Lue keskustelun säännöt.
Miksi pitäisi halailla ihmisiä?
27.06.2014 |
Eikö riitä, että halaa oman perheensä jäseniä eli puolisoa ja lapsiaan?
Kommentit (21)
En halaile ketään, ei sovi mulle ollenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä inhoan sitä hiton halailua! Kuka sen oikein Suomeen rantautti? Mitä tapahtui vanhalle kunnon kädenpuristukselle? En kestä kun anoppi ja muut kumminkaimat hyökkää iholle aina kun nähdään. Tosi kiusallista ja epämiellyttävää.
Voi luoja, on teilläkin ongelmat. Mikä hitto meitä/teitä suomalaisia oikein vaivaa? Ei kai se pakko ole halia, muttei ole tullut mieleenkään, että se olisi joku ongelma..
Kosketus lähentää ihmisiä ja lievittää stressiä. Mut ei ole pakko jos ei halua, ei kaikki tykkää.
[quote author="Vierailija" time="27.06.2014 klo 12:49"]
Voi luoja, on teilläkin ongelmat. Mikä hitto meitä/teitä suomalaisia oikein vaivaa? Ei kai se pakko ole halia, muttei ole tullut mieleenkään, että se olisi joku ongelma..
[/quote]
Se on ongelma siinä vaiheessa, kun joku tulee syli ja kädet avoinna ja kaappaa syleilyyn! Tuskin nämä ei-halaillusta tykkäävät itse väkisin menevät ketään halimaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Korostan, että halailen todella paljon puolisoani ja lapsiani. Tuntemattomien halailu ei tunnu miltään. Siitä ei saa mitään. Osaan jo olla ahdistumatta, kun joku lähestyy halaamisaikein. Mieluummin kyllä kättelisin.
ap
Minustakin halailu tuntuu tennäiseltä. Kun emme muutenkaan ole mitenkään välittömiä ja ihmisläheisiä olentoja täällä. Sitten vaan kuitenkin tietyissä tilanteissa kuuluu halata opettajia, työkavereita ja sukulaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sukulaisten ja hyvien tuttavien kanssa halailen mielellään, ystävistä nyt puhumattakaan. Mutta auta armias sitä kiusallisuutta, kun työillallinen lopetetaan kankeaan halauskierrokseen. Aluksi tykkäsin halailujen yleistymisestä, mutta nyt se alkaa mennä siihen, että kaikkia pitää halata, vaikka tämän ihmisen kanssa olisi vaihtanut kahden kesken korkeintaan pari sanaa.
[quote author="Vierailija" time="27.06.2014 klo 12:49"]
Kosketus lähentää ihmisiä ja lievittää stressiä. Mut ei ole pakko jos ei halua, ei kaikki tykkää.
[/quote]
Mulle siitä ainakin tulee kamala stressi, jos pitää ruveta halailemaan. Enkä halua lähentyä erikoisesti esim. työkavereita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="27.06.2014 klo 12:49"]
Mut ei ole pakko jos ei halua, ei kaikki tykkää.
[/quote]
Onhan se pakko! Miten sä tönäiset toisen pois kun se vaan tulee siihen ja halaa? Sen verran kohtelias on pakko olla ettei saa näyttää vastenmielisyyttään kun joku halaa. Itse en ikinä oma-aloitteisesti mene ketään halaamaan, mutta aika monet tulee halaamaan minua.
Lisäys. Ihan jännää, kun nuori salskea ei sukulaismies halaa tällaista keski-ikäistä naista. Ainut plussa halailussa. Halailu aikuisten kesken on siis seksuaalista ja lasten kanssa läheisyyden tarpeita tyydyttävää. Jos yksinäinen vanhus halaa, niin ajattelen, että ei varmaan muuten ole paljon kontakteja. Kun anoppia tai serkkua ja serkun miestä joutuu halaamaan, puhumattakaan appiukosta niin yöks! Työkaveria, niin teennäistä tai yöks!
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Halaan ihan mielelläni. Joidenkin ystävien kanssa halaan kun nähdään, annan onnitteluhaleja muillekin, mummoani halaa nähdessä ja lähtiessäni pois, lapseni halaan aina kun on sopiva hetki jne. En kuitenkaan halaile ihmisiä, jotka eivät sitä halua. Ei halailu ole ollenkaan kiusallista ollut koskaan, mukavaahan se on vain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mäkin halaan mielelläni. Opin sen varmaan ulkomailla asuessani? Mutta en halaa kaikkia kavereitani, joistakin näkee ettei ne tykkää tai se ei tunnu luonnolliselta.
