Lue keskustelun säännöt.
Miksi muita häiritsee se jos mieheni elättää meidät?
01.07.2014 |
Tuli aiemmasta ketjusta mieleeni.
Mieheni tienaa n.130 000-150 000e ja paikkakunnalla jossa asumme työllistymiseni olisi epätodennäköistä. Meillä on kaksi pientä lasta, iso talo ja piha, joissa riittää töitä jokaiselle päivälle. Vaikka välillä valitan siitä miten yksinäinen olen, niin tiedän olevani etuoikeutetussa asemassa ja olen onnellinen, että mieheni mahdollistaa tämän minulle/meille.
Tienasin ennen lasten saamista hyvin, mutta täällä jos menisin töihin joutuisin ottamaan jotain huonompaa työtä ja todennäköisesti työmatkani olisi 50-120km. Eli maksimi päivähoitomaksujen ja matkakulujen jälkeen käteen jäisi ehkä muutama satanen. Lisäksi joutuisimme hommaamaan hoitajan, sillä mieheni on paljon työmatkoilla eli mikäli tekisin 8h päivää, päivät venyisivät matkoineen 10-11tunnin päiviksi.
Kommentit (27)
No asenteesi on hieman vinksallaan. Oikeastihan miehesi ei voisi tienata tuota, jos hänen pitäisi oikeasti kantaa vastuu lapsista ja kodista. Omalla hyvätuloisella miehelläni ainakin ura on vaatinut paljon ulkomaan reissuja ja komennuksiakin, joten jos en olisi joustanut, mies ei olisi siinä missä nyt.
Eli miehesi ei elätä sinua, vaan yhdessä olette valinneet tämän tavan elää. Jos miehesi jotenkin antaa ymmärtää rahojen olevan oikeasti hänen, on keskustelun paikka.
Mutta kokemuksesta sanon, että yritä silti oman jaksamisesi ja pääsi takia löytää omalta paikkakunnalta jotain mielekästä tekemistä tai työtä, kun lasten iät sen sallivat. Tai muutatte paikkaan, mistä on kohtuullinen työmatka molemmille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin minäkin uskon. Kannattaisi siinä kateuden lomassa miettiä, että mikä uhraus tämä on minulta. Ei paljon eläketuloa kerry, koska tästä ei tosiaan palkkaa makseta. Tienasin ennen lasten saamista 6000-10 000e/kk ja kun lapset menee kouluun saatan palata itsekin takaisin opiskelemaan, joten minulla saattaa tulla kaikkineen 10vuoden aukko siihen, etten käytännössä tienaa juuri mitään ja tämä näkyy jonain päivänä eläkkeessäni (mikäli koko eläkejärjestelmää on enää silloin olemassa).
ap
Mieheni on tehnyt omaisuutensa ja uransa jo ennen kuin olen ollut hänen elämässään.
ap
Kolmonen luki otsikon väärin, luin, että miksi minua häiritsee. No muiden häiriintyminen on heidän ongelmansa. Rahanahneita ihmisiä, jotka eivät pidä esim niitä lapsia ja niiden hoitoa arvokkaampina kuin rahaa.
No miksi häiritsisi ketään, lähinnä kai itse ajattelen että eipä juurikaan eläkkeesi kerry kotona ollessa. Mutta mitä sitä tulevaa miettimään.... vai mitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No useinkaan tuossa tilanteessa tehdään omat eläkejärjestelyt. Esim ostetaan sijoitusasuntoja vaimon nimiin, tai yksityinen vakuutus.
Minun eläköitymiseen on aikaa yli 30vuotta ja mikäli sama meno jatkuu Suomessa, niin onko koko eläkejärjestelmää olemassa?
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Entä jos tulee ero? Sinulla on CV'ssä se kymmenen vuoden mentävä aukko selitettävänä. Mahtaako vielä teillä olla avioehtokin. Toivottavasti miehesi myös isoista tuloistaan muistaa maksaa sinulle ylimääräistä eläkevakuutusta.
Minua tuo ei häiritse (omapa on valintasi) mutta mietin vain, että tuo taitaa häiritä sinua jotenkin. Et muuten olisi aiheesta aloittanut, kai?
