Sotkuisin koti, jossa olet käynyt?

mulla kaverilla yksiö ihan järkyttävässä kunnossa, täysin kaatopaikka. Lattialla on noin metrin verran sekalaista roinaa aina pilaanteuneista pitsanjämistä vaatteisiin ja elektroniikkaan, että kylässä voi käydä ainoastaan kengät jalassa ja asunnon läpi "kävely" on aikamoista taiteilua roinan päällä kulkiessa kun koko ajan pitää katsoa mihin jalkansa laittaa. Asunnossa mulla tuli myös aina jostain syystä pahoja hengitysvaikeuksia, joten en lopulta enää suostunut mennä sisälle kun menin hakemaan kaveriani, vaan pysyttelin rapussa oven ulkopuolella kun hän valmistautui vaikkapa baarireissulle.

Entinen anoppilla, ne romuvuoret siis ei mitään ehyttä mutta eivät raaskineet luopua. Ruuantähteet,likaiset astia, roskat, hometta jääkaappia myöten, ötököitä vilisti kaapeissa kylläpä ällötti. Vieläkin vituttaaa päästää poika joskus käymään kun käy äitinsä kanssa. Mutta samat tavat olivat lapsen äitilläkin ja siksi lapsi on minulla 90prosenttia ajasta. Ja kaiken kruunasi se sisällä tupakointi viimeiset 20vuotta, 10 vuoden ajan 3 kissaa. Ihmettelin aina miksi lapsia ei tuollaisesta oteta huostaan vaikka haisivat kuuleman koulussakin tupakilla ja kissakuselle kun vaatteet eivät olleet nähneet kk pesukonetta. Tässä voi miettiä taas että mitä helvettiä sosiaalitoimi on miettinyt kun kerran olivat tuolla käyneet.

Mun oma koti, kun olin masentunut. Nyt anoppila, päivittäin käytössä olevat tilat suunnilleen kunnossa,mutta kaikki muut tilat täynnä ällöttävää likaista rojua.

[quote author="Vierailija" time="29.06.2014 klo 08:12"]

Ovella vastaan "nyrkillä naamaan"-haju. Einespakkauksia lattioilla, ihmisen kusta jokapuolella. Röykkiöittäin roskapusseja, joista pursusi homehtuneita roskia. Tiskipöytää ei saanut edes hankausnesteellä ja karhunkielellä puhtaaksi. Homehtunutta rasvaa keittiön kaakeleissa.

Pitäkää huolta lähimmäisistänne. En tuntenut inhoa, sääliä tai pitänyt itseäni parempana ihmisenä. Tunsin vihaa ihmisen hylänneitä omaisia kohtaan.

[/quote]

Äitini passasi isääni n. 30 vuotta kunnes vihdoin ymmärsi erota. Isäni oli avioliiton ajan paitsi alati sängyssä makaava lahna (samalla kun äitini tienasi perheen elannon JA hoiti kodin ja lapset) myös väkivaltainen alkoholisti. Nyt isäni on asunut isossa omakotitalossa, lapsuudenkodissamme yksin 14 vuotta, eikä edelleenkään tee kotitöitä nimeksikään. On polttanut sisällä sieltä 70-luvun lopusta kun taloon muutti. Ei myöskään tee talon pakollisia huoltotöitä (aina edes lämmitä taloa homehtumisen estämiseksi) mikä kostautuu viimeistään minulle ja veljelleni kun hänestä aika jättää.

No, hullu masokisti kun on, äitini päätti ottaa ohjat käsiinsä ja mennä useiksi päiviksi ex-miehensä taloon siivoamaan sillä välin, kun tämä oli ulkomailla (uskomatonta muuten, että vaivautui lähtemään matkalle). Palattuaan isäni oli hyvin kiitollinen.

