisten geeneistä".
c) Tietyn ihmisen geenit? Siis jos puhun omista geeneistäni. Vai onko tämä genotyyppi? Kun sanotaan vaikka, että identtisillä kaksosilla on sama...mikä?
Kommentit (19)
Kaikki ylimääräiset geenimuutokset ovat suojattuja ja tuota sammumista sekä vaihtelua voi tapahtua vain niissä rajoissa mitkä on annettu. Muu vaahtii sen mutaatioin eikä siinä ole ollenkaan säädetty että mitä tapahtuu sekä miten se periytyy. Siitä syystä on parempi että emme jätä evoluution haltuun omaa emmekä minkään muun lajin kehitystä, vaan ryhdymme itse sitä hoitamaan. Niin tästä jotain tulee. Muuten tämä menee aivan hyllymyllyksi.
Mutta ihmeellisen hyvän järjestelmän evoluutio kyllä on tähän asti luonut. Hyvin hienon sekä toimivan jutun. Jotain valuvikoja on ihmiseen tullut, mutta eläimet ovat vallan hienoja sekä muu luomakunta. Mutta siihen ei voi enää luottaa että se voisi parantaa tekosiaan tai emme jaksa sitä odottaa ja niin ihminen geenimanipuloimalla ottaa evoluution haltuun sekä päättää tulevasta kehityksestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.07.2014 klo 12:11"]
[quote author="Vierailija" time="02.07.2014 klo 11:19"]
Ei vaan toisin päin, geeni on "paikka" johon menee joku geenipoolista löytyvistä sen geenin alleeleista.
[/quote]
En mä kyllä kutsuisi geeniä paikaksi, geenin paikka kromosomistossa on "lokus", geenillä on eri muotoja, joita kutsutaan alleeleiksi. Alleelit voivat erota toisistaan esim vain yhden nukleotidin verran.
[/quote]
Geeni ~ lokus. Geeneillä on kirjain- ja numerokoodinimiä niiden koodaaman proteiinin mukaan, joilla niitä on helpompi tutkia ja muistaa mikä oli mikäkin, ja alleeleilla on tämän systeemin mukaisesti myös monimutkaisia nimiä joista saattaa selvitä esim. minkälaisesta mutaatiosta on kyse. Lokuksilla on yksinkertaisia kirjainnimiä, vaikka B-lokus, ja siinä systeemissä alleeleita kutsutaan B- tai b- tai b^a- alleeliksi. Mutta samasta geenistä ja samoista alleeleista on kyse, lokuksista on helpompi puhua jos ei tarvitse kovin spesifistä tietoa aiheesta.
[quote author="Vierailija" time="02.07.2014 klo 12:13"]
Kaikki ylimääräiset geenimuutokset ovat suojattuja ja tuota sammumista sekä vaihtelua voi tapahtua vain niissä rajoissa mitkä on annettu. Muu vaahtii sen mutaatioin eikä siinä ole ollenkaan säädetty että mitä tapahtuu sekä miten se periytyy. Siitä syystä on parempi että emme jätä evoluution haltuun omaa emmekä minkään muun lajin kehitystä, vaan ryhdymme itse sitä hoitamaan. Niin tästä jotain tulee. Muuten tämä menee aivan hyllymyllyksi.
Mutta ihmeellisen hyvän järjestelmän evoluutio kyllä on tähän asti luonut. Hyvin hienon sekä toimivan jutun. Jotain valuvikoja on ihmiseen tullut, mutta eläimet ovat vallan hienoja sekä muu luomakunta. Mutta siihen ei voi enää luottaa että se voisi parantaa tekosiaan tai emme jaksa sitä odottaa ja niin ihminen geenimanipuloimalla ottaa evoluution haltuun sekä päättää tulevasta kehityksestä.
[/quote]
Lakkaapa nyt ja mene vaikka lukemaan kirjaa.
Enää ei tarvitse kinastella siitä että onko evoluutio totta, vaan voimme itse toteuttaa sen. Päätetään vain mitä ominaisuuksia ihminen tarvitsee ja liitämme niitä geenien kautta häneen. Ihmiselle voisi liittää koiran hajuaistin, sekä hevosen ruuansulatuksen ettei tarvitse kuin vähän kauroja ja heinää, niin jo juoksee sekä työskentelee vimmatusti.
Tullissa ei tarvitsisi enää mitään huumekoiria, vaan ihminen voisi suorittaa tehtävän. Ruokailu olisi yksinkertaista kun ruokavarastona olisi paaleja takapihalla sekä kesäisin voisi leikata ruohon syömällä sen.
Jos tarkemmin ajatellaan niin ei evoluutio ole luonut kovin hienoa systeemiä, vaan siinä riittää aimosti parannettavaa. Tai se luonut hyvän systeemin, mutta päivitysversiot tulevat kovin hitaasti ja ovat huonoja.
