Lue keskustelun säännöt.
Vaikea ongelma perinnöstä, mitä tekisitte?
27.06.2021 |
Jos olisi tilanne että on kaksi sisarusta, jotka perivät vanhan maatilan syrjäseudulla itselleen, pakettiin kuuluu talo, metsää ja peltoa. Toinen sisaruksista haluaisi jäädä asumaan taloon. Toinen haluaisi pitää kesäpaikkana talon.
Taloon asumaan jäävä ei kuitenkaan pärjää siellä yksin terveyssyistä. Tarvitsee siis apua laskujen hoitamisessa ja ihan kaikessa talon ylläpitoon liittyvässä, vaikka muuten eläminen yksin saattaa onnistua. Sisaruksilla on myös etäiset välit, sillä terveysongelmainen on jääräpäinen ja asioiden hoitaminen yhdessä ei oikein onnistu.
Kaikki vastuu talon hoidosta jäisi siis terveelle sisarukselle, joka ei edes asu talossa. Sairas sisarus ei halua tervettä edes käymään, mutta ei kuitenkaan pärjää täysin yksinkään. Terveysongelmista johtuen sairas sisarus ei kykene ajattelemaan asioita täysin loogisesti ja muut huomioon ottaen.
Mitä tehdä?
Kommentit (88)
Kaikki ehdottavat myyntiä, vaikka toinen sisarus haluaa tehdä kotitalosta kesäpaikan. Perintö on jaettava, jos yksikin osakas sitä vaatii. Sairas sisarus ei kykene huolehtimaan talosta ja maista, joten hänellä ei ole kauheasti vaihtoehtoja. Onko terveellä sisaruksella varaa lunastaa toisenkin sisaruksen osuus? Jos on, niin tee kuten haluat, hanki se kesäpaikaksi. Toinen vaihtoehto on, että sairas sisarus lunastaa sen omakseen, mutta hän ei pysty edes maksamaan laskuja tai huolehtimaan muuten arkisista asioista, joten hänellä ei ole paljon vaihtoehtoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jompi kumpi lunastaa itselleen tai myynti ulkopuolisille. Joka tapauksessa kuolinpesän purku. Jos sairas haluaa lunastaa talon, hän myös hommaa sinne tarvitsevansa avun eikä se liity sisarukseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei nuo terveydentilat liity mitenkään asiaan. Jos toinen sisko haluaa ja talon ja toinen haluaa pitää sen kesäpaikkana, niin asiasta joko sovitaan, tai sitten riidellään ja päätetään muulla lailla.
Sinuna antaisin hänen asua siellä, koska kerran ette tule toimeen. Ei siitä yhteisenä kesäpaikkana pidosta mitään tule. Oikeastaan kaikkein eniten teidän kannattaisi myydä kaikki ja jakaa rahat. Ja lakkaa antamasta siskosi määrätä elämääsi,tee itse päätökset.Sisarus ei luultavasti halua myydä millään eikä siihen voi pakottaa. Ja vanhempi pitää sairaan sisaruksen puolia, joten asiasta on vaikea neuvotella etukäteen. Jos hänet jättää täysin omilleen, en tiedä mitä tapahtuu. Itsenäinen elämä on sairaudesta johtuen vaikeaa. Edunvalvojaa ei ole.
Edunvalvoja pitää hankkia. Kysy maistraatista.
Edunvalvojan hankkiminen on todella työläs ja pitkä prosessi. Siihen ei riitä se, että yksi sisarus sanoo, ettei toinen pärjää. Pelkkä väite "itsenäinen elämä on sairaudesta johtuen vaikeaa" ei riitä.
Vierailija kirjoitti:
Asia on vaikea, koska vanhempi syyllistää ja yrittää manipuloida tervettä sisarusta hoitamaan sairaan asioita.
Tilanne on teoriassa helppo ratkaista. Mutta käytännössä tervekin sisarus kyllä on huolissaan tilanteesta. Ja myös hyvin väsynyt tähän vastuun kantoon mitä yritetään terveen harteille laittaa.
Et ota mitään vastuita. Tietysti kunta yrittää säästää ja teettää sinulla ilmaiseksi.
