Köyhäiletkö tyylikkäästi?
Kommentit (50)
Hä? Eihän tuo ole köyhäilyä vaan sitä että yritetään olla rikkaamman näköisiä eli rikkailua. Minä taasen en anna tulotasoni näkyä mitenkään ulkoasussani tai asumisessani koska en välitä mistään merkeistä tai statuksista pätkääkään. Toki lapsille ostan sitä mitä "pitää" kulloisenkin trendin mukaan mutta toivon että jossain iässä tuo silmänpalvonta menee ohi ja omat ekologisemmat arvoni astuvat sen tilalle.
[quote author="Vierailija" time="02.07.2014 klo 00:38"]Miten?
[/quote]
Mä taidan köyhäillä tyylittömästi. Palkka on monta tonnia,on osakesalkku ja sijoitusasunto. Silti lampsin Lidliin verkkarit päällä pesemättömässä tukassa ja rikkinäiset lenkkarit jalassa.
[quote author="Vierailija" time="03.07.2014 klo 08:31"]
Hä? Eihän tuo ole köyhäilyä vaan sitä että yritetään olla rikkaamman näköisiä eli rikkailua. Minä taasen en anna tulotasoni näkyä mitenkään ulkoasussani tai asumisessani koska en välitä mistään merkeistä tai statuksista pätkääkään. Toki lapsille ostan sitä mitä "pitää" kulloisenkin trendin mukaan mutta toivon että jossain iässä tuo silmänpalvonta menee ohi ja omat ekologisemmat arvoni astuvat sen tilalle.
[/quote]
No tässä olikin varmaankin pointtina se, että miten köyhä/vähävarainen voi näyttää tyylikkäältä tai ettei köyhyys ainakaan näy ulospäin. Ettei köyhän siis tarvitse kulkea vanhoissa, rikkinäisissä vaatteissa tai kodin näyttää siltä, että rahaa mihinkään ylimääräiseen ei ole.
Minä ainakin sain käsityksen, että suurin osa vastaajista ei käytä merkkituotteita, vaan satsaavat laatuun ostamalla alesta tai käytettynä, kun oikeaan hintaan ei ole varaa. Merkki ei aina takaa laatua, ja köyhän ei kannata ostaa halpaa, niinhän sitä sanotaan. Esimerkiksi laadukkaan, vuosia hyvänä kestävän nahkalaukun saa varmasti ilman suurta logoakin. Ja mielummin etsin sellaisen alesta ja satsaan siihen kuin säästän johonkin Vuittoniin ja syön kaurapuuroa kolme kuukautta, tai ostan jotain keinonahkaveskoja jotka rispaantuu heti pilalle. Ja tämä on varmasti myös egologista, hankkia kerralla laukku jota käyttää useita vuosia.
Ei tulojoen tarvitse näkyä ulospäin, sama pätee toki myös niin päin ettei rikkaiden tarvitse pukeutua rikkaan näköisesti. Mutta tässä oli puhe tyylikkäästä köyhäilystä ja mielestäni rikkinäiset lenkkarit tai lököttävät housut ei kuulu siihen. Myös vähävarainen voi kulkea ehjissä kengissä ja siistissä, hyvin istuvissa housuissa kun vähän miettii miten sen toteuttaa ja miten rahansa käyttää. Siihen tässä ketjussa onkin annettu useita vinkkejä.
Enpä kai.
Sijoitan rahaa sellaiseen mikä ei näy, eli kallista tykkään alusvaatteissa ja parfyymeissä.
Muuten ei ole hirveästi väliä.
En myöskään pidä kotona minimalismista, jos ei halua tavaraa kotiinsa, niin mitä te teette, kun haluatte askarrella, maalata vesiväreillä/öljyväreillä/vahaväreillä/tusseilla tai lukea jotain kirjaa? En oikein ymmärrä, mitä voi tehdä kotona, jos siellä ei ole tavaraa.
[quote author="Vierailija" time="03.07.2014 klo 08:07"]
Minä vastaan kertomalla kodistani. Ihmiset huokailee usein tänne tullessaan että "miten sulla on varaa" jne. Olen oikein tunnettu sievästä, todella siististä kodistani.
