Pikkulapsiarki ei ole mua varten.
Kolme alle 4v. Lasken päiviä ja kuukausia että lapsista tulisi isoja ja omatoimisempia, en yksinkertaisesti ole tähän vaiheeseen sopiva äiti. En ehkä mihinkään vaiheeseen, mutta ainakin tämä hulabaloo ylittää sietokykyni totaalisesti. Vielä viikko on pakko jaksaa että mies jää kesälomalle.
Kommentit (22)
Ymmärrän, mitä tarkoitatat. Tuntuu, ettei pikkulapsiarki ole minuakaan varten. Mutta toisaalta eskari-, koululais- tai teinilapsiarki ei myöskään ole minua varten. Jos lapset saisi aikuisina, hankkisinkin varmaan lapsia... Tosin ystäviäkin voi hankkia, ja se tulee paljon edullisemmaksi.
Nyt on kyllä aihetta asenteen korjaamiseen! Et tule muuten jaksamaan. Se miehenkin kesäloma on nopeasti ohi. Yritä edes olla vähän posotiivisempi ja mukavampi. Ne pienet on SUN lapsia.
Ja olet itsekin ollut joskus lapsi, josta on joku huolehtinut.
Minusta on outoa ja itsekeskeistä sanoa, ettei halua lapsia, koska haluaa keskittyä itseensä, matkustella jne..Jos tällaisista ihmisistä ei olisi huolehdittu, he eivät olisi elossa.
Montako lasta sulla on 4 ja millä ikäeroilla? Otan neuvoja vastaan vain saman kokeneilta.
Samat ajatukset. Lapset jo 9 ja 10 vuotiaita, mutta ahdistus vaan kasvaa. Kilttejä, omatoimisia ja mukavaa seuraa ovat. Siitä huolimatta vastuu ja maailmalta tulevat kolhut ahdistavat.
Lapsistani en ikinä luopuisi, mutta tällä tiedolla olisin jättänyt hankkimatta.
En oikein tajua miksi olet tehnyt 3 lasta noin pienellä ikäerolla, onhan selvää että aika rankkaa on. MInulla on 2 lasta 3 vuoden ikäerolla ja riittävän raskasta tämäkin, en ikinä ikinä ikinä haluaisi enempää huollettavia.
Miksi teit lapsia? Miksi teit lisää lapsia?!
Jospa ap sai kolmoset tai kaksoset..
Nelosella on 4 lasta. Ikäeroa on niin, että lapset on nyt 2, 5,6 ja 8. En kyllä osaa neuvoa... Ehkä toinen jaksaa vaan paremmin kuin toinen. Mäkin olen ollut välillä tosi kypsä ja väsynyt, mutta oon yrittänyt sitten ajatella miten hyvin asist on kuitenkin aina olleet. Terveet ihanat lapset ja ihana mies. Lisäksi pidän tärkeänä viihtyisää kotia. Mutta siis väsynyt oon ollut, ja en tod ole mikään superäiti. Tsempit ♡
[quote author="Vierailija" time="23.06.2014 klo 12:21"]
Ja olet itsekin ollut joskus lapsi, josta on joku huolehtinut.
Minusta on outoa ja itsekeskeistä sanoa, ettei halua lapsia, koska haluaa keskittyä itseensä, matkustella jne..Jos tällaisista ihmisistä ei olisi huolehdittu, he eivät olisi elossa.
[/quote]
Sun logiikalla siis jokaisella maailman ihmisellä on velvollisuus lisääntyä.
[quote author="Vierailija" time="23.06.2014 klo 12:37"]
Samat ajatukset. Lapset jo 9 ja 10 vuotiaita, mutta ahdistus vaan kasvaa. Kilttejä, omatoimisia ja mukavaa seuraa ovat. Siitä huolimatta vastuu ja maailmalta tulevat kolhut ahdistavat.
Lapsistani en ikinä luopuisi, mutta tällä tiedolla olisin jättänyt hankkimatta.
[/quote]
Ihan vaan tiedoksi, että omatoimiset "isommat" poikalapset varastelevat, tappelevat, haistattavat, lintsaavat, vetävät ensimmäiset kännit, polttavat pilveä, nörtteilevät, lihovat, yrittävät tappaa itsensä mopolla/kevytmoottoripyörällä/autolla, alkavat seurustelemaan kaiken maailman naikkosten kanssa ja vaativat vielä rahaa kirkkain silmin näiden "harrastusten" kustatamiseen. No ei kaikki osu samaan lapseen, mutta joku noista osuu aina jollekin pojalle.
Mulle taas pikkulapsiarki oli helppoa ja jotenkin mukavaa, nyt kahden teinin kanssa olen pihalla... En hanskaa tätä.
[quote author="Vierailija" time="23.06.2014 klo 12:14"]Kolme alle 4v. Lasken päiviä ja kuukausia että lapsista tulisi isoja ja omatoimisempia, en yksinkertaisesti ole tähän vaiheeseen sopiva äiti. En ehkä mihinkään vaiheeseen, mutta ainakin tämä hulabaloo ylittää sietokykyni totaalisesti. Vielä viikko on pakko jaksaa että mies jää kesälomalle.
[/quote]
Helvettiäkö niitä on pitänyt pygätä 3 ja on niin rankkaa.
Huh. Onneksi tein vain sen yhden. Osasin siitä jo vähän päätellä, mitä se lapsiarki on. Ei tarvinnu enää toista ja kolmatta vääntää.
Vähän on oma vika kyllä. Ei ehkä kannata hankkia kolmea lasta pienellä ikäerolla, jos pienet lapset eivät ole Se juttu. Meillä yksi kaksivuotias ja seuraavaa toivotaan ehkä neljän vuoden päästä. Vaikka lapsi on maailman ihanin, en halua montaa pientä kerralla.
onneks mä opin jo tosta ensimmäisestä, toivon ja toivon että olisi jo ohi.. toki olen onnellinen ja iloinen tietyistä asioista mutta oon persoonaltani enemmänkin sellainen yksinäinen laahustaja ja työnarkomaani, en osaa leikkiä, en jaksa kiukuttelua, asioiden on hoiduttava tietyllä tapaa ja tietyllä aikaa, yhden kanssa vielä pystyy jotenkin sumpliin vaikka todella tempperamenttinen ja vaikea tapaus onkin. Mutta enempää ei tule, ainakaan 15 vuoteen ja se on varma.
3v ja 2x1v, rutiinit, ennakointi ja MLL kerta viikkoon hoitamaan osa porukasta. Ruuat, vaatteet valmiiks niin ei tartte niitä säätää. Kyl se siitä;)!
Ja silti noin monta lasta!
Miksi ihmiset ei malta katsoa minkälaisella hermovarustuksella on varustettu mitä tulee lapsiin? Nimittäin niin että antaa sen esikoisen kasvaa vaikka 3-4 vuotiaaksi ennen uutta vauvaa. Itse annoin ja totesin että sovin pestiin huonosti, ei toista (ainakaan vielä).
Aika harvoja varten se on tehty, mutta voit lohduttautua sillä, että aika tekee koko ajan työtä hyväksesi ja eläminen lasten kanssa helpottuu pian oikein merkittävästi. Toisin kuin niillä, jotka tekee lapset "jaksamisen" takia 3-5 vuoden välein, millä seurauksella sitä parkua, kiukkua, pissaa, kakkaa, uhmaa, koliikkia, hampaidentekovaivaa sun muuta riittää pitkän pitkän aikaa! T. toinen, jolla 3 lasta 3,5 vuodessa eikä ole tarvinnut katua
No varmasti on rankkaa kolmen noin pienen kanssa. Tsemppiä!