Tutun lääkärin iäkäs isä asuu itsenäisesti kotonaan. Kerta toisensa jälkeen isän terveydentilan seuranta on laiminlyöty. Koska lääkäritytär käy katsomassa isää pari kertaa kuukaudessa, kunta on "olettanut" terveydentilan seurannan hoituvan sillä. Eläkkeellä olevalla lääkärityttärellä ei kuitenkaan enää edes verenpainemittaria, saati välineitä verensokerin seurantaan ym. On pitänyt jyrähtää ja uhkailla, että isän hoito on kunnollista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sairas sisar holhoukseen jos ei pysty omia asioitaan hoitaa. Ei sulla ole mitään velvollisuutta hoitaa muita kuin omia asioitas. Virkaholhooja hoitaa ammatin puolesta sisaren asiat. Onko kyse fyysisestä vai psyykkisestä sairaudesta , kysyn siksi että psyykkisellä saa varmemmin virkaholhoojan mutta kyllä se fyysiselläkin onnistuu. Miksi sisar olettaa että sinä hoidat asiat ?
Fyysinen ja psyykkinen syy. Suku vastustaa edunvalvojan hankintaa. Itsekin mietin miten sellainen oikein toimii. Voiko ulkopuolisiin edunvalvojiin luottaa? Sairaalla sisaruksella on kuitenkin omaisuutta. Mitä edunvalvoja käytännössä tekee?
Millä oikeudella suku vastustaa , kysypä sukulaisilta kuka haluaa sisaren asioita alkaa hoitamaan kun niin kovasti kiinnostaa. Onko sisarus oikeustoimikelpoinen? Edunvalvoja ottaa maksua vastaan hoitaakseen esim. kaikki hoidettavan rahaliikenteen. Sun kannattais myös olla yhteydessä paikkakunnan sosiaalitoimeen. Jos et itse halua alkaa sisaren asioita hoitaan ei sua voi pakottaa. Ei suku voi pakottaa , älä suostu kynnysmatoksi.
No ei millään oikeudella. Mutta yritäpä tuollaisten sukulaisten kanssa hoitaa mitään helvatan asioita. Siksi tein ketjun pohtiakseni eri vaihtoehtoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No miksi sun täytyisi huolehtia sisaruksestasi? Hän ottakoon talon ja sulle jotain muuta, tai maksaa sut ulos siitä. Sit jatkat omaa elämääsi.
Kuka hänestä sitten huolehtii? Tai talosta? Lapsuudenkodin ei haluaisi kuitenkaan rapistuvan täysin. Onko syrjäseudulla sosiaalipalvelujakaan jotka voisivat käydä katsomassa että sisarus pärjää? Periaatteessa olet kyllä täysin oikeassa, mitään velvollisuutta ei ole hoitaa hänen asioitaan.
Itse olen sitä mieltä että sairaan sisaruksen kannattaisi muuttaa taajamaan asuntoon jonka lähellä on palvelut eikä talon asioista tarvitse huolehtia. Mutta sairas sisarus on hyvin jääräpäinen eikä halua muuttaa.
Asumaan jäävä sisarus maksaa sut ulos siitä ja sit se on ihan sen sisaruksen oma ongelma miten pärjää ja pitää taloa kunnossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos toinen jää asumaan, niin ei siitä tule kesäpaikkaa. Eli asia menee siihen, että asuaj ei edes hoida mitään ja kesäpaikka toivossa toinen hoitaa, mutta ei saa mitään.
Jos tunnearvi ei ole ihan valtava, niin paikka kokonaisuudessa myyntiin ja molemmat saa omat paikat jostain muualta.Näin se menee. Ja vanhempi ei näe asiassa mitään väärää sen terveen lapsen kohdalla.
Jos vanhempi on elossa, ei mitään perintöäkään vielä ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei nuo terveydentilat liity mitenkään asiaan. Jos toinen sisko haluaa ja talon ja toinen haluaa pitää sen kesäpaikkana, niin asiasta joko sovitaan, tai sitten riidellään ja päätetään muulla lailla.