Salaisuus on siinä että tavara pidetään minimissä. Kaikki ylimääräinen (eli mikä ei mahdu kaappeihin piiloon) viedään kirppikselle. Niillä kirppistuotoilla voi sitten tilata nettikaupoista designia. Ja sitä designia korkeintaan yksi kipale/per huone! Muuten alkaa näyttää älyttömältä.
Sohvat meillä on toki kirppikseltä, ne ovat mustaa nahkaa joten eivät varmaan ole muodissa mutta eivät auttamattoman epämuodikkaatkaan. Hoidan niitä hyvin nahanpuhdisyusaineella, ovat kuin uudet. Muutama Ikean lipasto löytyy. Mutta vaikka olisi miten kaunis sisustus, se ei auta mitään jos on likaista/törkyistä/sotkuista, itselläni osaa 4-vuotias kuopuskin laittaa astiansa tiskariin, pyyhkiä tasoja, imuroida, ripustaa pyykkiä jne.
Harmi kun en osaa laittaa kuvia tänne! Meillä on melko samannäköistä siis kuin oma koti valkoinen-blogissa paitsi vähemmän tilpehööriä, enempi tyyliä ja mustaa valkoisen höysteenä + vielä rouheampaa, jopa industry-tyyliä keittiössä. Ja olen siis viimeiset 10v. ollut kotihoidontuella ja työttömänä vuorotellen, yksinhuoltajana.
Kiitos pukeutumisvinkeistä, niistä onkin mulle hyötyä. Mä olen tarkka lasteni vaatetuksesta (haluan että köyhyys ei näy heistä) ja panostan siihen. Itse kuljen aina hupparissa ja jegginseissä tai collareissa, pitkä tukka omaa väriä letillä selässä tai ponnarilla. En meikkaa tai laita itseeni rahaa, vain kotiin ja lapsiin.
[/quote]
Eivätkö vieraasi ihmettele homssuisen olemuksesi epäsuhtaa tyylikkääseen asuntoosi?
[quote author="Vierailija" time="03.07.2014 klo 08:52"]
Enpä kai.
Sijoitan rahaa sellaiseen mikä ei näy, eli kallista tykkään alusvaatteissa ja parfyymeissä.
Muuten ei ole hirveästi väliä.
En myöskään pidä kotona minimalismista, jos ei halua tavaraa kotiinsa, niin mitä te teette, kun haluatte askarrella, maalata vesiväreillä/öljyväreillä/vahaväreillä/tusseilla tai lukea jotain kirjaa? En oikein ymmärrä, mitä voi tehdä kotona, jos siellä ei ole tavaraa.
[/quote]
Meillä mm. kirjapinot elävöittävät minimalistista sisustusta. Taiteilijantarvikkeet ovat suuressa laatikossa, joka mahtuu yhteen harvoista kaapeistamme. Niistä en luovu, mutta aika monesta muusta tavarasta olen kyllä luopunut. Olemme nimenomaan sellainen perhe, joka tekee paljon itse: laitamme ruokaa, sisustamme, remontoimme, minä piirrän/maalaan. Ei meillä silti ole tavaraa kaapit täynnä. Kun tarpeelliset tavarat on valittu siten, että ne ovat myös ilo silmälle, niitä kaikkia ei tarvitse tunkea kaappeihin piiloon. Ja kun vaatevalikoimaan kuuluu ainoastaan sellaisia vaatteita, joita käytetään usein ja jotka sopivat keskenään yhteen, niitä ei tarvita määrällisesti paljon. Monet tuttavani, jotka kadehtivat vaatevalikoimaani, omistavat itse jopa 10 kertaa enemmän vaatteita määrällisesti ja valittavat tilan puutetta.
15
[quote author="Vierailija" time="03.07.2014 klo 08:07"]Itse kuljen aina hupparissa ja jegginseissä tai collareissa, pitkä tukka omaa väriä letillä selässä tai ponnarilla. En meikkaa tai laita itseeni rahaa, vain kotiin ja lapsiin.
[/quote]
Ei kuulosta kyllä kovin tyylikkäältä.
