Lue keskustelun säännöt.
En ymmärrä mahdottomaan rakkuteen takertujia. (esim Armi)
27.06.2021 |
Ymmärrän vielä sen, jos on ollut normaali suhde jonkun kanssa, niin siitä ei pääse yli. Siinä on ollut sentään kohtuullinen oletus, että voitaisiin pysyä yhdessä ikuisesti ja siitä ajatuksesta on vaikea päästä eroon.
En ymmärrä niitä, jotka takertuvat ihmiseen, jonka kanssa ei ole ollut suhdetta ollenkaan tai sitten on ollut vain salainen suhde
Tunnen kaksikin naista, jotka ovat takertuneet suhteisiin, jotka eivät edes ole alkaneet. Molemmat ovat olleet mielettömän rakastuneita ja varattuja ihastuksiinsa. Se on ain kestänyt muutaman vuoden, kunnes tilalle on tullut uusi. Kumpikin on nyt nimattomia, lapsettomia yli viisikymppisiä.
Käsitättekö te? Esim armista on tulossa elokuva. Miksi niin moni ymmärtää häntä. Hän teki väärin oltuaan suhteessa varatun kanssa. Vielä enemmän väärin oli unelmoida avioliitosta, vaikka toinen mitä lupasi. (d toki teki itsekin väärin)
Kommentit (52)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Armi oli heikko. Danny oli moraaliton. Hän itse sai avioliiton ja lapset. Ne hän riisti Armilta, jolle ei jäänyt mitään. Ja vieläkin kyseinen tyyppi hurskastelee, miten halusi vain pitää perheen koossa omien lapsuuskokemuksiensa takia. Tekopyhä kaveri, joka halusi sekä säästää kakkunsa että syödä sen.
Mutta tekihän armikin väärin pelehtiessään dannyn kanssa.
Hyvä huomata tämäkin näkökulma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos järjellä ajattelee, niin Armilla olisi varmasti ollut satoja ottajia, joista varmasti moni hyvää aviomiesmatskuakin. Turhaan jäi kiinni mahdottomaan.
Ihmiset ovat persooniltaan erilaisia. Jotkut sitoutuvat mielessään todella vahvasti, toisille ihmissuhteet ovat kuin paikallisliikenne, yhdestä bussista jos myöhästyy, seuraava tulee pian.
Armi ei ole mikään uhri vaan on ihan itse vastuussa siitä, että rakastui naimisissa olevaan.
Hän tiesi koko ajan tekevänsä väärin. Luotti lupauksiin yhteisestä tulevaisuudesta juu, mutta se ei ollut oikein.
Ihmettelen, miten Liisa tämän kaiken kesti. Mietin myös, oliko d:n lapsilla sittenkään helpompi lapsuus kuin d:llä
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset ovat persooniltaan erilaisia. Jotkut sitoutuvat mielessään todella vahvasti, toisille ihmissuhteet ovat kuin paikallisliikenne, yhdestä bussista jos myöhästyy, seuraava tulee pian.
Tuon ymmärrän, mutta miksi sitoutua mahdottomaan. Sitä en ymmärrä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi varattu ei tyydy omaansa vaan yrittää aina kurkkia olisiko aidan takana vihreämpää? Oma vikansa jos jää kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset ovat persooniltaan erilaisia. Jotkut sitoutuvat mielessään todella vahvasti, toisille ihmissuhteet ovat kuin paikallisliikenne, yhdestä bussista jos myöhästyy, seuraava tulee pian.
Tuon ymmärrän, mutta miksi sitoutua mahdottomaan. Sitä en ymmärrä.
Mitä minä en ymmärrä niin sinun kaltaisia toisen tai toisten elämän taivastelijoita.
Tulee mieleen ikkunaverhon raosta toisia ja toisten elämää kyttäilevät.
Miten on oman pussisi laita?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset ovat persooniltaan erilaisia. Jotkut sitoutuvat mielessään todella vahvasti, toisille ihmissuhteet ovat kuin paikallisliikenne, yhdestä bussista jos myöhästyy, seuraava tulee pian.
Tuon ymmärrän, mutta miksi sitoutua mahdottomaan. Sitä en ymmärrä.
Se ns. oikea parisuhde voi olla aivan yhtä mahdoton, ja siihenkin on lukemattomat sitoutuneet, hyvin monet eliniäksi ilman, että on koskaan ollut oikeasti mitään takeita paremmasta. Mutta kun sitä toivoo, toivoo ja toivoo, ja kun toinen antaa lupauksia, se toivo pysyy yllä, ja toivo on vielä suurempi kuin rakkaus. Kun toivo on mennyttä, pystyy kuolettamaan rakkauden. Mutta kun toivoa on jäljellä vielä pienikin kipinä, se saa pysymään suhteessa, vaikka se olisi omiin silmiinkin silkkaa p*skaa. Mutta kun sitä toivoo aina, että kyllä se tästä vielä muuttuu paremmaksi, ihan niin kuin se toinen lupailee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tällainen tilanne syntyy helposti jos "rakkauden" priorisoi ensimmäiseksi ja ei ole ehdoton omien rajojensa suhteen. Vapaamielisyydellä on hintansa, joka voikin olla kovempi kestää mitä on luullut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset ovat persooniltaan erilaisia. Jotkut sitoutuvat mielessään todella vahvasti, toisille ihmissuhteet ovat kuin paikallisliikenne, yhdestä bussista jos myöhästyy, seuraava tulee pian.