Jokainen tyylillään. Se on kuitenkin harmillista, ettei suomalaiset pidä "läheisinä" muita kuin korkeintaan omaa puolisoa ja lapsiaan, mutta lapsetkaan eivät saa enää halailla vanhempiaan tietyn iän jälkeen. Muistan kun kerran nuorena olisin halunnut onnitella yhtä sukulaistyttöä yhdestä asiasta halaamalla, niin tämä torjui sen. Tuli aika paska fiilis. Minä olen oppinut tuota halailutervehtimistä ulkomaalaisten ja mokuihmisten myötä. Joskus pussataan poskellekin (tai ilmaan posken vieressä). Opittuja tapojahan nämä ovat ja halutessaan suomalaisetkin voivat oppia uusia tapoja.
Suurin osa suomalaisista kuitenkin haluaisi olla läheinen monen kanssa, mutta ei uskalla. Möllöttää yksin tai perheen kanssa. Toisten tervehtiminen on vain kulmien alta mulkoilua ja pään nyökäytys tai korkeintaan käden heilautus. Miksi? Pelkäävätkö suomalaiset torjutuksi tulemista? Kättely on niin jäykkää ja virallista. Sukulaisia ja ystäviä tervehditään naama peruslukemilla. Ei hymyillä. Hymyily on liian tyrkkyä ja noloa. Yrittääkö joku hymyilijäkin päästä liian iholle. Pitäisikö hymyynkin vastata hymyllä, jos ei yhtään huvita hymyillä? Kaikki on teeskentelyä, jos ei ole mitään aitoja tunteita. Ei suomalaisilla saa olla tunteita. Tunteet täytyy kätkeä. Joku saattaa pitää nolona itsensä tyrkyttäjiä, jotka on pakko torjua. Mitä sinäkin oikein yrität, kun tulet puhumaan minulle? Luuletko, että seurasi kiinnostaa? En minä halua puhua sinun kanssa. En halua hymyillä, nauraa, kätellä. Hyi hitto! Halata saatika pussata? Oikeastaan ei omaa miestäkään kannata pussata. Hammaspöpöt tarttuu ja hampaisiin tulee reikiä. Sairaat ihmiset täytyy eristää ja laittaa karanteeniin, ettei tauti tartu... Suomalaiset. Tuo metsien juro kansa, jotka säikkynä puskissa örisevät ja mulkoikevat, että mitä tuokin on vailla kun kävelee kohti. Ei kai se vaan tule puhumaan minulle! Saatana!
Halaan kyllä, mutta pusuja en vaihda ikinä. Lämmin halaus oikealla hetkellä tekee tilanteesta läheisemmän. Kättelen myös jos toinen ei ole halaaja, mutta siinäkin saatan ottaa mukaan myös vasemman käteni ja ottaa toisen kättelykäden omieni väliin. Silloin kättelystä tulee lämpimämpi. Olen oikeastaan vasta aikuisena opetellut halaamaan, lapsena meillä ei kotona juuri halailtu. Kunnon kättelyä harjoittelimme jo ala-asteella.
Olen samaa mieltä, että halailu tervehtiessä muiden kuin perheen tai lähimpien ystävien kanssa on ärsyttävää. Tervehdys ja vastaanotto voi olla silti lämmin vaikkei iholle tunkisikaan halailemaan. Minäkään en ole tottunut halailemaan ja väkisinhalailu tuntuu niin teennäiseltä. Iloinen ja pirteä tervetulotoivotus, käsillä elehtiminen ja sisälle viittominen tai tervehdysheilautus ilmaan on minusta hyviä keinoja tervehtiä kohteliaasti eikä ketään tarvitse lääppiä. Valitettavasti anopin kohdalla en voi siltä välttyä ja olen kuitenkin siedättynyt siihen, että vaikka nähtäisiin joskus joka toinen päivä, aina pitää halata. Tuntuu kuitenkin jotenkin turhalta ja liioittelulta. Mutta ärsyttävintä on kun sukujuhlassa anoppi oikein usuttaa ihan kaikki tuttavat ja sukulaiset halailemaan toisiaan, vaikka selkeästi ovat vaivaantuneita asiasta. Kierrättää alle kouluikäisiä lapsenlapsiaan ympäri juhlaa halailemassa milloin ketäkin 'setää' ja 'tätiä', koska 'niin nyt vaan kuuluu tehdä'. Lapset ovat ihan jäykkänä ja vaivaantuneita eivätkä haluaisi niin tehdä, mutta eivät uskalla sanoa mitään. Kerran tuli sitten minun kohdalle näiden kierrätettävien halilapsien kanssa, että "noh, halatkaa nyt tätiä!" ja lapset seisoivat kuin suolapatsaat edessäni, koska näemme harvoin ja vierastavat minua. Taputin lapsia olalle ja tervehdin, että "ei ole pakko aina halata" ja tuuppasin heidät eteenpäin, jotta molemmille osapuolille kiusallinen tilanne menisi ohi mahdollisimman pian. Anoppi selkeästi närkästyi, mutten välitä. Miksi olisi pitänyt halata lapsia, jos he eivät selkeästi sitä halunneet? Aikuiset nyt vielä jotenkin pystyvät tilanteen hoitamaan, mutta muistan itsekin lapsuudesta, että vieraiden ihmisten halailu oli kaikkein kamalinta. Omaa lastani en aio pakottaa halaamaan ketään, tervehdyksen voi hoitaa muullakin tavalla. Halailemme sitten kotona perheen kesken.