Pukeudun klassisesti, vaatteet alennusmyynneistä ja esim.yksi merkkiasuste tai vaate yhdessä asukokonaisuudessa vaikuttaa ilmeeseen. Hiukset olen itse värjännyt ja leikannut yli 10vuotta, pitkä malli helppo leikata ja olen opetellut tekemään milloin mitäkin muodin mukaisia kampauksia. Laatuun kannattaa mielestäni köyhän panostaa. Omasta terveydestä ja kunnosta huolehdin lenkkeilemällä ja jumppaamalla kotona, ei maksa muu, kuin lenkkarit. En tupakoi tai syö epäterveellistä ruokaa.
[quote author="Vierailija" time="03.07.2014 klo 08:07"]
Minä vastaan kertomalla kodistani. Ihmiset huokailee usein tänne tullessaan että "miten sulla on varaa" jne. Olen oikein tunnettu sievästä, todella siististä kodistani.
Salaisuus on siinä että tavara pidetään minimissä. Kaikki ylimääräinen (eli mikä ei mahdu kaappeihin piiloon) viedään kirppikselle. Niillä kirppistuotoilla voi sitten tilata nettikaupoista designia. Ja sitä designia korkeintaan yksi kipale/per huone! Muuten alkaa näyttää älyttömältä.
Sohvat meillä on toki kirppikseltä, ne ovat mustaa nahkaa joten eivät varmaan ole muodissa mutta eivät auttamattoman epämuodikkaatkaan. Hoidan niitä hyvin nahanpuhdisyusaineella, ovat kuin uudet. Muutama Ikean lipasto löytyy. Mutta vaikka olisi miten kaunis sisustus, se ei auta mitään jos on likaista/törkyistä/sotkuista, itselläni osaa 4-vuotias kuopuskin laittaa astiansa tiskariin, pyyhkiä tasoja, imuroida, ripustaa pyykkiä jne.
Harmi kun en osaa laittaa kuvia tänne! Meillä on melko samannäköistä siis kuin oma koti valkoinen-blogissa paitsi vähemmän tilpehööriä, enempi tyyliä ja mustaa valkoisen höysteenä + vielä rouheampaa, jopa industry-tyyliä keittiössä. Ja olen siis viimeiset 10v. ollut kotihoidontuella ja työttömänä vuorotellen, yksinhuoltajana.
Kiitos pukeutumisvinkeistä, niistä onkin mulle hyötyä. Mä olen tarkka lasteni vaatetuksesta (haluan että köyhyys ei näy heistä) ja panostan siihen. Itse kuljen aina hupparissa ja jegginseissä tai collareissa, pitkä tukka omaa väriä letillä selässä tai ponnarilla. En meikkaa tai laita itseeni rahaa, vain kotiin ja lapsiin.
[/quote]
Jotenkin säälittävää. Tämän kirjoittaja ei varmaan tarkoituksella halua luoda itsestään reppanaa vaikutelmaa, mutta väkisinkin sellainen syntyy. Siis kun on pakko antaa vaikutelma, että on rahaa ja tyyliä. Kun on pakko pitää koti sellaisessa kunnossa, että "on tunnettu siitä miten tyylikästä on". Hohhoijaa. Itse köyhäilen ehkä vähemmän tyylikkäästi, koska mulle ei ole mikään pakkomielle antaa kenellekään ulkopuoliselle vaikutelmaa että meillä panostetaan tyylikkyyteen muiden asioiden kustannuksella. Enkä missään nimessä prioirisoi tyylikästä, nättiä, siistiä jne. kotia. Ennemmin käytän vähät rahani omaan ja lasten hyvinvointiin.
[quote author="Vierailija" time="02.07.2014 klo 20:22"]
Ompelin popliinipaidan, kankaan hinta 30 euroa.
[/quote]
[quote author="Vierailija" time="03.07.2014 klo 08:50"]
[quote author="Vierailija" time="03.07.2014 klo 08:31"]
Hä? Eihän tuo ole köyhäilyä vaan sitä että yritetään olla rikkaamman näköisiä eli rikkailua. Minä taasen en anna tulotasoni näkyä mitenkään ulkoasussani tai asumisessani koska en välitä mistään merkeistä tai statuksista pätkääkään. Toki lapsille ostan sitä mitä "pitää" kulloisenkin trendin mukaan mutta toivon että jossain iässä tuo silmänpalvonta menee ohi ja omat ekologisemmat arvoni astuvat sen tilalle.