[quote author="Vierailija" time="02.07.2014 klo 12:34"]
Enää ei tarvitse kinastella siitä että onko evoluutio totta, vaan voimme itse toteuttaa sen. Päätetään vain mitä ominaisuuksia ihminen tarvitsee ja liitämme niitä geenien kautta häneen. Ihmiselle voisi liittää koiran hajuaistin, sekä hevosen ruuansulatuksen ettei tarvitse kuin vähän kauroja ja heinää, niin jo juoksee sekä työskentelee vimmatusti.
Tullissa ei tarvitsisi enää mitään huumekoiria, vaan ihminen voisi suorittaa tehtävän. Ruokailu olisi yksinkertaista kun ruokavarastona olisi paaleja takapihalla sekä kesäisin voisi leikata ruohon syömällä sen.
Jos tarkemmin ajatellaan niin ei evoluutio ole luonut kovin hienoa systeemiä, vaan siinä riittää aimosti parannettavaa. Tai se luonut hyvän systeemin, mutta päivitysversiot tulevat kovin hitaasti ja ovat huonoja.
[/quote]
Ap:lla oli hyviä kysymyksiä hankalasta aiheesta, pakkoko tulla sönkkäämään tuollaista. Ei tarvita hevosen ruoansulatusta kun voi syöttää sen heinän sille hevoselle ja sitten ihmisen ruoansulatuksella syödä hevosen. En haluaisi koiran hajuaistia koska se vaatisi aika näyttävän kuonon myös. Anteeksi jos ruokin huonoa provoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
AP:n kysymä b) voi olla myös genomi. Ihmisen genomi, neandertalilaisen genomi, mustekalan genomi. Ihmisen genomi on kartoitettu, mutta vielä ei olla tulkittu sitä eli ei tiedetä mitä mikäkin kohta tekee.
Mitä ihmeen provoa on geenimanipulaatiossa? Se aivan totista totta ja nostettu hirveä älymöly geenimaniloidusta soijasta. Epäilty jopa että se vaikuttaa jopa ihmiseen muutoinkin kuin ruokana.
Mitä ihmeen mörköjä tee näätte joka jutussa?
Evoluutio luonut teihin provofopian.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo, se piti vielä kysyä, että mitä ovat alleelit? Siis onko tarkoittaako geeni niinkuin niitä palikoita joita kromosomeissa on vai onko geeni-sana niin kuin nimitys sille paikalle johon ne molekyylit menevät?
Geenien avulla evoluutio kehittää eliöistä sekä myös tietenkin kaikkea elotonta. Geenit ova hyvin suojattuja ja myös muutokset esim. ihmisen ihonvärin ja muiden ominaisuuksien suhteen ovat rajattu ihmiskunnan geeneissä. Geenimutaatio voi rikkoa tätä sekä sotkea tätä hienoa järjestelmää ja niin on mahdollista että joku ominaisuus ihmisessä muuttuu. Sen satunnaisen muutoksen täytyy sopia vallitsevaan ympäristöön, jotta se vahvistuisi siten että sen omaavat lisääntyvät enemmän ja niin muutos jää pysyväksi. Joskin satunnainen muutos harvoin tarkoittaa mitään hyvää. Niin se loistava evoluutio toimii.
Sama on myös kasvien osalta, niissä on tietyt geenit miten pystyvät soveltumaan eri olosuhteisiin. Ylimääräiset muutokset vaativat mutaation.
Ihminen kehittynyt siten että hän pystyy itse muuttamaan ja manipuloimaan geenejä siten että tarvitse enää odottaa miljoonia vuosia että evoluutio tekisi sen. Sitä pidetään kuitenkin arveluttavana toimintana.
Elottomassa aineissa ei taida olla geenejä ja ne niiden evoluutio etenee tietenkin huimaa kyytiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
A) geenipooli
b) ihmisen geenit
c) genotyyppi
d) alleeli = saman geenin eri muoto. Esim sinisilmäisyysgeeni - ruskeasilmäisyysgeeni.
[quote author="Vierailija" time="02.07.2014 klo 11:09"]A) geenipooli
b) ihmisen geenit
c) genotyyppi
d) alleeli = saman geenin eri muoto. Esim sinisilmäisyysgeeni - ruskeasilmäisyysgeeni.
[/quote]
Eli siis tavallaan alleelit ovat niitä paikkoja joihin menee sitten joku muoto geenistä? Kiitoksia vastauksista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei vaan toisin päin, geeni on "paikka" johon menee joku geenipoolista löytyvistä sen geenin alleeleista.
[quote author="Vierailija" time="02.07.2014 klo 11:19"]Ei vaan toisin päin, geeni on "paikka" johon menee joku geenipoolista löytyvistä sen geenin alleeleista.