[quote author="Vierailija" time="27.06.2014 klo 13:12"]Jokainen tyylillään. Se on kuitenkin harmillista, ettei suomalaiset pidä "läheisinä" muita kuin korkeintaan omaa puolisoa ja lapsiaan, mutta lapsetkaan eivät saa enää halailla vanhempiaan tietyn iän jälkeen. Muistan kun kerran nuorena olisin halunnut onnitella yhtä sukulaistyttöä yhdestä asiasta halaamalla, niin tämä torjui sen. Tuli aika paska fiilis. Minä olen oppinut tuota halailutervehtimistä ulkomaalaisten ja mokuihmisten myötä. Joskus pussataan poskellekin (tai ilmaan posken vieressä). Opittuja tapojahan nämä ovat ja halutessaan suomalaisetkin voivat oppia uusia tapoja.
Suurin osa suomalaisista kuitenkin haluaisi olla läheinen monen kanssa, mutta ei uskalla. Möllöttää yksin tai perheen kanssa. Toisten tervehtiminen on vain kulmien alta mulkoilua ja pään nyökäytys tai korkeintaan käden heilautus. Miksi? Pelkäävätkö suomalaiset torjutuksi tulemista? Kättely on niin jäykkää ja virallista. Sukulaisia ja ystäviä tervehditään naama peruslukemilla. Ei hymyillä. Hymyily on liian tyrkkyä ja noloa. Yrittääkö joku hymyilijäkin päästä liian iholle. Pitäisikö hymyynkin vastata hymyllä, jos ei yhtään huvita hymyillä? Kaikki on teeskentelyä, jos ei ole mitään aitoja tunteita. Ei suomalaisilla saa olla tunteita. Tunteet täytyy kätkeä. Joku saattaa pitää nolona itsensä tyrkyttäjiä, jotka on pakko torjua. Mitä sinäkin oikein yrität, kun tulet puhumaan minulle? Luuletko, että seurasi kiinnostaa? En minä halua puhua sinun kanssa. En halua hymyillä, nauraa, kätellä. Hyi hitto! Halata saatika pussata? Oikeastaan ei omaa miestäkään kannata pussata. Hammaspöpöt tarttuu ja hampaisiin tulee reikiä. Sairaat ihmiset täytyy eristää ja laittaa karanteeniin, ettei tauti tartu... Suomalaiset. Tuo metsien juro kansa, jotka säikkynä puskissa örisevät ja mulkoikevat, että mitä tuokin on vailla kun kävelee kohti. Ei kai se vaan tule puhumaan minulle! Saatana!
[/quote]
Veit sanat suustani. Halailu on ihan mukava tapa ja mielestäni turha sitä on jännittää sen enempää. Hali ei ole keneltäkään pois, vaan kiva, piristävä juttu.
Mukava tapa, miksi ei? Halataan aina kaverien kanssa kun nähdään, onnetwllessa halaan, en kättele
Opetelkaa halaamaan! Siinä ei ole mitään seksuaalista jos nopeasti halataan ja katsotaan hetken silmiin ennen ja jälkeen. Selkää ei tarvitse takoa, poski ei tarvitse olla poskea vasten, eikä kiinni painautua koko kropallaan, vain yläkeho koskee ja mahdollisista kantamuksista riippuen käsi tai kaksi tulee halaukseen mukaan muutaman sekunnin ajan. Helppoa ja mukavaa.