[/quote]
No tässä olikin varmaankin pointtina se, että miten köyhä/vähävarainen voi näyttää tyylikkäältä tai ettei köyhyys ainakaan näy ulospäin. Ettei köyhän siis tarvitse kulkea vanhoissa, rikkinäisissä vaatteissa tai kodin näyttää siltä, että rahaa mihinkään ylimääräiseen ei ole.
Minä ainakin sain käsityksen, että suurin osa vastaajista ei käytä merkkituotteita, vaan satsaavat laatuun ostamalla alesta tai käytettynä, kun oikeaan hintaan ei ole varaa. Merkki ei aina takaa laatua, ja köyhän ei kannata ostaa halpaa, niinhän sitä sanotaan. Esimerkiksi laadukkaan, vuosia hyvänä kestävän nahkalaukun saa varmasti ilman suurta logoakin. Ja mielummin etsin sellaisen alesta ja satsaan siihen kuin säästän johonkin Vuittoniin ja syön kaurapuuroa kolme kuukautta, tai ostan jotain keinonahkaveskoja jotka rispaantuu heti pilalle. Ja tämä on varmasti myös egologista, hankkia kerralla laukku jota käyttää useita vuosia.
Ei tulojoen tarvitse näkyä ulospäin, sama pätee toki myös niin päin ettei rikkaiden tarvitse pukeutua rikkaan näköisesti. Mutta tässä oli puhe tyylikkäästä köyhäilystä ja mielestäni rikkinäiset lenkkarit tai lököttävät housut ei kuulu siihen. Myös vähävarainen voi kulkea ehjissä kengissä ja siistissä, hyvin istuvissa housuissa kun vähän miettii miten sen toteuttaa ja miten rahansa käyttää. Siihen tässä ketjussa onkin annettu useita vinkkejä.
[/quote]
Nimenomaan, tuo yksi kommentoija mun mielestä vähän käsitti väärin. Mä ostan vain uuden näköisiä ja hyvnnäköisiä tuotteita second handina, mutta en todellakaan siksi, että haluaisin "näyttää rikkaammalta". Olen nuorena ollut punk- ja hippipiireissä ja jo silloin ahdisti, kun kaikki kaverit ostivat kirppareilta kaikkein kamalimpia hippirättejä, niin että varmasti kaikki huomaa, että on vaatteet kirpparilta.
Mulla ei ole ikinä ollut tarvetta brassailla hippeydelläni, joten huonekalujen ja vaatteiden ei tarvitse NÄYTTÄÄ second handilta.
Mulle tyylikäs köyhäily tarkoittaa sitä, että voi elää mahdollisimman normaalia ja laadukasta elämää pienelläkin rahalla. Se on sellaista kuluttamisella (ja kuluttamatta jättämisellä) kikkailua; fiksua ja harkitsevaa rahankäyttöä. Köyhäillä voi jos on oikeasti köyhä tai jos vain haluaa säästää rahaa.
Hiukset on puolipitkät osaksi kustannussyistä; kampaajalla käyn siistimässä ja värjäyttämässä hiuksia n. 3-4kk välein. Ostan kampaajalta aina hiusvärin, jonka laitan noin puolivälissä käyntejä, ja käytän myös color maskia. Hiukset ovat siis aina siistit eikä maantienvärinen juurikasvu näy. Huolehdin siitä, että hiukset eivät koskaan näytä likaisilta tai muuten epäsiisteiltä. Käytän hiuspuuteria/shampoota apuna tässä ja laitan aina hiukset siististi. Hiustuotteet, kuten muutkin, ostan tarjouksista ja aleista ja mietin tarkasti mitä tarvitsen ja mikä on hyvää. Esim. Tigin tuotteita saa toisinaan kampaamoista kaksi yhden hinnalla.
