Lue keskustelun säännöt.
Lapsen asioista sopiminen etävanhemman vanhempien kanssa?
25.06.2021 |
Pitäisikö antaa vain periksi?
Olen nyt 1.5v yrittänyt saada lapsen isän sopimaan lapsen tapaamisiin liittyvät asiat, mutta mies vain vilkuttelee.
Erosimme vajaa 2v sitten ja mies tapasi pian uuden naisen, jonka jälkeen lakkasi tapaamasta lasta ja maksamasta elareita. Syytti siitä minua, koska olin huomauttanut hänelle, että toistuvat oharit satuttaa lasta ja hänen Pitäisi edes yrittää pitää kiinni sovitusta eikä aina peruuttaa hänen ja lapsen tapaamisia, jotta pääsee itse viihteelle tai kaverin kanssa pelaamaan fudista tai mitä kaikkea näitä nyt oli.
Minä kuulemma hyökkäsin hänen isyyttään vastaan ja haukuin huonoksi isäksi ja siksi lakkasi tapaamasta lasta. Aikani yritin hieroa sopua, ehdottaa lastenvalvojaa (jonne mies ei saapunut), perheneuvolaa ja erilaisia sovitteluja.
Mikään ei sopinut miehelle, ei vastannut yhteydenottoihin yms. Lopulta sain sovittua elatusasiat oikeusteitse. Mies on tässä 1.5v aikana muutaman kerran tehnyt paluun ja alkanut tapaamaan lasta ja sitten taas vain kadonnut, ilman selitystä.
Olen yrittänyt saada häntä luopumaan huoltajuudesta, sillä selvästi vastuunkantaminen ei häneltä luonnistu ja hän on itse sanonut, että ei aio antaa meille lupaa muuttaa ulkomaille, jos minulle avautuisi työmahdollisuus sinne.
Nyt hän on muutaman kuukauden aikana taas alkanut tapaamaan lasta, mutta aina, kun muistutan, että haluaisin sopia asiat virallisemmin, mutta kuitenkin ihan meidän kesken, sellaiset selvät pelisäännöt siitä milloin pitää ilmoittaa aikatauluja yms. Että mekin voimme suunnitella elämäämme, niin mies aloittaa taas ns. Mykkäkoulua. Ei vastaa viesteihin tai puhelimeen, ei tiedusteluihin tai emailiin, mutta olettaa, että me sitten olisimme valmiita, kun hän sopii ilmoittaa.
Olen tehnyt hänelle selväksi, että en halua olla hänen kanssaan enää missään tekemisissä, sillä psyykkeeni ei vaan enää kestä. En vain halua nähdä tai oikeastaan ollaa muuten tekemisissä kuin viestein, mutta mies siis ei saa tätäkään hoidettua vaan vitkuttelee.
1.5v ajan miehen äiti on yrittänyt hoitaa asiat poikansa puolesta (mm. Lapsi ollut mummolassa ja mummo soittanut isää paikalle tapaamaan lasta, koska muuten ei tapaisi) ja olen yrittänyt sanoa, että huoltajana hänen Pitäisi pystyä hoitamaan nämä asiat itse, kun huoltaja kerran haluaa olla.
Pitäisikö siis vain antaa olla ja alkaa hoitaa lasta koskevat asiat lapsen mummon kanssa? Olen yrittänyt isälle ehdottaa kaikkea mahdollista ja tullut vastaan niin paljon kuin oma mielenterveys antaa periksi, mutta nyt en enää vain jaksa.. perheasiainsovitteluun menisin, mutta ei mies suostu. Mietin lastensuojelua, jos olisi joku objektiivinen meidän kanssa siinä, mutta tuskin mies siihenkään suostuisi.
Alanko siis hoitamaan asiat vain mummon kanssa?
Kommentit (24)
Vierailija kirjoitti:
En osaa tuohon oikein muuta tähän hätään sanoa kuin että tue ainakin lapsesi ja heidän mummonsa (isän äidin) suhdetta. Käyköön isä sitten siellä katsomassa lastaan, jos sille päälle sattuu. On todella hyvä, jos lapsellasi on isänsä sijasta muita turvallisia aikuisia elämässään (sinun lisäksesi tietysti). Kyllähän se lastakin surettaa, että isä on, mikä on, mutta aika paljon ne muut turvalliset aikuiset pystyvät kuitenkin lapsen elämää vakauttaa. Siis riittävästi.