[/quote]
Ahaa. Juu, kiitoksia vaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Geeni=pätkä dna:ta, joka sisältää tietyn proteiinin koodaavan alueen, samalla dna:n toiminnallinen jakso. Ihmisen geeniperimää kutsutaan genotyypiksi, ja kun geenit ilmenevät yhdessä ynpäristön kanssa kyseessä on fenotyyppi. Alleelit ovat evoluution seurauksena muokkaantuneita erilaisia geenin osia: esim resessiivinen alleeli ilmentää sinisilmäisyyttä, dominoiva ruskeasilmäisyyttä. Ihmisellä on jokaisesta alleelista kaksi erimuotoa,mikä määrää ihmiselle ominaisuuden. Toivottavasti selvensi, en jaksanut lukea muiden vastauksia nii anteeksi jos on toistoa:)
Joo ja a)kohtaan vastaus geenipooli
Eli esimerkiksi ihmisellä ja hiirellä on samoja geenejä, siis kohtia kromosomistossa joista löytyy rakennusohje tietylle proteiinille (siis se DNA:n TATCGGATCCGATACGCAG-jne ja tms emäsjärjestys, miten ne sitten missäkin kohtaa meneekään, kääntyy aika yksinkertaisella tavalla solun valmistaman proteiinin aminohappojärjestykseksi http://fi.wikipedia.org/wiki/Geneettinen_koodi). Sama proteiini voi toimia ihmisen elimistössä ihan kuten se toimii hiiren elimistössä. Kaikki ihmisen ja hiiren geenit ei kuitenkaan ole samoja (iso osa on), vaan hiirellä on geenejä joita ihmisellä ei ole ja päinvastoin. Enemmän erot johtuu kuitenkin siitä, että samasta geenistä on ihmisten geenipoolissa eri alleelit kuin hiiren geenipoolissa. Eri alleeli tarkoittaa sitä, että siinä DNA-koodissa voi olla yksikin kohta eri tavalla, yhden C:n paikalla G tai jotakin tällaista (mutaatio). Silloin sen ohjeen mukaan valmistuva proteeini on pikkaisen tai paljonkin erilainen, siellä voi olla yhden fenyylialaniini-aminohapon paikalla valiini-aminohappo, ja sen takia se proteeini valmiina onkin erilainen ja toimii eri tavalla. Eli samasta geenistä olisi yksi alleeli jonka tuotteena syntyy proteiini jossa on fenyylialaniini 47. aminohappo, ja toinen alleeli jonka tuottamassa proteiinissa se 47. aminohappo onkin valiini. Usein niitä alleeleja voi olla olemassa vaikka kuinka monta, kaikilla lajeilla ja lajien alaryhmillä, roduilla tms. ei ole kaikkia mahdollisia versioita geenipoolissaan.
Vaikka koiraroduissa se on ihan selvä, kaikilla koirilla on samat geenit koska ne on samaa lajia ja lisääntyvät ihan hyvin keskenään. Eri eläinlajeilla taas ei ole samoja geenejä, eikä usein ole edes samaa lukumäärää kromosomeja, ja ne eivät lisäänny keskenään koska jos väkisin sitä yritettäisiin, geeneille ei löytyisi pareja eikä siitä hedelmöityneestä munasolusta lähtisi mitään kasvamaan. Mutta koirarotujen erot johtuu siitä, että joissakin roduissa niistä kaikille koirille yhteisistä geeneistä on sellaiset versiot, että kaikille sen rodun koirille tulee lyhyet jalat ja luppakorvat ja ruskea väri, toisella rodulla voi olla geenipoolissa sekä luppakorvaisuuden että pystykorvaisuuden alleeleja ja sekä mustaa että ruskeaa väriä mutta ei ollenkaan lyhytjalkaisuutta aiheuttavia alleeleja jne. Yleensä tässä yhteydessä kuitenkin sanotaan että koiralla on lyhytjalkaisuuden aiheuttava geeni, luppakorvaisuuden geeni, tai ruskean värin geeni, vaikka se on hämäävää. Sama geeni on niillä pitkäjalkaisilla ja pystykorvaisillakin, mutta niillä on siitä geenistä eri alleeli. Usein voidaan silti olla puhumatta alleelista, koska monesti se geeni jota tarkoitetaan, on sellainen että ilmiasussa se ei näy muuten kuin siten että koiralla joko on lyhyet jalat tai ei ole. Silloin voi tulla mieleen yksinkertaistaa asia ikään kuin sillä geenillä ei ole muuta roolia kuin määrätä onko lyhyet jalat, ja aletaan puhua että koiralla on sen erikoisen ominaisuuden geeni ja toisella ei sitten olisi sitä. Oikeasti se geeni on tietysti joku aika tärkeä aineenvaihduntaan tai luiden kasvuun liittyvän proteiinin rakennusohje kumpana tahansa versiona, eikä ole mahdollisuutta ettei sitä geeniä olisi koiralla ollenkaan, sitä geeniä ei siis voi pätkäistä pois perimästä vaan sen on oltava jonkinlaisena versiona mukana. Mutta tästä tulee monesti sekaannusta, voidaan sanoa että ihmiselläkin on joku sairastumista aiheuttava geeni, vaikka se geeni ei ole se sairautta aiheuttava vaan sen geenin tiettyyn alleeliin liittyy sairastuminen tai riski.