Menin perheineni Isän luo vierailulle n. kuukausi tuon siivousurakan jälkeen, ja ainoa jäljellä oleva merkki siivouksesta oli puhtaat ikkunat. Heti ensimmäisenä eteisessä oli kasa hiekkaa (isäni ei viitsi ottaa kenkiä pois sisälle tullessaan, koska silloin lattiat pitäisi pitää puhtaina...ironista). Imetin vauvan sisällä, minkä jälkeen pian jo lähdimmekin, mutta jo vauva haisi röökiltä ja mun silmät valuivat savun takia. En voi sanoa olevani yllättynyt, mutta surettaa silti ettei isäni tippaakaan arvosta kotiaan saati kanna omakotitalon mukana tulevaa vastuuta.

Asun itse parin sadan kilometrin päässä isästäni, ja minulla on tosiaan omakin perhe hoidettavana. Veljeni asuu samassa kaupungissa isäni kanssa. Olemmeko me (tai ukon ex?!) jonkun mielestä velvoitettuja käymään siivoamassa Isän luona joka viikko? Minusta emme ole, sillä isäni olisi täysin kykenevä tekemään sen itse, jos viitsisi. Eläköön saastassa, jos kerran on niin laiska ja itsekäs sovinisti (kyllä, hänestä kotityöt ovat *naisten* töitä).

Sainpas sydämeltänI tämänkin. :o)

[quote author="Vierailija" time="29.06.2014 klo 00:38"]

[quote author="Vierailija" time="29.06.2014 klo 00:35"]

Poikaystävän koti, jossa siis asuu kahden kämppiksensä kanssa. Monen päivän vauhtiraidat pöntössä, vessaharjaa ei oo nähtykään....kusta pitkin lattiaa, seiniä ja pönttöä. Tiskiä on altaat täynnä, pizzalaatikoita ja muita einesruokapaketteja kaikilla tasoilla mihin vaan mahtuu ja muuallakin

Pölyä tasoilla 2 vuoden edestä... En vieraile siellä enää ja kohta poikaystävä muuttaa luokseni. Sairasta, että joku voi asu noin...

[/quote]

Good luck! :D

[/quote]

Voi ristus! Tosiaankin, onnea vaan... Mitä sä nainen ajattelet, kun tollaisen miehen kanssa yhteen muutat? Halajatko passaajaksi? Huoh.

Mieheni siskot ja näiden lapset. En enää viitsi mennä käymään heillä, kun en vain voi käsittää, että ovat niin laiskoja. Eivät ole mitään masentuneita, vaan uskomattoman laiskoja siivoamaan. Varmasti ukollani olisi samanlaista, ellen minä patistaisi. Mikä tahansa muu asia on vaan tärkeämpää kuin pitää koti järjestyksessä.

sukat on ihan tahmeat, jos käy jomman kumman luona. Toisella on verhot, sohvat....riekaleina kun kissat repii ne. Kissat nukkuu vaatehuoneensa vaatteiden seassa, no suurin osa vaatteista tosin lojuu lattialla, tuoleissa jne. Kirjahylly on tavaraa täynnä, kaikki tungettu täyteen vaattejita, shampoopulloja, keksipaketteja, tervyssidepaketteja, iha mitä vaan. Sama linja jatkuu ikkunalaudoilla, tavararöykkiöitä. Vessat täynnä tavaraa. Eihän siihen enää mahdu imuroimaan. Heidän lapset ovat oppineet samanlaisiksi. Parin isomman omat kämpät ihan karmeita. Päällisin puolin ei uskoisi. Ovat tosi tällättyjä ja laitettuja, mutta aikaa ei sitten jää kodin ylläpitoon.

mulla menee ihan yli hilseen tuollaiset porsaat

Teininä pyörin aika erikoisissa piireissä, ja erään narkkarin kotona oli useita rikkinäisiä televisioita ja tupakkaa poltettiin sisällä eikä käytetty edes tuhkakuppeja vaan karistettiin lattialle, tupakantumppeja ja kaikkea muuta törkyä pitkin lattioita.