Miksi tammikuu on englanniksi january eikä

Vierailija kirjoitti:

marras = kuollut (ei: kuollut ihminen)

marraskuu = luonto kuolee marraskuussa

Mistä tuo "kuollut ihminen" tulisi? Ihmiset paleltuvat kylmyyteen?

Tuossa vastausta: 

Marraskuun nimen alkuperästä on parikin selitysvaihtoehtoa. Sen alkuosa marras on hyvin vanha indoeurooppalainen lainasana, joka tarkoittaa kuollutta tai kuolemaisillaan olevaa. Marraskuu voisi siis viitata siihen, että tuohon aikaan luonto kuolee tai oikeastaan asettuu talvilepoon. Toisen näkemyksen mukaan kuukauden nimi voisi tulla siitä, että se on aikaa, jolloin kuolleiden henget, martaat, ovat olleet liikkeellä. Vainajiahan muistetaan edelleen marraskuun ensimmäisenä viikonloppuna, pyhäinpäivänä.

Lähde: Marraskuu - Kotimaisten kielten keskus (kotus.fi)

pikkusen-hüllü kirjoitti:

Onko maaliskuu englanniksi sopivaksi paintmonth? Entä huhtikuu englanniksi? Mikä huhti edes tarkoittaa?

Kuinka sivistymättömiä täällä ollaan? Kyllähän tuo pitäisi tietää. Tulee siitä huhtikuussa kaadettiin huhtapuut kuivumaan. Eikä maalis viittaa MAALIIN vaan siihen että MAA alkaa tuleen näkyviin (lumen alta), joten "oikeampi" käännös olisi earthmonth, eikä paint. Ja se Tammikaan ei viittaa puulajiin vaan keskikohtaan....

Koska ennen wanhaan annettiin suomenkielisille kuukausille maanläheiset ja kuvainnolliset nimet, joita on helppo ahmotttaa ja jotka menevät helposti suomalaisten metsäläisten ymmärrykseen.

Vierailija kirjoitti:

marras = kuollut (ei: kuollut ihminen)

marraskuu = luonto kuolee marraskuussa

Mistä tuo "kuollut ihminen" tulisi? Ihmiset paleltuvat kylmyyteen?

Luontohan ei marraskuussa kuole. Kasvit ja eläimet vain menevät ns. talvitilaan. Kukin omalla lajityypillisellä tavallaan. Jos luonto kuolisi marraskuussa, tulisi sukupuutto, kun suvunjatkajia ei enää olisi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

marras = kuollut (ei: kuollut ihminen)

marraskuu = luonto kuolee marraskuussa

Mistä tuo "kuollut ihminen" tulisi? Ihmiset paleltuvat kylmyyteen?

Luontohan ei marraskuussa kuole. Kasvit ja eläimet vain menevät ns. talvitilaan. Kukin omalla lajityypillisellä tavallaan. Jos luonto kuolisi marraskuussa, tulisi sukupuutto, kun suvunjatkajia ei enää olisi. 

Totta. Puiden lehdet tippuvat vasta joulukuussa.

TAMMIKUU

On arveltu, että sanan alkuosana oleva tammi- olisi sama kuin hämäläismurteissa tavattava pyörän akselia, napaa tai myllyn keskipuuta merkitsevä tammi. Nimitys viittaisi siihen, että tammikuu on vuoden keskikohta ja talven voitiin tällöin ajatella olevan puolivälissä.

Edellä mainittu selitys ei kuitenkaan ole kiistaton. Aikaisemmin on pidetty myös mahdollisena, että kuukauden nimen alkuosa olisi sittenkin sama kuin jaloa lehtipuuta tarkoittava tammi. Tammi on kovaa puuta ja on ehdotettu, että tammikuun nimi kertoisi vertauskuvallisesti tammikuun kovista pakkasista.

HELMIKUU

On arveltu, että helmi tässä yhteydessä viittaisi tähän vuodenaikaan puiden oksiin usein muodostuviin jäähelmiin. Lappajärveläisen sanonnan mukaan ”helemikuun toinen silimä vettä keittää”, toisin sanoen alkaa olla välillä jo suojasäitä, joiden aikana vesihelmiäkin ilmaantuu. Juvalla Etelä-Savossa oltiin kuitenkin sitä mieltä, että ”helemkuu o pakkase àekoo”.

Vanhan kirjasuomen teksteissä on käytetty myös nimitystä helmenkuu, ja tästä genetiivialkuisesta muodosta on joitakin tietoja myös Etelä-Pohjanmaan ja Länsipohjan murteista. Nurmossa esimerkiksi on ennusteltu helmikuun säistä tulevaa kesää: ”Kun on näin kaunista helemenkuulla niin tuloo kylymä kesä.”