Miksi miehesi ei maksa sinulle vapaaehtoista eläkettä näiltä vuosilta? Tai jotakin turvaavaa sijoitusta? Jos tulosi olivat noin kovat ennen lapsia, onko sinulla mitään kertynyt? Onko omaisuutenne yhteistä? Minua ei kyllä vaivannut, kun olin kotona, mitä muut siitä ajattelivat. Kaikkiaan 6 vuotta olin, ja sitten vielä osaaikatyössä vuosia lasten edun vuoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On meillä avioehto, koska liitto ei ole montaa vuotta vielä kestänyt ja olemme olleet yhdessä vasta 5vuotta. Olemme keskustelleet asiasta ja siihen tulee muutoksia mitä kauemmin olemme yhdessä ja 15-20vuoden kohdalla mieheni poistaa avioehdon. Ymmärrän täysin avioehdon, koska toisella on iso omaisuus ja olisihan se epäreilua jos olisimme vaikka 6vuotta yhdessä ja puolet olisi sen jälkeen minun. Tiedän ettei mieheni jättäisi minua tyhjän päälle, jos eroaisi minusta, tästäkin olemme puhuneet.
Minä haluan uskoa siihen, että me pysymme aina yhdessä ja tämä meidän yhteinen päämäärä. Meillä on ollut osittain ulkopuolisista tekijöistä johtuen vaikea alku, siitä huolimatta olemme rakastaneet toisiamme valtavasti.
Huihai muiden miettimisistä Ja yksinäisyyttä voit hoitaa ystävystymällä äitikerhoissa yms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihanan naiivia ap. Voi olla että miehesi on nyt sitä mieltä, että eron tullessa ei jättäisi sinua tyhjän päälle. Avioero vain on siitä kumma juttu, että se saa aika monesta esiin sen pahimman, ja tuollaiset lupaukset on kovin helppo unohtaa. Ja kun ei enää mistään muusta jaksa riidellä niin rahasta.
Toivottavasti liittonne kestää. Kannattaa kuitenkin ottaa ne pinkit lasit silmiltä ja miettiä asioita vähän pidemmällekin järjen kanssa. Rakkaus ja järjen käyttö eivät sulje toisiaan pois.
Toivottavasti tuo vaikea alku ei tarkoita edellisten liittojen rikkoutumista. Ei lupaa nimittäin hyvää tulevaisuudelle sellainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, oliko mies jo aiemmin perheellinen vai löysitkö miehen, joka nyt vasta koki perheen perustamisen ajankohtaiseksi tyyliin "ensin talo ja takka ja sitten vasta (ruma sana =) akka"?
Onko miehellä muitakin lapsia? Onko nämä pienet teidän yhteisiä?
Se, että on mahdollista olla kotona lasten ollessa pieniä, on ihan huippujuttu!!!
Olette varmaan tästä jutelleet ja uskon, että on yhteinen päätös, ja siksi voit olla onnellinen.
Itselläni oli aikoinaan sama. 3 lasta hoidin kotona kouluun saakka, mutta koska meillä ei ollut lähimainkaan tuollaisia tuloja, otin päivähoitolapsia ja avustin miestä, että hän voi tehdä työtään meidän kaikkien hyväksi. Meilläkin talo ja iso pihapiiri. Oma ura oli minulle toissijainen asia, ja oli yhteinen päätös jäädä kotiin! Eläkettä ei paljoa karttunut myöhemmistä osin osa-aikaisista töistä, joita oli parikin yhtä aikaa (pikku paikkakunta meilläkin), mutta mieheni on sanonut pitävänsä minusta, lastemme äidistä huolta loppuun saakka!!! Ihana on hän!
Mun mies tienaa vain noin 65-70 000 ja elättää meidän kolmelapsisen perheen. Tietää kyllä kuka sen hänen uran on luonut takapiruna, oltiin molemmat opiskelijoita yhteen mentäessä. Ei olla rikkaita, mutta tullaan toimeen. Lapsille parempi, että toinen vanhemmista on kotona. Ei oikeastaan häiritse muiden mielipiteet vaikka pari ilkeää kommenttia olen joskus saanut.
Voi ap, kun se ei ole kateutta, mikä meitä nipistelee, se on sääliä. Tiedät kyllä miksi.
Minä elätän miestäni, kukaan ei kadehdi. Ei ole syytäkään, sillä tienaan vuodessa 40.000 euroa ja mies on pitkäaikaistyötön.
Hänellä on aikuiset lapset ja pienet on yhteiset.
Ymmärrän ettei avioehtoa tehdä jos kummallakaan ole mitään omaisuutta suhteen alussa, meillä kun asia on toisin.
Saan minäkin aikanaan perintöä ihan mukavasti omilta vanhemmiltani (toivottavasti en vielä pitkään aikaan), joten sehän on myös tietyllä tapaa vanhuuteni turva.
ap
Noi on noita rikkaiden ongelmia.
Tällaiselle köyhähkölle ei tuota mitään ongelmaa ajaa 50-120km kahdesti vuorokaudessa työmatkaa, työpäivät venyvät, mutta pakko se on kun ei muuten perhe pysy leivässä.
Se on se kateus.