On esitetty että apinan ja ihmisen geenit ovat jotain 90 prosenttisesti samat että olemme niin läheisiä sukulaisia. On vain jätetty kertomatta että tämä koskee vain tunnettuja geenejä. Geenit eivät eroa toisistaan kovin paljon edes elollisilla ja elottomilla joten siinä mielessä vertailu on väärä. Geenien rakenne on aina samankaltainen ja tosiaan niiden rakenne hyvin suojattu siten ettei niihin tapahdu muutoksia kuin hyvin, hyvin harvoin. Siksi se elvoluutio etenee niin hitaasti ettei sitä ihmisiässä tapahdu yhtään eikä miljoona vuotta ole siinä pitkä aika. Kovin monta koetta siinä ajassa ei ennätä tehdä
Joskin evoluutio menee aivan nuriniskoin kun ihminen ryhtyy tekemään geenimanipulaatiota ja tuottamaan esim. soijaa siten. Ihmisestä tulee sen sattuman ohjailija ja hän voi muokkailla maailman eliöt haluamikseen sekä selviytymään erilaisista olosuhteista. Silloin ei haittaa vaikka meiltä loppuu happi, puhdas vesi tai mitä tahansa, niin sotkemme vain geenejä niin että itse selviämme sekä muut lajit selviävät.
Hienoa ettei ihminen enää ole evoluution talutusnuorassa, vaan olemme itse omia Jumaliamme.
[quote author="Vierailija" time="02.07.2014 klo 11:52"]On esitetty että apinan ja ihmisen geenit ovat jotain 90 prosenttisesti samat että olemme niin läheisiä sukulaisia. On vain jätetty kertomatta että tämä koskee vain tunnettuja geenejä. Geenit eivät eroa toisistaan kovin paljon edes elollisilla ja elottomilla joten siinä mielessä vertailu on väärä. Geenien rakenne on aina samankaltainen ja tosiaan niiden rakenne hyvin suojattu siten ettei niihin tapahdu muutoksia kuin hyvin, hyvin harvoin. Siksi se elvoluutio etenee niin hitaasti ettei sitä ihmisiässä tapahdu yhtään eikä miljoona vuotta ole siinä pitkä aika. Kovin monta koetta siinä ajassa ei ennätä tehdä
Joskin evoluutio menee aivan nuriniskoin kun ihminen ryhtyy tekemään geenimanipulaatiota ja tuottamaan esim. soijaa siten. Ihmisestä tulee sen sattuman ohjailija ja hän voi muokkailla maailman eliöt haluamikseen sekä selviytymään erilaisista olosuhteista. Silloin ei haittaa vaikka meiltä loppuu happi, puhdas vesi tai mitä tahansa, niin sotkemme vain geenejä niin että itse selviämme sekä muut lajit selviävät.
Hienoa ettei ihminen enää ole evoluution talutusnuorassa, vaan olemme itse omia Jumaliamme.
[/quote]
Kiitos tästä provoamisesta.
Genetiikkaan ja lajien sekä yksilöiden eroihin liittyy myös epigenetiikka. Eli geeni voi olla perimässä, mutta se on sammutettu. DNA-rihma on kieputettu tiukasti "lukkoon". Esimerkiksi hampaan solu ei käytä samoja geenejä kuin aivosolu, turhat on sammutettu, eikä se hampaan solu jakautuessaan enää muutu vaikka lihassoluksi. Jotkut geenit voi sammua koko olennosta ja muutos voi periytyä jälkeläisiin sukusolujen kautta. On tutkittu että esim. stressi voi aiheuttaa epigeneettisiä muutoksia äidille ja siirtyä lapseen. Perimä ei ole muuttunut, mutta tietyt osat perimästä on sammutettu ja toiset aktiivisia.
[quote author="Vierailija" time="02.07.2014 klo 11:19"]
Ei vaan toisin päin, geeni on "paikka" johon menee joku geenipoolista löytyvistä sen geenin alleeleista.
[/quote]
En mä kyllä kutsuisi geeniä paikaksi, geenin paikka kromosomistossa on "lokus", geenillä on eri muotoja, joita kutsutaan alleeleiksi. Alleelit voivat erota toisistaan esim vain yhden nukleotidin verran.