MAALISKUU

Vuoden kolmannen kuukauden nimen alkuperästä on esitetty kaksikin vaihtoehtoista ja edelleen epävarmoina pidettävää selitystä. Toisen mukaan maaliskuu liittyisi sanaan maa tai oikeastaan siitä johdettuun adjektiiviin maallinen, ja nimitystä on selitetty siten, että maaliskuussa maa alkaa paljastua.

Tässä yhteydessä on viitattu myös siihen, että kaakkoishämäläisiin murteisiin kuuluvassa Kymenlaaksossa kuukauden nimitys on maalliskuu. Kyseessä on kuitenkin seudulle ominainen murrepiirre: pääpainollisen tavun pitkän vokaalin tai diftongin jäljessä yksinäis-l:n sijaan on tietyissä sanoissa geminaatta. Sama koskee l:n lisäksi myös m:ää, n:ää ja r:ää. Maalliskuun ohella seudun murteessa on puhuttu myös esimerkiksi vaimmosta, huonneesta, koirrasta ja saalliista.

Toukokuu voisi olla "crazy ass-slapping green politician month" :)

HUHTIKUU

Kuukauden nimen alkuosa huhti- on i-johtimen avulla johdettu vanhasta kaskea tai kaskimaata tarkoittavasta sanasta huhta. Sanaa huhta on käytetty vanhastaan laajalti suomen länsimurteissa ja Keski-Suomessa (osassa itämurteita asuna on huuhta). Sanalle on aikaisemmin esitetty vastine myös sukukielestä mordvasta, mutta nykykäsityksen mukaan sanat lienevät vanhoja rinnakkaisia lainoja samalta taholta eli iranilaisista kielistä.

Vuoden neljäs kuukausi on saanut nimensä siitä, että keväthankien aikaan oli tapana kaataa kaski- eli huhtapuut kuivumaan. Kesällä ne olivat sitten valmiita poltettaviksi.

TOUKOKUU

Touko on suomen kielen vanhimpia sanoja, ja sillä on vastineita lähes kaikissa sukukielissä kaukaista unkaria myöten, jossa vastine tavasz tarkoittaa kevättä. Tämä näyttääkin olevan sanan alkuperäinen merkitys. Itämerensuomalaisissa kielissä on tapahtunut muutos, jonka seurauksena kevään nimitykseksi siirtyi sana kevät, ja touko-sanan merkitys erikoistui tarkoittamaan keväällä suoritettavia töitä, ennen kaikkea kylvöä, ja töiden tulosta eli kasvavaa viljaa.

Kuukauden nimeen touko tuli luontevasti, koska toukotyöt ajoittuvat juuri toukokuuhun. Silloin touotaan eli tehdään toukoa, kylvetään.

KESÄKUU

Lienee ilmeistä mistä tämä tulee

HEINÄKUU

Tämä tietysti heinänteosta

ELOKUU

Kuten jo kerrottua elonkorjuusta

SYYSKUU

Myös ilmeinen

LOKAKUU

Kurakuu siis :D

MARRASKUU

Tälle tulikin jo selitys

JOULUKUU

Noh, mistäköhän tulisi....

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

marras = kuollut (ei: kuollut ihminen)

marraskuu = luonto kuolee marraskuussa

Mistä tuo "kuollut ihminen" tulisi? Ihmiset paleltuvat kylmyyteen?

Luontohan ei marraskuussa kuole. Kasvit ja eläimet vain menevät ns. talvitilaan. Kukin omalla lajityypillisellä tavallaan. Jos luonto kuolisi marraskuussa, tulisi sukupuutto, kun suvunjatkajia ei enää olisi. 

Totta. Puiden lehdet tippuvat vasta joulukuussa.

No eivät tipu. Mutta jo ala-asteen ensimmäisillä luokilla opetettiin, että lehtien tippuminen ei tarkoita puun kuolemaa. Kun puu kuolee, siihen ei enää koskaan kasva uusia lehtiä, vaan se joko lahoaa tai kelottuu. Eikö näitä asioita oikeasti enää opeteta koulussa?

Vierailija kirjoitti:

marras = kuollut (ei: kuollut ihminen)

marraskuu = luonto kuolee marraskuussa

Mistä tuo "kuollut ihminen" tulisi? Ihmiset paleltuvat kylmyyteen?

Sillä ei ole mitään tekemistä kuoleman kanssa, se tulee Venäjän sanasta maroz, eli huurre tai jäätyminen.

Suomalaiset kuukaudet on oikeita kuukaudennimiä ja roomalaiset nimet on pakanallisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

marras = kuollut (ei: kuollut ihminen)

marraskuu = luonto kuolee marraskuussa

Mistä tuo "kuollut ihminen" tulisi? Ihmiset paleltuvat kylmyyteen?

