Onko muita joille meren läheisyys on tärkeä?

Ei, olen ole merenranta-alueelta kotoisin niin meri on se ja sama. Vähän kummastuttaa joskus ne kun monet sanoo ettei voi elää ilman merta. Vettähän se vaan on?

Kyllä mulle on tärkeä. Meri vaan on ihan oma juttunsa, ei sitä sen paremmin osaa selittää :)

Noh. Meidän kaupunkikoti on meren rannalla ja kesämökki järven rannalla. Kumpikin on kivoja ja jompikumpi on ihan ehdoton. Enemmin tykkään järvenrannasta, onhan kesämökki jotenkin "kivempi" kuin kaupunkiasunto. Siis vesi kuin vesi, mutta sellainen on pakko olla. Eikä mikään jorpakko, vaan iso. Siis pikkulammikko ei riitä =).

Ei kiinnosta meri. En ole koskaan uinut meressä. Vesi on ollut aina niin likaisen näköistä että en halua koskea siihen. Kun on tottunut esim pohjoisen Päijänteen kirkkaaseen veteen , näyttää meri tosi epämiellyttävältä. Kai siihenkin tottuisi?

Täällä yksi sellainen.

Nytkin asun ihan kivenheiton päässä merestä, ikkunasta näkyy merimaisema. 

On se vain niin kaunis.

En ole koskaan tottunut asumaan tai viettämään aikaa meren lähellä, niin en oikein osaa siellä ollakaan. Vesi on jäätävää ja kokoajan tuulee. Tykkään rauhallisesta järvenrantapaikasta paljon enemmän. 

Meri on Suomessa kesälläkin kylmä, hrr

Merenranta ei ole mulle se itseisarvo vaan ennemminkin luonnon läheisyys. Usein järvenranta voi olla kauniimmassa luonnontilassa ja sitä kautta rentouttavampi naapuri kuin merenranta suurine, rumine satama-alueineen.

[quote author="Vierailija" time="23.06.2014 klo 15:17"]

Etkä voisi kuvitella asuvasi sisämaassa? Järven rannassa ei saa sitä tunnelmaa, minkä meren rannassa saa. Tuntuu, että happi kulkee paremmin rannikkokaupungeissa ja sisämaassa tuntuu, kuin olisin motissa. Esim. Tampere on kaunis ja kiva kaupunki, mutta meren puuttumisen takia muuttaisin mieluummin Turkuun.

[/quote]

Tampereella ja Turussa asuneena sanoisin että kyllä Turustakin on matkaa meren rannalle - jos ei nyt sitten ajattele Ruissalon kapeikkoja jonain merenä. Mielestäni ainoa merenranta mikä Suomella on ikinä ollut sijaitsi Petsamossa Jäämeren rannalla. Tuo Itämeri nyt on sellainen murtovesiallas....

Ei ole tärkeä. Järven läheisyys sen sijaan on. En voisi asua jossain POhjanmaalla jossa ei ole järviä eikä pääsisi uimaan. Hyi että.

Asun Porissa ja ärsyttää meren läheisyys kun aina tuulee

Ei vaan järven läheisyys on tärkeää, ei meren. Asun siis Tampereella. Meri on liian iso ja liian kylmää vettä. Tulee liikaa meren läheisyydessä. Meri on pelottava.

Järvi on sopivan kokoinen, vesi lämmintä ja järvi tuo parhaiten esille Suomen kauneuden. En siis vaihtaisi kanssasi.

Meri ei ole niin tärkeä, että olisi pakko asua sen ääressä, mutta tulee todella hyvä olo, kun pääsee meren rantaan. Olen asunut 20 vuotta meren rannalla ja nyt 16 vuotta järven rannalla. Aluksi ahdisti, kun näki joka paikassa vastarannan, mutta kaikkeen tottuu.

[quote author="Vierailija" time="23.06.2014 klo 15:23"]

Ei kiinnosta meri. En ole koskaan uinut meressä. Vesi on ollut aina niin likaisen näköistä että en halua koskea siihen. Kun on tottunut esim pohjoisen Päijänteen kirkkaaseen veteen , näyttää meri tosi epämiellyttävältä. Kai siihenkin tottuisi?