Huolehdin ihosta käyttämällä laadukkaita, omalle iholle sopivia tuotteita, juomalla paljon vettä, syömällä hyvin ja terveellisesti, nukkumalla tarpeeksi. En koskaan mene nukkumaan meikit naamalla. Ihonhoitotuotteita ja kosmetiikkaa ostan vain tarjouksesta ja alesta. Kun oppii, mitkä tuotteet sopii itselle, ja seurailee mitkä tulevat aina 3+1 tai hulluille päiville ym. ja täydentää silloin aina loppumassa olevia tuotteita, säästää pitkän pennin. Jos haluan kokeilla jotain uutta tuotetta, juttelen myyjän kanssa ja pyydän pienen näytteen kotiin. Monesti pieniä näyteputeleita saa myös silloin, kun ostaa pari tuotetta. Käytän näitä näytepurkkeja reissussa ja samalla huomaan, mikä sopii itselle ja mikä ei. Esim. ostaessani Sensain irtopuuterin Sokoksen -15% kanta-asiakasalella sain myyjältä (ihan ilman mitään kampanjaa) pienen meikkilaukun, jossa oli 5-10ml purkkeja Sensain ihonhoitotuotteita; kaksi ihovoidetta, naamio, silmänympärysvoide. Moni voisi kuvitella meikkilaukkuuni kurkatessaan, että käytän kosmetiikkaan enemmänkin rahaa. Mutta pärjään mielestäni aika vähällä. Ostan vähän mutta laatua.
Teen itse jalka- ja kasvohoitoja, pidän kädet ja kynnet siistinä. Vaatii vähän viitseliäisyyttä, mutta ei ole rahaa käydä hoidoissa.
Huolehdin myös kunnostani lenkkeilemällä, kahvakuulailemalla kotona ja käymällä edullisella lähisalilla. Ei kovin trendikäs sali, mutta minun kukkarolleni sopiva. Treenivaatteita minulla on vain muutamat. Olen hankkinut ne alerekeistä periaatteella vähän mutta laatua. Ostan mielummin alerekistä 50e pesua ja käyttöä kestävät, hyvin istuvat treenipöksyt kuin samalla rahalla kahdet, jotka virttyy, venyy, vanuu ja nyppyyntyy heti. Niitäkin on tullut kokeiltua, ja ei kiitos enää. Mielummin kahdet hyvät, sillä olen tarkka myös siinä, että pesen treenivaatteet heti enkä pidä hikisenä pyykkikoriss useita päiviä. Näin niitäkään ei tarvitse olla useita, kun ovat jo seuraavana päivänä kuivat.
Sama pukeutumisessa. En seuraile villeimpiä muotivirtauksia, vaan minulla on aika pelkistetty vaatekaappi, jossa on muutamat perusfarkut, mustat suorat housut, muutama siisti neule jne. Asusteilla voi sitten päivittää pukeutumista. Käyn aina alerekit läpi, ja ostan vain sitä, mitä tarvitsen ja mikä vaikuttaa siltä että kestää vuosia. Paras löytöni kesäksi oli hihaton siisti valkoinen paitapusero, ovh. 99e, minä maksoin 21e. En muista nyt merkkiä kun näillä keleillä ei ole paljon käyttöä ollut, mutta vaikuttaa todella siistiltä ja laadukkaalta ja toukokuun helteillä pusero saikin kehuja. Tulen käyttämään sitä varmasti vuosia. Talvella löysin kevääksi Japin takin ovh noin 300e, maksoin siitä 80-90e.