Joo, aina olen heidän suhdettaan tukenut. Mies siis ennen eroammekin lähtenyt kuvioista useasti (meillä oli valitettavasti todella repivä on-off-suhde) ja minä olen aina huolehtinut, että suhde toiseen puoleen sukua on säilynyt. Soittelemme, laittelemme kuvia, tapaamme. Lapsi yötä välillä siellä ja yritän aina kannustaakin, vaikka välillä on kausia, kun ei millään haluaisi mennä, mutta aina silti innoissaan on menossa uudelleen, kunhan on ensin uskaltautunut. Jos lapsen ja isän puolen suvun suhteen olisi jättänyt isän varaan, niin suhdetta tuskin olisi tullutkaan.
Minusta ei vaan henkilökohtaisesti olisi mukavaa tai miellyttävää hoitaa asioita mummon kanssa vaan joku lapsen isän/toisen huoltajan tai sitten jonkun viranomaisen kanssa, joka sitten vaikka sopisi asiat isän kanssa, jolloin isän ei tarvitse olla minun kanssani tekemisissä. Aloittaja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo. Tuntuu lapsen isän kanssa asioiden hoito aivan liian vaikealta.olet selvästi yrittänyt riittävästi.
Mitäs jos puhut mummon kanssa ihan suomeksi ja kysyt hänen mielipidettään. Lapsi saa tavata isäänsä mummon kautta. Ehkä sitä kautta lapsen isän kulmikas käytös on vähempää.
Exäsi kostaa sinulle lapsen avulla. Tyhmä on uusi nainenkin, kun katsoo tuollaista miestä, joka ei näe säännöllisesti lastaan. Olkoon se sitten joka toinen viikonloppu, lomilla jne, viikko/ viikko jne. Ota yhteyttä lastenvalvojan. Tee selkeä sopimus. Älä jousta siitä, kun hätätapauksessa. Jos isä ei noudata siitä, niin se on hänen ongelma.
Vierailija kirjoitti:
Exäsi kostaa sinulle lapsen avulla. Tyhmä on uusi nainenkin, kun katsoo tuollaista miestä, joka ei näe säännöllisesti lastaan. Olkoon se sitten joka toinen viikonloppu, lomilla jne, viikko/ viikko jne. Ota yhteyttä lastenvalvojan. Tee selkeä sopimus. Älä jousta siitä, kun hätätapauksessa. Jos isä ei noudata siitä, niin se on hänen ongelma.
Lv:llä käyty, mutta mitään ei saatu sovittua mustaa valkoisella, kun isälle ei sopinut mitkään ehdotukseni ja itse ei ehdottanut mitään. Ehdotin mm. Tuettuja tapaamisia alkuun, mutta ei. Myöskään Oma perheesi ei saisi olla toimittamassa lasta vaan vain hänen perheensä kautta.
Olemme sen jälkeen saaneet sovittua, että kahden viikon välein tapaisi ja se on pitänyt, mutta olen alusta asti tehnyt selväksi, että haluan asioiden pian sujuvan niin, että me voimme ns. Katkaista välimme lopullisesti ja asiat hoidetaan viestein. Mutta tuntuu, että minua pidetään vain kiusantekijänä, kun yritän sanoa, että miehen itse pitäisi sopia perheensä kanssa monelta lasta tapaa ja missä ja sitten minulle ilmotettaisiin viimeistään viikkoa ennen ja toisin lapsen paikalle, mutta tähän saakka se on ollut poikkeuksetta minä. Minä olen ollut yhteydessä mummoon, sopinut tapaamiset, ilmoittanut isälle monelta lapsi mummolassa ja isä saapunut paikalle. Mutta minusta on vain täysin kohtuutonta, että minun pitäisi pitää yllä isän ja pojan suhdetta ja jos yritän asiasta mainita miehelle tai miehen äidille, niin olen kuulemma painostava, enkä saa painostaa ja pitää antaa mennä omalla ajallaan. Minun pitäisi ainoastaan joustaa ja olen tässä nyt jo aika kauan joustanut :( aloittaja
Vierailija kirjoitti:
Exäsi kostaa sinulle lapsen avulla. Tyhmä on uusi nainenkin, kun katsoo tuollaista miestä, joka ei näe säännöllisesti lastaan. Olkoon se sitten joka toinen viikonloppu, lomilla jne, viikko/ viikko jne. Ota yhteyttä lastenvalvojan. Tee selkeä sopimus. Älä jousta siitä, kun hätätapauksessa. Jos isä ei noudata siitä, niin se on hänen ongelma.