[/quote]

ihan samat ötiäiset siellä Päijäänteelläkin ui näkymättöminä paljaalle silmälle. Googlaa vaikka vesikirppu-niminen söpöliini. Ite en uinut luonnon vesissä pariin vuoteen kun olin nähnyt sellaisen liikkumassa mikroskoopilla:)

ja aiheseen: asun nyt tunnin ajomatkan päässä merestä, mutta lähemmäksi kaipaisi. Pääkaupunki-reissut ja risteilyt lievittää kaipuuta hetkeksi. Kulkee suvussa, isoeno oli Kap Hornin kiertäjä ;)

Alunperin Kuopiolaisena, vuosia jo Turussa asuneena, on mielestäni merellisyys täällä parasta.

Ei mua huoleta mitkään veden elukat. Kirkkaassa järvessä voi soutuveneestä vaikka laskea pohjan pienet kivet. Näkemäni merivesi on ollut aina likaisen väristä ja vaahtoista, sellaista mihin en halua mennä. Jos teidän rannoilla on puhtaampaa vettä niin sehän on vain hyvä asia. :)

Minulla on sama juttu. Olen asunut vain Pohjanlahden rannoilla, kolmessa eri kaupungissa. Kesämökki on Turun saaristossa. Ajatus asumisesta sisämaassa tuntuu jotenkin ahdistavalta, vaikkei siihen ole mitään järjellistä syytä. Samalla tavallahan sieltä pääsee pois ja isoja järviä on ainakin Tampereen ympäristössä. Ei sisämaan kaupunki silti ole sama juttu kuin merenrantakaupunki. Meri on jotenkin avara, raikas, suolainen ja ihan olennainen elementti minulle.

Itse olen sisämaassa syntynyt, mutta lapsesta saakka, niin kauan kuin muistan, olen rakastanut merta ja ollut sen äärellä ihan villinä. Saan merestä vapauden ja rajattomuuden tunteen ja mahanpohjaa ihan kutisee, kun sitä katselen ja nuuhkin. Lokit, suolan tuoksu, sileät rantakivet, koko setti vaikuttaa muhun lujasti. ...Usein käyn satamassa ihastelemassa purjeveneitä ja haluaisin niin mielelläni oppia purjehtimaan, mutta tällä hetkellä se olisi liian kallis harrastus. Onneksi on kajakki ja saaristoristeilyt ja lautat :D!

Ap

Isoäitini oli "kalastajasuvusta" ja isoisä merimies. Itse olen koko lapsuuteni viettänyt saaristossa, veneellä ja mökillä meren rannassa ja on mahdotonta kuvitella asuvansa jossain sisämaassa. Nyt asun siis Turussa Aurajoen rannalla, mutta tulevan omakotitalon on miltei pakko sijaita ihan rannassa.

Meri vs. Järvi jakaa mielipiteitä, mutta omasta mielestäni meri on suuruudessaan jotenkin jopa jumallinen. Se ottaa ja antaa ja on ihan järkyttävän kaunis millä säällä vain. :D Ja onhan se tuulisempi kuin pienet lammikot, mutta mielestäni järvet ovat jotenkin likaisia ja liian tyyniä sekä sekoittumattomia.

Eli ap, kyllä meitä merenpalvojia löytyy. Itse monesti olen keskustellut asiasta ihmisten kanssa ja tullut siihen tulokseen, että meri-ihmiset ovat niitä, jotka ovat kotoisin meren läheltä ja esim. Lapsuuden mukavat muistot liittyvät siihen. Ja järvi-ihmisillä toisinpäin.(?)

Ja nyt kun alapeukutatte merivastaisia kommenttejani niin haluan vielä sanoa, että te voitte vapaasti pitää merestä ja minä kunnioitan sitä. Meri ei vaan ole tarjonnut minulle mitään. Olen itsekin veneilijä ja PSS:n jäsen mutta meri ei vaan ole minun juttuni.