Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Kuinka paha diagnoosi on epävakaa persoonallisuushäiriö ? :(

Vierailija
01.07.2014 |

Aivan kamala olo!! Kuulostaa niin hirveältä ja oon itkenyt monta tuntia putkeen yksin kotona... Mitä toi edes tarkoittaa? Googlettamalla kyllä tajusin että vikaa on päässä ja paljon, mutta oisko ketään joka osais tästä jotain kertoa? :( Ahdistaa!!

Kommentit (28)

Vierailija
22/28 |
01.07.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="01.07.2014 klo 01:51"][quote author="Vierailija" time="01.07.2014 klo 01:38"]Lääkkeet poistaa oireet ja ehkä tasaa, mutta eivät poista syytä!

Syy on sun kasvatuksessa, vanhemmissa ja lapsuudessa.

Ei p-häiriöt ole mitään fyysisiä sairauksia jotka hoidetaan lääkkeillä.

[/quote]

Sunlaisten ihmisten takia jotkut ei uskalla kertoa läheisilleen ees näistä asioista. "Syy on sun koko lapsuudessa" siinä av:n itse terapeutti paikalla, aplodit....

Jos oot vanhempi, toivottavasti lapses ei tuu saamaan diagnoosia..sun pitäs mennä sit vähän ittees, ajattele :(

Joo lääkkeet ei poista syytä, mut lääkityksen lisäks tarjotaan yleensä ihan oikean terapeutin apua, ja syy nyt ei todellakaan oo kenenkään esim äidin yksinään.

[/quote]

Kyllä syy näissä narsistisissa häiriöissä on hoitajan eli yleensä äidin. Ota asioista selvää ennen kuin tulet avautumaan. Ymmärrän kyllä että äitien syyttäminen on pyhäinhäväistys, mutta se on totuus. Epävakaan äiti on epäonnistunut kannattelussa, empatiassa ja rakastamisessa. Piste.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/28 |
01.07.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Wikipediassa sanotaan mm. näin: "In psychoanalytic theory, the stigmatization among mental healthcare providers may be thought to reflect countertransference (when a therapist projects their own feelings on to a client). Thus a diagnosis of BPD "often says more about the clinician's negative reaction to the patient than it does about the patient" and "explains away the breakdown in empathy between the therapist and the patient and becomes an institutional epithet in the guise of pseudoscientific jargon".[134] This inadvertent countertransference can give rise to inappropriate clinical responses, including excessive use of medication, inappropriate mothering, and punitive use of limit setting and interpretation"

 

Jos nyt ajatellaan, että epävakaat ovat aivan erityisen herkkiä hylkäämiskokemuksille, niin mistä tiedetään, että he eivät vain jostain syystä kohtaa enemmän ja voimakkaampaa torjuntaa kuin muut ihmiset?

 

Oma psykiatrini sanoi minulle kerran: "Sinussa on joitain epävakaan persoonallisuushäiriön piirteitä". Vastasin: "Kyllä mutta sitten taas jotkut piirteet eivät voisi huonommin sopia". Tähän psykiatrini tiuskaisi (kuin perseeseen ammuttu karhu): "En minä tarkoittanut, että sinulla olisi se!"

 

No sinä psykiatrini sitten tarkoitti? Jos hän halusi puhua joistakin persoonallisuuden piirteistäni, niin miksei hän maininnut piirteitä nimeltä ja miksi hän edes mainitsi epävakaan persoonallisuushäiriön? Noh, jo tätä ennen minulla oli voimakas tunne siitä, että psykiatrini inhoaa minua. Eikä hän ollut mitenkään erityisen innokas auttamaan minua (esim. ei neuvonut miten haetaan sairauslomaa vaikka hän tiesi rahaongelmistani ja kuinka apaattinen ja aloitekyvytön olin masennuksen takia).

 

Wikipedia: " Konfliktitilanteissa epävakaa persoonallisuus kokee helposti tulleensa loukatuksi ja saattaa katkaista välinsä vain palatakseen myöhemmin ilman sovittelua konfliktia edeltäneeseen tilanteeseen, aivan kuin mitään huolestuttavaa ei olisi edes tapahtunut (nk. splicing)." 

 

Jos nyt ajatellaan, että joku lapsi joutuu koko luokan kiusaamaksi, niin mikä siinä tapauksessa on ns. terve tapa toimia? Joko hän voi "antaa anteeksi" loukkaukset ja mennä mukaan leikkeihin vaikka kukaan ei ole pyytänyt anteeksi ja konflikti ei ole ratkennut tai sitten voi mököttää ja lakata puhumasta kenellekään. Jos lapsi valitsee edellisen toimintatavan, niin hän on epävakaa, jos jälkimmäisen, niin hänet leimataan skitsoidiksi. Joten kuinka paljon persoonallisuushäiriöt itse asiassa ovat yksilön ominaisuuksia ja missä määrin yhteisö pakottaa yksilön tiettyyn rooliin jolle on annettu sairausleima. On yhteisön kannalta sopivaa, että sen uhrit leimataan sairaiksi koska jos vika ei ole uhreissa, niin silloin yhteisö olisi sairas ja sitähän ihmiset eivät yleensä halua myöntää.