Mitkään sopimukset ei onnistu, jos isä ei lastenvalvojalle tule mukaan. Etällä ei ole velvollisuutta tapaamissopimuksia noudattaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joo. Tuntuu lapsen isän kanssa asioiden hoito aivan liian vaikealta.olet selvästi yrittänyt riittävästi.
Mitäs jos puhut mummon kanssa ihan suomeksi ja kysyt hänen mielipidettään. Lapsi saa tavata isäänsä mummon kautta. Ehkä sitä kautta lapsen isän kulmikas käytös on vähempää.
No isän ja mummonkaan suhde ei ole paras mahdollinen ja usein jää asiat sanomatta, koska pelätään isän katoavan kuvioista.
Tuntuu vain niin kurjalta lapsen puolesta. Luen juttuja isistä, jotka taistelevat ja tekevät kaikkensa lastansa puolesta ja omani ei, vaikka kaikki tarjoiltaisiin eteen valmiina. Ja sitten pitäisi tavallaan jättää ne tapaamisen sattuman varaan, eli isä joko tulee paikalle tai ei tule. Mietin miltä itsestäni tuntuisi, jos oma isäni näkisi minua vain, kun hänet joku soittaa paikalle katsomaan. Ei kukaan lapsi ansaitse sellaista.
Mutta eipä minulla taida olla enää vaihtoehtojakaan, kun kaikki tuntuvat olevan sitä mieltä, että parasta lapselle on, että näkisi isää sitten edes silloin tällöin.
Aloittaja
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Exäsi kostaa sinulle lapsen avulla. Tyhmä on uusi nainenkin, kun katsoo tuollaista miestä, joka ei näe säännöllisesti lastaan. Olkoon se sitten joka toinen viikonloppu, lomilla jne, viikko/ viikko jne. Ota yhteyttä lastenvalvojan. Tee selkeä sopimus. Älä jousta siitä, kun hätätapauksessa. Jos isä ei noudata siitä, niin se on hänen ongelma.
Mitkään sopimukset ei onnistu, jos isä ei lastenvalvojalle tule mukaan. Etällä ei ole velvollisuutta tapaamissopimuksia noudattaa.
Näinpä juuri. Olen toivonut, että jos saisin isän itse innostumaan asioiden hoitamisesta, niin he ei vain katoaisi ja oikeasti panostaisi sen sijaan, jos joku cain kutsuu ns. Valmiiseen pöytään, niin saattaa vedota jaksamiseen ja olla tulematta.
Ja olen yrittänyt tehdä selväksi myös miehelle, ettei hänen tarvitsisi olla enää minunkaan kanssani tekemisissä, jolloin sekin kynnys olisi matalampi. Olen sanonut miehelle aina, että hän saa lasta nähdä niin paljon kuin haluaa ja minä pysyn poissa kokonaan, niin ei ole kummallekaan epämiellyttävää, mutta asiat pitäisi sitä ennen saada meidän kesken sovittua.
Olen vain niin turta tähän pelleilyyn :( aloittaja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä tiedän yhden tapauksen, jossa lapsen isä tapasi lastaan aina vain vanhempiensa luona. Ilmeisesti nuo tapaamisasiat hoidettiinkin lähinnä vanhempien kanssa ja isä tuli paikalle jos tuli. Tässä tapauksessa syy huonoihin väleihin oli kyllä selvästi molemmissa vanhemmissa ja olivat myös hyvin nuoria, joten ei ehkä osattu käsitellä asioita niinkuin olisi pitänyt. Joka tapauksessa tämä lapsi on nyt jo lähemmäs teini-ikäinen ja läheiset välit isovanhempiin ja muihin sukulaisiin ovat todellinen rikkaus hänelle, kun ei siellä äidin luonakaan aina helppoa ole (uusperhekuviot).