Luontohan ei marraskuussa kuole. Kasvit ja eläimet vain menevät ns. talvitilaan. Kukin omalla lajityypillisellä tavallaan. Jos luonto kuolisi marraskuussa, tulisi sukupuutto, kun suvunjatkajia ei enää olisi. 

Alapeukkujen määrästä päätellen lapsilla vielä paljon opittavaa siellä peruskoulussa. 

Marras tarkoittaa enemmänkin horrostilaa, hibernaatiota, jäätymistä. Ei kuolemista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

marras = kuollut (ei: kuollut ihminen)

marraskuu = luonto kuolee marraskuussa

Mistä tuo "kuollut ihminen" tulisi? Ihmiset paleltuvat kylmyyteen?

Sillä ei ole mitään tekemistä kuoleman kanssa, se tulee Venäjän sanasta maroz, eli huurre tai jäätyminen.

Tai sitten ei niin kuin tännekin ketjuun lainatussa sitaatissa jo kerrottiin. 

Viestien 26 ja 28 selitykset siis kotuksen eli kotimaisten kielten keskuksen sivuilta. Itse pidän sitä luotettavana lähteenä. Siellä on muistakin sanoista alkuperätietoja, jos kiinnostaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

marras = kuollut (ei: kuollut ihminen)

marraskuu = luonto kuolee marraskuussa

Mistä tuo "kuollut ihminen" tulisi? Ihmiset paleltuvat kylmyyteen?

Sillä ei ole mitään tekemistä kuoleman kanssa, se tulee Venäjän sanasta maroz, eli huurre tai jäätyminen.

Olet väärässä, mutta ei se mitään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

marras = kuollut (ei: kuollut ihminen)

marraskuu = luonto kuolee marraskuussa

Mistä tuo "kuollut ihminen" tulisi? Ihmiset paleltuvat kylmyyteen?

Luontohan ei marraskuussa kuole. Kasvit ja eläimet vain menevät ns. talvitilaan. Kukin omalla lajityypillisellä tavallaan. Jos luonto kuolisi marraskuussa, tulisi sukupuutto, kun suvunjatkajia ei enää olisi. 

Alapeukkujen määrästä päätellen lapsilla vielä paljon opittavaa siellä peruskoulussa. 

Tokihan kaikki silloin kun kuiden nimet keksittiin kävivät peruskoulun ja oppisisältö silloin oli sama kuin nykyään...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

marras = kuollut (ei: kuollut ihminen)

marraskuu = luonto kuolee marraskuussa

Mistä tuo "kuollut ihminen" tulisi? Ihmiset paleltuvat kylmyyteen?

Sillä ei ole mitään tekemistä kuoleman kanssa, se tulee Venäjän sanasta maroz, eli huurre tai jäätyminen.

Meinaatko nyt vakavissasi, että Ruotsin valtakuntaan kuuluneessa Suomessa olisi käytetty venäjän johdannaista sanaa? Marraskuu on vanhempi ilmaus kuin Venäjän valta Suomessa oli. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tammikuu = Oakmoon

Helmikuu = Pearlmoon

Maaliskuu = earthlymoon (?)

Huhtikuu = ??

Toukokuu = ??

Kesäkuu = summermoon

Heinäkuu = haymoon

Elokuu = livingmoon

Syyskuu = autumnmoon

Lokakuu = mudmoon

Marraskuu = ??

Joulukuu = christmasmoon

Elo ei tarkoita elämistä, vaan sadonkorjuuta. Elonkorjuu aika on elokuussa. 

Sadonkorjuu varmistaa elon talvella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

marras = kuollut (ei: kuollut ihminen)

marraskuu = luonto kuolee marraskuussa

Mistä tuo "kuollut ihminen" tulisi? Ihmiset paleltuvat kylmyyteen?

Luontohan ei marraskuussa kuole. Kasvit ja eläimet vain menevät ns. talvitilaan. Kukin omalla lajityypillisellä tavallaan. Jos luonto kuolisi marraskuussa, tulisi sukupuutto, kun suvunjatkajia ei enää olisi. 

Alapeukkujen määrästä päätellen lapsilla vielä paljon opittavaa siellä peruskoulussa. 

Tokihan kaikki silloin kun kuiden nimet keksittiin kävivät peruskoulun ja oppisisältö silloin oli sama kuin nykyään...

En viitannutkaan heihin, vaan teihin, joiden mielestä lehdet putoaa=puu kuolee yms. Ne entisaikojen lapset tiesivät nämä asiat ilman peruskoulua, koska oppivat ne käytännössä. Eivät olleet vieraantuneita luonnosta niin kuin monet nykylapset näköjään ovat.