Sinuna antaisin hänen asua siellä, koska kerran ette tule toimeen. Ei siitä yhteisenä kesäpaikkana pidosta mitään tule. Oikeastaan kaikkein eniten teidän kannattaisi myydä kaikki ja jakaa rahat. Ja lakkaa antamasta siskosi määrätä elämääsi,tee itse päätökset.Sisarus ei luultavasti halua myydä millään eikä siihen voi pakottaa. Ja vanhempi pitää sairaan sisaruksen puolia, joten asiasta on vaikea neuvotella etukäteen. Jos hänet jättää täysin omilleen, en tiedä mitä tapahtuu. Itsenäinen elämä on sairaudesta johtuen vaikeaa. Edunvalvojaa ei ole.
Vanhempi pitää puolia... eli perintöä ei vielä edes ole?
No voi sitä olla, jos toinen vanhempi on kuollut.
Ositusta ei ainakaan ilmeisesti ole tehty. Sen voi tehdä eka ja sitten unohtaa ne vanhemman mielipiteet.
Ap, mikä sun rooli tuossa kuviossa on? Vai oletko ns ihan ulkopuolinen tässä perintöasiassa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tuossa ole mitään järkeä. Ole nyt aikuinen ihminen ja päätä itse omista asioistasi, äläkä anna muiden painostaa. Kun sen perheelle vastaan laittamisen kerran saa aloitettua, on jatkaminen paljon helpompaa. Kokemuksella sanon, isälläni oli kaikenlaisia toiveita metsäomaisuuden siirrosta lasten nimiin niin, että hänellä olisi täysi käyttö- ja puiden myyntioikeus, ja lapset maksaisivat kulut. Ei jostain syystä saanut vastakaikua tämä hänen ehdotuksensa. Hyväksikäyttävät ihmiset ovat pelkkiä riippakiviä, vaikka olisivatkin perhettä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei nuo terveydentilat liity mitenkään asiaan. Jos toinen sisko haluaa ja talon ja toinen haluaa pitää sen kesäpaikkana, niin asiasta joko sovitaan, tai sitten riidellään ja päätetään muulla lailla.
Sinuna antaisin hänen asua siellä, koska kerran ette tule toimeen. Ei siitä yhteisenä kesäpaikkana pidosta mitään tule. Oikeastaan kaikkein eniten teidän kannattaisi myydä kaikki ja jakaa rahat. Ja lakkaa antamasta siskosi määrätä elämääsi,tee itse päätökset.Sisarus ei luultavasti halua myydä millään eikä siihen voi pakottaa. Ja vanhempi pitää sairaan sisaruksen puolia, joten asiasta on vaikea neuvotella etukäteen. Jos hänet jättää täysin omilleen, en tiedä mitä tapahtuu. Itsenäinen elämä on sairaudesta johtuen vaikeaa. Edunvalvojaa ei ole.
Vanhempi pitää puolia... eli perintöä ei vielä edes ole?
No voi sitä olla, jos toinen vanhempi on kuollut.
Ositusta ei ainakaan ilmeisesti ole tehty. Sen voi tehdä eka ja sitten unohtaa ne vanhemman mielipiteet.
Koko hoito voi kuulua nyt vain lapsille, jos vanhemmat ovat eronneet ja toinen on vain omistanut talon ja metsät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei tuossa ole mitään järkeä. Ole nyt aikuinen ihminen ja päätä itse omista asioistasi, äläkä anna muiden painostaa. Kun sen perheelle vastaan laittamisen kerran saa aloitettua, on jatkaminen paljon helpompaa. Kokemuksella sanon, isälläni oli kaikenlaisia toiveita metsäomaisuuden siirrosta lasten nimiin niin, että hänellä olisi täysi käyttö- ja puiden myyntioikeus, ja lapset maksaisivat kulut. Ei jostain syystä saanut vastakaikua tämä hänen ehdotuksensa. Hyväksikäyttävät ihmiset ovat pelkkiä riippakiviä, vaikka olisivatkin perhettä.
Olet oikeassa. Aion tehdä kyllä kantani erittäin selväksi jatkossa jopa välien katkeamisen uhalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei nuo terveydentilat liity mitenkään asiaan. Jos toinen sisko haluaa ja talon ja toinen haluaa pitää sen kesäpaikkana, niin asiasta joko sovitaan, tai sitten riidellään ja päätetään muulla lailla.
