Lue keskustelun säännöt.
Ystävästäni tuli katkeroitunut miesvihaaja
25.06.2021 |
Olemme kolmekymppisiä naisia ja ystäväni on erittäin katkeroitunut eikä omien sanojensa mukaan halua olla miesten kanssa missään tekemisissä, jos ei ole aivan pakko. Toisaalta ymmärrän ja toisaalta en. Hän on paljon pahaa nähnyt ja kokenut miesten taholta lapsesta lähtien, kun isänsä oli väkivaltainen äitiään kohtaan(Ei kuitenkaan heitä lapsia kohtaan kuulemma, mutta isä purki väkivalloin kaiken perheen äitiin ennenkuin äiti uskalsi lähteä lasten kanssa) Myöhemmin ystäväni on teinistä asti kokenut seksuaalista häirintää miesten taholta(tähän voi varmasti samaistua usea nainen), hänen molemmat suhteensa olivat alistavia henkisesti väkivaltaisia, hän on nähnyt miten hänen ystävänsä ovat joutuneet ahdistelun kohteeksi ja melkein väkisin otetuiksi.
Nykyään hän inhoaa miehiä. Olen ehdottanut terapiaa, mutta ei kuulemma tarvitse sitä. Olimme viettämässä iltaa ja, jos humalainen mies lähestyy meitä(ei edes mitenkään uhkaavasti) hän karjuu miehen painumaan helvettiin. Minun mieheni hän hyväksyy edes jotenkin, koska ei muuta voi, mutta toivotti minulle "onnea valitsemallani tiellä". Hän on muuten aivan ihana ihminen ja moni mies varmasti hänestä kiinnostuisi ja kohtelisi hyvin, jos vielä päättäisi avata sydämensä ja päästämään irti katkeruudestaan, mutta, että onko se mahdollista, en tiedä. Surettaa.
Kommentit (23)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aika jännää, että ystäväsi käytti palstan vakiolausetta: "Onnea valitsemallasi tiellä".
Hä? Aivan tavallinen sanonta tavallisessa elämässä eikä vain tällä palstalla.
Tämä. Jos jätän lapsen päivähoitoon viemisen miehelle ja hän viekin sen mukanaan merenpohjaan, on se minun vikani kun luotin enkä vienyt lasta itse päiväkotiin. Vastuu on molemmilla.