Sinuna yrittäisin sopia säännölliset tapaamiset sinne mummon kanssa, lapsen isä tulee paikalle jos tulee. Onhan se ärsyttävää, mutta mies on ilmeisen keskenkasvuinen, joten on loppujen lopuksi helpompi sopia asiat jokun aikuisen kanssa.
Et voi muuttaa ihmistä. Jos äijää ei kiinnosta, niin ei kiinnosta.
Exälläsi on oikeus tavata lasta, mutta mikään laki ei velvoita. Lakkaa juoksemasta sen perässä, aiheutat vain harmia lapselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä tiedän yhden tapauksen, jossa lapsen isä tapasi lastaan aina vain vanhempiensa luona. Ilmeisesti nuo tapaamisasiat hoidettiinkin lähinnä vanhempien kanssa ja isä tuli paikalle jos tuli. Tässä tapauksessa syy huonoihin väleihin oli kyllä selvästi molemmissa vanhemmissa ja olivat myös hyvin nuoria, joten ei ehkä osattu käsitellä asioita niinkuin olisi pitänyt. Joka tapauksessa tämä lapsi on nyt jo lähemmäs teini-ikäinen ja läheiset välit isovanhempiin ja muihin sukulaisiin ovat todellinen rikkaus hänelle, kun ei siellä äidin luonakaan aina helppoa ole (uusperhekuviot).
Sinuna yrittäisin sopia säännölliset tapaamiset sinne mummon kanssa, lapsen isä tulee paikalle jos tulee. Onhan se ärsyttävää, mutta mies on ilmeisen keskenkasvuinen, joten on loppujen lopuksi helpompi sopia asiat jokun aikuisen kanssa.
Sitä tässä olen yrittänytkin jo yli vuoden verran. Aina kun mies on ollut poissa pidemmän jakson (2x5kk), niin olen sanonut, että tapaamiset parempi järjestää minun läsnäollessani aluksi pari kertaa, jotta lapsella olisi turvallinen olla (ei kuitenkaan näe mummoaankaan niin usein, että näin nuorena (3v) vielä olisi ihan niin sujut hänen kanssaan, oman äitini kanssa hyvin läheisiä, sillä näemme viikottain) ja se toimikin, mutta aina, kun pitäisi alkaa sopimaan niitä säännöllisiä tapaamisia sinne mummon luo, niin mies ei vaan saa asioita sovittua. Lakkaa vastaamasta viesteihin ja toistelee vain, että olen painostava ja haluaa aikaa ja edetä omaan tahtiin. Ja se ei ole minusta reilua minua tai lasta kohtaan.
Toivottavasti tämä nyt lähtisi käyntiin kuitenkin. Ja meidän tapauksessa me molemmat olemme tehneet paljon pahaa toisillemme ja olen pyytänyt mieheltä kaikkea anteeksi ja toivonut, että saisimme asiat sovittua lapsen takia. Tuntuu ikävältä tämä vihamielisyys. En halua olla tekemisissä, koska liikaa pahaa on tehty, mutta meillä kuitenkin yhteinen lapsi ja haluaisin saada asiat sovittua ja voisimme sitten jatkaa lopullisesti eri suuntiin. Aloittaja
Vierailija kirjoitti:
Et voi muuttaa ihmistä. Jos äijää ei kiinnosta, niin ei kiinnosta.
Exälläsi on oikeus tavata lasta, mutta mikään laki ei velvoita. Lakkaa juoksemasta sen perässä, aiheutat vain harmia lapselle.
Väärin. LAPSELLA oikeus tavata vanhempaansa, mutta vanhemmalla ei ole velvollisuutta tavata lastaan.
Miksi aina syytetään äitiä harmin aiheuttamisesta, jos haluaa vain lapselleen hyvää ja isä itse säntäilee eestaas ja sotkee asioita?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Et voi muuttaa ihmistä. Jos äijää ei kiinnosta, niin ei kiinnosta.
Exälläsi on oikeus tavata lasta, mutta mikään laki ei velvoita. Lakkaa juoksemasta sen perässä, aiheutat vain harmia lapselle.