Köyhäilen väkisin, kun oon opiskelija ja teen vain keikkaduunia:D yritän elää nykyään niin, etten osta krääsää edes kirpparilta. Siis mitään turhaa, kuluttaminen ei oo tärkeää. Pyrin olemaan sivistynyt ja luen ja kuuntelen paljon radion puheohjelmia. Olen pyrkinyt osallistumaan aktiivisesti yhteiskunnallisiin tapahtumiin, lyen lehdet kirjastossa jne. Jos saan edulliset lennot jonnekin, asun hostellissa ja vaeltelen kaduilla katsellen ihanaa ihmisvilinää. Hemmottelen itseäni käymällä vaik helsingissä museossa ja luksuskahvilla silloin tällöin. Piirrustustarvikkeet ovat heikko kohtani. Säästän alkoholissa, eli en juo koska se on kohdallani haaskausta. Ylös tulee jo parin jäljeen:D pyrin myös säilyttämään vaatteeni hyvin, jolloin ne kestävät pitkään, kaikki urheiluvaatteet ja välineet käytän loppuun asti. Lenkkeily on halpaa ja mukavaa, olen myös etsinyt kaupungin halvimman salin (alle 30 e/kk), uskon että hyvä kunto maksaa itsensä mielenterveydessä ja fyysisessä terveydessä takaisin. Nuukailu on siitä kivaa, ettei elämä pyöri kulutuksen ympärillä, itsetuntoni ei perustu arvonsa menettäviin "sijoituksiin" kuten vaatteisiin ja sukan varressa pn himpun rahaa yllätyksiä varten. Hauskaa kesää kaikille ei niin rikkaille (ja rikkaillekin;), elämässä on onneksi ihanua asioita, joihin ei rahaa tarvitse!
38 lisää, että mun tarkoitus ei siis todellakaan ole esitellä kalliita meikkejä tai merkkivaatteita, jos nyt joku sellaisen käsityksen sai. Ei todellakaan, mulle on ihan sama mitä merkkiä puuteri tai takki on, mutta olen nyt vain vuosien varrella todennut, että minulle paras puuteri on tuo Sensain irtopuuteri ja pysyn siinä, kun se alkaa olla lopussa tarkkailen missä liikkeessä on joku kanta-asiakasale tms. että saan sen halvemmalla. Yhtä hyvin voisin ostaa paljon edullisempaa Lumenea, mutta kasvoni kiiltävät jo muutaman tunnin päästä. Ei kiitos siis.
[quote author="Vierailija" time="02.07.2014 klo 00:38"]
Miten?
[/quote]
Käytän vähiä rahojani mieluummin itseni hoitamiseen eli käyn säännöllisesti kampaajalla, jalkahoitajalla sekä kosmetologilla kasvohoidoissa. En pistä rahoja alkoholiin ja tupakkaan ja etelän reissuihin. Jos matkustan etsin netistä edulliset lennot ja hyvät mutta edulliset hotellit.
Ostan melkein kaikki vaatteet ja asusteet alennuksesta, yleensä vielä ns. edullisista ketjuliikkeistä. Itse asiassa näin äkkiseltään en edes muista milloin olisin viimeksi ostanut jotain normaalihinnalla, vähintäänkin on ollut jokin "kanta-asiakkaille -20%" -alennus.
Vaatteeni myös näyttävät aika "kalliilta" koska tyylini on klassinen, en siis todellakaan osta mitään "räikeitä alelaarin lumppuja". Lisäksi tietyissä jutuissa panostan (vaikka alennuksesta ostankin) esim. takit, kengät ja laukut ns. laadukkaita.
Ompelin popliinipaidan, kankaan hinta 30 euroa.
Ompelen ja tuunaan itse vaatteitani. Ostan erittäin kalliitakin vaatteita, mutta erittäin harvoin, joten kokonaisuudessaan käytän vaatteisiin aika vähän rahaa. Tärkein valintakriteerini vaatteissa on korkea laatu. Hankin vain itselleni sopivaa ja tyyliltään modernia, joten esim. 15 vuotta vanha nahkatakkini on edelleen kuin uusi niin kuntonsa kuin tyylinsäkin puolesta. Tyylini ei ole klassinen, vaan persoonallisuuttani korostava mutta silti ehdottomasti laatua henkivä ja tuore. Useimpia vaatteita voi edelleen käyttää ajan muuttuessa, kun vain yhdistelee ne eri tavalla. Tarvitsee vain käyttää säännöllisesti aikaa tyylinsä suunnitteluun peilin edessä.
Nopeasti kuluvat ja piiloon jäävät vaatteet saatan ostaa halpaliikkeistä, mutta minulla on periaate että halpakaupoista ostan ainoastaan suurilla alennusprosenteilla, koska haluan kuitenkin viedä niihin mahdollisimman pieniä summia rahojani. Huollan ja tuuletan vaatteitani ja kenkiäni säännöllisesti ja säilytän ne ilmavasti puolityhjässä vaatekaapissani.