Sinuna antaisin hänen asua siellä, koska kerran ette tule toimeen. Ei siitä yhteisenä kesäpaikkana pidosta mitään tule. Oikeastaan kaikkein eniten teidän kannattaisi myydä kaikki ja jakaa rahat. Ja lakkaa antamasta siskosi määrätä elämääsi,tee itse päätökset.Sisarus ei luultavasti halua myydä millään eikä siihen voi pakottaa. Ja vanhempi pitää sairaan sisaruksen puolia, joten asiasta on vaikea neuvotella etukäteen. Jos hänet jättää täysin omilleen, en tiedä mitä tapahtuu. Itsenäinen elämä on sairaudesta johtuen vaikeaa. Edunvalvojaa ei ole.
Vanhempi pitää puolia... eli perintöä ei vielä edes ole?
No voi sitä olla, jos toinen vanhempi on kuollut.
Ositusta ei ainakaan ilmeisesti ole tehty. Sen voi tehdä eka ja sitten unohtaa ne vanhemman mielipiteet.
Koko hoito voi kuulua nyt vain lapsille, jos vanhemmat ovat eronneet ja toinen on vain omistanut talon ja metsät.
Sitten sen vanhemman mielipiteen voi unohtaa joko ennen tai jälkeen osituksen. Vanhempaa ei siihen tarvita. Asia on sisarusten välinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Asia on vaikea, koska vanhempi syyllistää ja yrittää manipuloida tervettä sisarusta hoitamaan sairaan asioita.
Tilanne on teoriassa helppo ratkaista. Mutta käytännössä tervekin sisarus kyllä on huolissaan tilanteesta. Ja myös hyvin väsynyt tähän vastuun kantoon mitä yritetään terveen harteille laittaa.
Arvostan suuresti, että AP välittä kuitenkin myös sairaasta sisaruksestaan. Kaikki asiat eivät ole niin helppoja kuin vauvapalstalaiset mielellään jakavat aika tylysti ohjeita katkaista välit millin kehenkin milloin milläkin perusteella.
Nuo ovat varsin vaikeita asioita, jos itsekin haluaisi lapsuuskodin säilyvän suvussa.
Meillä saatiin juuri viimetingassa myytyä peritty kiinteistö ennen kuin pesän rahoista olisi loputkin kulunut ylläpitoon. Mitään ei jäänyt jaettavaksi, mutta ei jäänyt velkaakaan. Siinä meni vanhempien ahkeralla työllä hankittu omaisuus. Näin käy monelle niistäkin, jotka odottavat jotain saavansa, kun vanhemmat kuolevat. Ja nämä rapistuvat rakennukset vielä lasketaan suomalaisten omaisuudeksi suurilla summilla.
Oletko AP itse jompikumpi sisaruksista? Ymmärsin niin, että kuolinpesän osakkaat ovat nämä kaksi sisarusta.
Jos et ole osakas, niin pysyisin kuviosta kaukana. Sisarukset ovat kaiketi oikeustoimikelpoisia, vaikka toinen on sairas. Asia on siis heidän välillään.
Jos olet itse jompikumpi sisarus; pyydä pesän jakoa. Se on pakko tehdä. Joko lunastat paikan tai myyt osuutesi. Jos toinen sisarus ei halua lunastaa, niin omaisuus myydään ulkopuoliselle ja rahat jaetaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asia on vaikea, koska vanhempi syyllistää ja yrittää manipuloida tervettä sisarusta hoitamaan sairaan asioita.
Tilanne on teoriassa helppo ratkaista. Mutta käytännössä tervekin sisarus kyllä on huolissaan tilanteesta. Ja myös hyvin väsynyt tähän vastuun kantoon mitä yritetään terveen harteille laittaa.
Arvostan suuresti, että AP välittä kuitenkin myös sairaasta sisaruksestaan. Kaikki asiat eivät ole niin helppoja kuin vauvapalstalaiset mielellään jakavat aika tylysti ohjeita katkaista välit millin kehenkin milloin milläkin perusteella.
Nuo ovat varsin vaikeita asioita, jos itsekin haluaisi lapsuuskodin säilyvän suvussa.