Tuon ymmärrän, mutta miksi sitoutua mahdottomaan. Sitä en ymmärrä.
Mä olen kai sellainen mahdottoman haikailija.
Saattaa liittyä etäisiin kiintymyssuhteisiin lapsuudessa. Ei ole kokemusta todellisesta läheisestä ihmissuhteesta eikä koe ansaitsevansa sellaista.
Näin varmaan omalla kohdallani.
Mahdottoman haikailu jatkaa siis vanhaa kaavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset ovat persooniltaan erilaisia. Jotkut sitoutuvat mielessään todella vahvasti, toisille ihmissuhteet ovat kuin paikallisliikenne, yhdestä bussista jos myöhästyy, seuraava tulee pian.
Tuon ymmärrän, mutta miksi sitoutua mahdottomaan. Sitä en ymmärrä.
Ei ihminen itse valitse kehen sattuu rakastumaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset ovat persooniltaan erilaisia. Jotkut sitoutuvat mielessään todella vahvasti, toisille ihmissuhteet ovat kuin paikallisliikenne, yhdestä bussista jos myöhästyy, seuraava tulee pian.
Tuon ymmärrän, mutta miksi sitoutua mahdottomaan. Sitä en ymmärrä.
Mä olen kai sellainen mahdottoman haikailija.
Saattaa liittyä etäisiin kiintymyssuhteisiin lapsuudessa. Ei ole kokemusta todellisesta läheisestä ihmissuhteesta eikä koe ansaitsevansa sellaista.
Näin varmaan omalla kohdallani.
Mahdottoman haikailu jatkaa siis vanhaa kaavaa.
Joo, tämä on ihan totta. Minäkin jäin huonoon, väkivaltaiseen parisuhteeseen ns. Tukholma-syndrooman vangiksi nimenomaan lapsuudenkokemusten takia, minkä olen ymmärtänyt kunnolla vasta päästyäni suhteesta irti. Kuvaavaa on, että eron jälkeenkin äitini on syyllistänyt minua kaikesta tapahtuneesta, ja suhteen aikana hänellä oli tapana liittoutua exän kanssa haukkumaan minua yhdessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi ihmiset janoaa rakkautta vaikka se usein vain rikkoo koko elämän ?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Armi oli heikko. Danny oli moraaliton. Hän itse sai avioliiton ja lapset. Ne hän riisti Armilta, jolle ei jäänyt mitään. Ja vieläkin kyseinen tyyppi hurskastelee, miten halusi vain pitää perheen koossa omien lapsuuskokemuksiensa takia. Tekopyhä kaveri, joka halusi sekä säästää kakkunsa että syödä sen.
Mutta tekihän armikin väärin pelehtiessään dannyn kanssa.
Koska tämä on muuttunut? Ainahan täällä on toitotettu että vastuu on vain varatulla osapuolella. Ettei se toinen nainen/mies tee mitään väärää, vaan ainoastaan pettäjä on paha.
Vierailija kirjoitti:
Danny se siinä varattu ja kpää oli.
Mies on ihan itse vastuussa avioliitostaan. Kumma että vielä nykypäivänä naisen pitäisi kantaa vastuu miehen pettämisestä, eikä miehen itse!!!
Nyt Danny haikailee Armia nuorista naisista, melkein lapsista. Kuvottavaa. Yrittääkö korvata jotain?
Molemmat tekivät ihan yhtä väärin ja molemmat ovat syyllisiä.
Miten olisi käynyt, jos Armi eläisi.
Luulen että d ei olisi vieläkään eronnut liisasta
Vierailija kirjoitti:
Danny se siinä varattu ja kpää oli.
Mies on ihan itse vastuussa avioliitostaan. Kumma että vielä nykypäivänä naisen pitäisi kantaa vastuu miehen pettämisestä, eikä miehen itse!!!
Nyt Danny haikailee Armia nuorista naisista, melkein lapsista. Kuvottavaa. Yrittääkö korvata jotain?
Molemmat tekivät ihan yhtä väärin ja molemmat ovat syyllisiä.
Mutta nyt tilanne on ohi. Toivottavasti Liisa on selvinnyt koskesta ilman traumoja.
Lehdessä oli kerran juttu nokialaisesta? Kirjastonhoitajasta, joka oli niin mahdottoman rakastunut Rauli bädding somerjokeen, että hän ei pysty rkastuman muihin, vaan on ikuisesti rakastunut rauliin.
Tuo artikkeli oli Aamulehdessä? Jo kauan sitten. Silloin oli Rauli jo kuollutkin. Heillä oli jotain pientä suhdettakin ollut. Tapailua ainakin, mutta raulilla oli siinä samalla vakavampiakin suhteita.
Moni saattaa ikään kuin kostoksi pilata elämänsä. Harmi vain että yleensä se perheellinen ei välitä miten pahasti toinen elämänsä pilaa kun kuitenkin tämä on siitä itse vastuussa. Rakastaja saa kärsiä vain kahta kauheammin eikä voi syyttää siitä kuin itseään.
Rakkaus on vaarallista.