Laitan itse ruokaa aina kun voin. Valmistan isoja annoksia, joista syö monta päivää. En juokse ruokakauppojen tarjousten perässä, koska aika on kallisarvoista ja sen voin käyttää tuottavamminkin, kuten vaatteita ompelemalla. Lopetan syömisen kun tulen kylläiseksi, vaikka lautasella olisi vielä ruokaa jäljellä. Syön lopun sitten seuraavana päivänä.
Sisustan kirpputorilta löydetyillä ja perityillä huonekaluilla, joita yhdistelen niihin muutamiin aikanaan uutena ostettuihin, joihin olen edelleen tyytyväinen. Minulla ei ole erikseen käyttö- ja koriste-esineitä, vaan hankin käyttöesineitä joiden ulkonäöstä nautin niin paljon, että ne täyttävät molemmat funktiot. Näin tarvitsen vähemmän säilytystilaakin. Uusin lisäys sisustukseemme on miehen polkupyörä. Astioitakaan ei ole mitään hienompaa ja arkisempaa settiä, vaan samoja käytetään aina ja ne ovat keittiössä näkyvillä. Meillä ei ole lainkaan tavanomaisia keittiönkaappeja, vaan yksinkertainen avohylly, joka näyttää kauniilta kun siihen sijoitetut astiat ja muut tavarat on tarkoin harkittu.
Matkustimme ulkomaille lomailemaan viimeksi nelisen vuotta sitten. Lomalla on hauskaa kotonakin, varsinkin jos parisuhde on kunnossa. Käytämme sen hoitamiseen aika paljon aikaa. Ei maksa mitään!
Lapsia ei vielä ole, mutta pyrin jatkamaan vastuullisen kuluttamisen elämäntapaa, vaikka heitä meille siunaantuisikin. Uskon, etteivät lapsetkaan tarvitse aina jokaista uusinta lelua tai kalleinta harrastusta. Jos joku oikein kovasti haluaa juuri jotain tiettyä kallista, hän joutuu luopumaan muista asioista sen saadakseen. Näin uskon kasvavan täysipäisiä aikuisia. Aika näyttää sitten, miten elämme lasten kanssa käytännössä.
Minä vastaan kertomalla kodistani. Ihmiset huokailee usein tänne tullessaan että "miten sulla on varaa" jne. Olen oikein tunnettu sievästä, todella siististä kodistani.
Salaisuus on siinä että tavara pidetään minimissä. Kaikki ylimääräinen (eli mikä ei mahdu kaappeihin piiloon) viedään kirppikselle. Niillä kirppistuotoilla voi sitten tilata nettikaupoista designia. Ja sitä designia korkeintaan yksi kipale/per huone! Muuten alkaa näyttää älyttömältä.
Sohvat meillä on toki kirppikseltä, ne ovat mustaa nahkaa joten eivät varmaan ole muodissa mutta eivät auttamattoman epämuodikkaatkaan. Hoidan niitä hyvin nahanpuhdisyusaineella, ovat kuin uudet. Muutama Ikean lipasto löytyy. Mutta vaikka olisi miten kaunis sisustus, se ei auta mitään jos on likaista/törkyistä/sotkuista, itselläni osaa 4-vuotias kuopuskin laittaa astiansa tiskariin, pyyhkiä tasoja, imuroida, ripustaa pyykkiä jne.
Harmi kun en osaa laittaa kuvia tänne! Meillä on melko samannäköistä siis kuin oma koti valkoinen-blogissa paitsi vähemmän tilpehööriä, enempi tyyliä ja mustaa valkoisen höysteenä + vielä rouheampaa, jopa industry-tyyliä keittiössä. Ja olen siis viimeiset 10v. ollut kotihoidontuella ja työttömänä vuorotellen, yksinhuoltajana.
Kiitos pukeutumisvinkeistä, niistä onkin mulle hyötyä. Mä olen tarkka lasteni vaatetuksesta (haluan että köyhyys ei näy heistä) ja panostan siihen. Itse kuljen aina hupparissa ja jegginseissä tai collareissa, pitkä tukka omaa väriä letillä selässä tai ponnarilla. En meikkaa tai laita itseeni rahaa, vain kotiin ja lapsiin.