Olen pyytänyt miestä pysymään poissa, jos ei osaa sitoutua lapseen. Olen pyytänyt yksinhuoltajuutta, jotta voimme vain keskittyä meihin, mutta mies vetoaa aina vanhemman oikeuksiinsa tasaisin väliajoin. Jos en tue sitten siinä vaiheessa, niin olen etäännyttäjä tai muuta vastaavaa. Aloittaja
Joitakin vuosia sitten tuttavallani oli samantyyppinen tilanne lapsensa suhteen. Ei auttanut edes lapsen mummon puheet tuttavani ex suhteen. Lopulta tilanne päätyi siihen, että tuttavani haki oikeudesta lapsensa yksinhuoltajuutta ja hän sai sen aika helposti. Tuttavallani oli sen verran vahvat todisteet, jotka helpottivat yksihuoltajuuden saamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä hyötyä sinä kuvittelet siitä olevan, että asiat sovitaan virallisesti?
Vierailija kirjoitti:
Mitä hyötyä sinä kuvittelet siitä olevan, että asiat sovitaan virallisesti?
Varmaan ainakin se, että jos hakee yksinhuoltajuutta ja on näyttää, ettei sovittuja asioita ole noudatettu, yksinhuoltajuuden varmemmin saa. Ja se taas helpottaa lapsen asioiden hoitamista.
Vierailija kirjoitti:
Et voi muuttaa ihmistä. Jos äijää ei kiinnosta, niin ei kiinnosta.
Exälläsi on oikeus tavata lasta, mutta mikään laki ei velvoita. Lakkaa juoksemasta sen perässä, aiheutat vain harmia lapselle.
Lapsen vanhemmilla ei todella ole mitään juridista oikeutta tavata lasta, vaan lapsella on oikeus molempiin vanhempiin. Ei se lapsikaan ole mikään heittopussi, jota vanhemmat voivat kohdella miten tahansa.
Ap. hoitaisin asiat suoraan mummon kanssa ja hakisin pikaisesti yksinhuoltajuutta. Onko lapsi sen ikäinen, että häntä voitaisiin kuulla?
Et kertonut, minkä ikäinen lapsi on, mutta vastuuttoman isän kanssa yhteishuoltajuus on mahdotonta, mitä vanhemmaksi lapsi tulee esim. kouluikäiseksi, kun niitä allekirjoituksia huoltajilta tarvitaan.
Vierailija kirjoitti:
Joitakin vuosia sitten
oli samantyyppinen tilanne lapsensa suhteen. Ei auttanut edes lapsen mummon puheet tuttavani ex suhteen. Lopulta tilanne päätyi siihen, että tuttavani haki oikeudesta lapsensa yksinhuoltajuutta ja hän sai sen aika helposti. Tuttavallani oli sen verran vahvat todisteet, jotka helpottivat yksihuoltajuuden saamista.
Nykyään yksinhuoltajuuden saa vain, jos se on lapsen etu ja siihen tarvitaan todistusaineistoa.
Ja sitä todistusaineistoa kannattaa olla pitkältä aikajaksolta.
Kirjaa tapaamiset ja peruuttamiset päivämäärä ja kellon tarkkuudella. Ja kaikki dokumentit esim. viestit kannattaa säilyttää.
Saattaa olla peiliinkatsomisen paikka, tekstistäsi saa vaikutelman ihmisestä, jollaisten kanssa lapsia ei oikeasti pitäisi tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä hyötyä sinä kuvittelet siitä olevan, että asiat sovitaan virallisesti?
Varmaan ainakin se, että jos hakee yksinhuoltajuutta ja on näyttää, ettei sovittuja asioita ole noudatettu, yksinhuoltajuuden varmemmin saa. Ja se taas helpottaa lapsen asioiden hoitamista.
Siitähän ap ei puhunut vaan virallisesta tapaamissopimuksesta?
En osaa tuohon oikein muuta tähän hätään sanoa kuin että tue ainakin lapsesi ja heidän mummonsa (isän äidin) suhdetta. Käyköön isä sitten siellä katsomassa lastaan, jos sille päälle sattuu. On todella hyvä, jos lapsellasi on isänsä sijasta muita turvallisia aikuisia elämässään (sinun lisäksesi tietysti). Kyllähän se lastakin surettaa, että isä on, mikä on, mutta aika paljon ne muut turvalliset aikuiset pystyvät kuitenkin lapsen elämää vakauttaa. Siis riittävästi.