Meillä saatiin juuri viimetingassa myytyä peritty kiinteistö ennen kuin pesän rahoista olisi loputkin kulunut ylläpitoon. Mitään ei jäänyt jaettavaksi, mutta ei jäänyt velkaakaan. Siinä meni vanhempien ahkeralla työllä hankittu omaisuus. Näin käy monelle niistäkin, jotka odottavat jotain saavansa, kun vanhemmat kuolevat. Ja nämä rapistuvat rakennukset vielä lasketaan suomalaisten omaisuudeksi suurilla summilla.
Aina se mitä haluaa ei ole saavutettavissa. On sairaita ihmisiä joita ei voi millään auttaa vaikka heistä kuinka välittäisi ja olisi halua huolehtia. Asiat on ikäviä ja aiheuttaa monelaisia tunteita. Tunteiden käsittely ei ole helppoa ja se vaatii aikaa. Silti ratkaisut on tehtävä ja yleensä sitä parempi mitä nopeammin. Tunteita joutuu käsittelemään jokatapauksessa vielä ratkaisujen jälkeenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asia on vaikea, koska vanhempi syyllistää ja yrittää manipuloida tervettä sisarusta hoitamaan sairaan asioita.
Tilanne on teoriassa helppo ratkaista. Mutta käytännössä tervekin sisarus kyllä on huolissaan tilanteesta. Ja myös hyvin väsynyt tähän vastuun kantoon mitä yritetään terveen harteille laittaa.
Arvostan suuresti, että AP välittä kuitenkin myös sairaasta sisaruksestaan. Kaikki asiat eivät ole niin helppoja kuin vauvapalstalaiset mielellään jakavat aika tylysti ohjeita katkaista välit millin kehenkin milloin milläkin perusteella.
Nuo ovat varsin vaikeita asioita, jos itsekin haluaisi lapsuuskodin säilyvän suvussa.
Meillä saatiin juuri viimetingassa myytyä peritty kiinteistö ennen kuin pesän rahoista olisi loputkin kulunut ylläpitoon. Mitään ei jäänyt jaettavaksi, mutta ei jäänyt velkaakaan. Siinä meni vanhempien ahkeralla työllä hankittu omaisuus. Näin käy monelle niistäkin, jotka odottavat jotain saavansa, kun vanhemmat kuolevat. Ja nämä rapistuvat rakennukset vielä lasketaan suomalaisten omaisuudeksi suurilla summilla.
Tunneperäisiä ratkaisuja voi tehdä jos on paljon rahaa, ts ylläpitää kiinteistöjä joita ei tarvitse. Jos ei ole paljoa rahaa, niin parempi myydä vain pois.
Siis onko tämä paikka joku arvokartano vai pelkkä tölli keskellä ei-mitään? Onko sillä rahallista arvoa vai vain tunnervo? Meneekö se edes kaupaksi jos niikseen tulee?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asia on vaikea, koska vanhempi syyllistää ja yrittää manipuloida tervettä sisarusta hoitamaan sairaan asioita.
Tilanne on teoriassa helppo ratkaista. Mutta käytännössä tervekin sisarus kyllä on huolissaan tilanteesta. Ja myös hyvin väsynyt tähän vastuun kantoon mitä yritetään terveen harteille laittaa.
Arvostan suuresti, että AP välittä kuitenkin myös sairaasta sisaruksestaan. Kaikki asiat eivät ole niin helppoja kuin vauvapalstalaiset mielellään jakavat aika tylysti ohjeita katkaista välit millin kehenkin milloin milläkin perusteella.
Nuo ovat varsin vaikeita asioita, jos itsekin haluaisi lapsuuskodin säilyvän suvussa.
Meillä saatiin juuri viimetingassa myytyä peritty kiinteistö ennen kuin pesän rahoista olisi loputkin kulunut ylläpitoon. Mitään ei jäänyt jaettavaksi, mutta ei jäänyt velkaakaan. Siinä meni vanhempien ahkeralla työllä hankittu omaisuus. Näin käy monelle niistäkin, jotka odottavat jotain saavansa, kun vanhemmat kuolevat. Ja nämä rapistuvat rakennukset vielä lasketaan suomalaisten omaisuudeksi suurilla summilla.
Olin niin onnellinen, kun siskoni halusi ottaa kotitalomme ja mökin itselleen, ja pääsin niistä helposti eroon.
Näin se menee. Ja vanhempi ei näe asiassa mitään väärää sen terveen lapsen kohdalla.