Vierailija
24/28 |
01.07.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mulla on se diagnoosi. Oireet ilmenevät ahdistuneisuutena jne. omana pahana olona. Ihmissuhteet toimivat ja kohtelen muita hyvin.

Vierailija
25/28 |
01.07.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

No minusta tuntuu että se on niin sanottu roskakoridiagnoosi. Jos minkään muun sairauden diagnoosiperusteet eivät täyty, laitetaan diagnoosiksi epävakaa persoonallisuushäiriö. Musta tuntuu että 99% ihmisistä on jonkin sortin persoonallisuushäiriö, ei ole vielä normaalia kävellyt vastaan...

Vierailija
26/28 |
01.07.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minusta ihmiset ei tarpeeksi huomioi nyt sitä, että sitä on ensinnäkin kahdenlaista; ulospäin ja sisäänpäin suuntautunutta.

Sisäänpäin suuntautunutta ei välttämättä muut edes huomaa.

Sen lisäksi evph voi olla lievempi tai vaikeampi, eli siinä on massiivinen ero, onko ihmisellä lievät, sisäänpäinkääntuvät evph-oireet, vai onko vaikeat ulospäin suuntautuneet oireet. Jälkimmäinen voi olla suoraan halvetistä, ja sepä nyt onkin ihmisten mielikuva kaikista tuota sairastavista. Ikävä kyllä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/28 |
01.07.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä huomaa että täällä epävakaat persoonallisuudet rohkaisevat toinen toisiaan. Epävakaan persoonallisuushäiriön omanneen miehen lapsena voin sanoa että helvettiä oli. Itse käyn terapiassa, en toki p.häiriöstä vaan sen vaikutuspiirissä olemisen seurauksista.

Vaikeaa on jos persoonallisuushäiriön oikeasti sait diagnoosiksi, ei se ole sairaus joka hoidetaan lääkkeillä, niin kuin todettu. Mutta mene ihmeessä terapiaan, se nyt ainakin on alku.

Vierailija
28/28 |
01.07.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ihan turhaa olla ampumassa jokaista, jolla tämä häiriö on. Usein sairas itse kärsii eniten, tavoilla joita läheiset eivät edes huomaa. Jatkuva syyllisyys kaikesta, tyhjyydentunne, todellisuus voi pettää...häiriöstä parannutaan keski-iässä, jos parannutaan, ja olen alkanut uskoa että sekin johtuu tilanteensa hyväksymisestä.

 

Ikävä sanoa tätä, mutta lukuunottamatta sukuja joissa epävakaus periytyy ilman näkyvää syytä, 99% tapauksista epävakaat tulevat perheistä, joissa vanhemmilla ei ole asiat kunnossa. Alkoholisteja, mielisairaita ilman hoitoa, rikollisia jne. Kulissit voivat olla kunnossa, mutta perheen ilmapiiri on sairas ja tulehtunut. Epävakaa on usein se herkkä lapsi, joka joutuu keskelle kaikkea inhottavaa ja aiheuttaa vanhemmissaan turhiakin purkauksia. Ja kyllä, iso osa meistä joutuu kiusatuiksi. Psykiatrini sanoi kerran, että osa ihmisistä "haistaa" herkkyyden ja päätyy sitten kiusaamaan porukalla tätä herkkää. Omassa tapauksessani minua kiusattiin eskarista ammattikouluun, amiksen jouduin jättämään kesken tämän takia. Olen itse sellainen, että mielelläni autan ja neuvon muita, mieleeni ei tulisikaan muiden kiusaaminen tai syrjiminen, varsinkaan porukalla- ja silti olen joutunut muiden hampaisiin, kerta toisensa perään.

 

Aina pitäisi vaan antaa anteeksi ja koittaa olla näkymätön. Epävakaudessa säälitään eniten läheisiä, joita kannustetaan jopa hylkäämään epävakaa ihminen, koska tämä on niin vaikea. Miettikääpä, jos vaikkapa sanan "epävakaa" tilalle vaihtaisi sanan "autisti", "kehitysvammainen" tai joku ikäryhmä, vaikkapa "pieni lapsi"! Ei enää menisi läpi, vai mitä?

 

Jatkuvat itsemurhayritykset, psykoosiinmenemiset ym. nähdään terveydenhuollossa vain kuormituksena, mutta kukaan ei kysy, mitä voisivat tehdä toisin jotta epävakaa ei haluaisi pois tästä maailmasta. On tutkittu, että iso osa haluaisi vaan kuuntelevan korvan, ei mitään muuta. Mutta sitäkään ei anneta, vittuillaan sairaalle ja käsketään pois. Minullekin tyrkytettiin rauhoittavia lisää, vaikka olin ottanut niitä viikon annoksen. Lopulta tilasivat taksin ja lähettivät kotiin nukkumaan. Lasku tuli perästä, end of story.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yksi kuusi kaksi