Olin eilen shoppailemassa ja tuli kohdattua lapsiperheitä
En voi kertakaikkiaan käsittää, miten joku voi vihata sellaista olentoa, kuin lapsi? Voi minusta jokainen niistä oli niin suloinen rattaissaan :) Yksikin poika oli niin valloittavan pyöreäposkinen ja minua killitti sieltä rattaistaan suurilla silmillänsä. Hymyilin takaisin, enkä saanut silmiäni irti, kun niin sydän suli. Rattaiden valmistajissa on vika, kun vaunut ja kuljettimet ovat sellaisia kolhooseja, mutta kyllä ne ohi mahtuivat, kun käännyin sivuttain käytävällä.
Yksi lapsikatras äitineen oli sovittelemassa kenkiä. Yksi poika kaukalossa, yksi tyttö about 1,9v ja hiukan vanhemmat pojat. Oli iloista meninkiä lapsilla. Eivät hajottaneet mitään, mutta ääntä lähti. Itsellekin tulee iloinen olo, kun lapsien vilpitön nauru hersyy.
Eräs vauva, oli kuin pieni hellyttävä nukke isänsä käsivarsilla. Siinä nukkua tuhisi turvassa.
Ah, en minä kyllä osaa häiriintyä lapsiperheistä :) Että tiedoksenne vaan lapsiperheet, hyvin mahdutaan samaan kauppaan. Suloisia, ihania ja arvokkaita jokainen pikkuinen.
Kommentit (60)
[quote author="Vierailija" time="20.06.2014 klo 18:00"]
[quote author="Vierailija" time="20.06.2014 klo 17:18"]
[quote author="Vierailija" time="20.06.2014 klo 15:15"]
[quote author="Vierailija" time="20.06.2014 klo 15:03"]
Ei kai kukaan lapsia VIHAA, vaan INHOTTAA joidenkin VANHEMPIEN KÄYTÖS ja toimiminen yleisillä paikoilla lastensa kanssa, kuten vaikka kaupat ja erilaiset tilaisuudet, kuten esim. nuo jo moneen kertaan kalutut häät.
Yhdessä satuhäiden jaksossa kersa kirkui koko seremonian ajan niin, että mitään muuta ei kuullut. Kamerakin käännettiin kuvaamaan sinne päin, ja ihan selvästi näki, että vanhemmat eivät olleet moksiskaan, ihaillen vaan lapsostaan katselivat.
Ruokapaikoissa saa kaataa tuolit, heitellä servetit ja suihkia vaikka sapuskatkin seinälle, mutta niin vaan taas mami ja isukki hymysuin "pikkupossuaan" paapovat. Lisänä tietenkin kiusallinen kirkuna ja ympäri ravintolaa juoksentelu. Lähdettyään on paikka kuin festarien jäljiltä.
Kiva, itse olet maksanut kalliin aterian ja nautit sen raivosi kätkien, sivistyneesti, yrittäen saada seurueesi kanssa jonkinlaista keskustelua aikaan.
Kirjastossa oletat saavasi pienen ja rauhaisan hetken lueskellen mielenkiintoisen aikakauslehden. Olet sen ehkä aiemmin kaupassa lehtihyllyllä bongannut, ja ajatellut matkan varrella kipaista lukusalissa lukemassa.
Mutta ei, ovesta työntyy naisparivaljakko vaunuineen, joiden aisassa roikkuu molemmin puolin rääkyviä räkänokkia pillimehut pursuten, mammojen kännyköiden soidessa kilpaa. Juu, viereinen pöytä on toki vapaa, olkaa hyvä! Niin, hyvästi leppoisa tuokioni.
Bussissa, silloin harvoin kun sillä matkaa teen, tekisi mieli vaan katsella ohi kiitäviä maisemia, mutta kuinkas se taas menikään? Viereesi änkää äippä kurahousuisen ja tahmaisen mukulansa kanssa. Ja yllätys, eiköhän vaan tuo piltti nouse siihen penkkien väliin seisomaan ja hyppimään samalla tönien, kumppareistaan paskaa takkiisi hieroen?
Koiranomistajallekin ulkoilutilanteet ovat yleensä ikäviä. Jos selviät omaan pihaasi tunkevista naapurin mussukoista, alkaa seuraavassa kadunkulmassa kaukaa kuulua "kattokaa, koira, mennään sinne", tai "no nyt pääsette silittämään" ym. Olen tietenkin lastenvihaaja, jos en OMISTA syistäni anna koiraani silitettäväksi. Kun ilmoitan (perkeleen KOHTELIAASTI), että on kiire, ei ehdi silittää nyt, niin kysytään, onko koira aggressiivinen. Nojoo, anti olla, mitäpä sitä suotta, otetaan se vihaajan titteli vaan vastaan....
Hyvänä esimerkkinä muuten Leonoren kastetilaisuus, pikku Estelle oli iloinen ja suloinen, teki todella mieli riekkua, mutta tehty kasvatustyö näkyi kaikesta. Ja näitä on muitakin. ADHD-lapset on sitten asia erikseen, kummallista vaan on heidän valtava lukumääränsä?
Kiitos vaan kaikille lastensa parasta ajatteleville, fiksuille vanhemmille!
[/quote] Minä olen kohdannut tuommoista hyvin harvoin, mitä kuvaat. Luulen, että mielesi taitaa hieman värittää noita kokemuksia ja mistäpä muusta se kumpuaa, kuin vihasta? :) Johan sen huomaa tuosta tyylistä, jolla kuvailet lapsia. Ap
[/quote]
Vihasta? Vanhemmat itse tekevät lapsista näitä ylijumalolentoja, jotka saavat mellastaa, paskoa ja huutaa mielin määrin! Heidän annetaan tulla naapurin pihaan pyörimään, ottamaan haluamansa (viimeksi vietiin koiran lelut), repiä pyykit narulta, marjat pensaista ja häiritä kaikin mahdollisin keinoin muiden yksityiselämää. Kaiken edellä mainitun olen kokenut (ystävilläni aivan vastaavia kokemuksia), ihan varmasti, ja paljon paljon muuta vastaavaa. Kun mikään ei ole kiellettyä!
Palstalla muuten keskustellaan, ei syytellä ketään vihaajaksi!
Mielikuvitukseni ei väritä yhtään mitään, turha on palstapsykologiksi vieraalle ruveta.
Omat lapset ovat aikuisia, ja todella tasapainoisia. Heidät on otettu kaikessa rakkaudentäyteisesti huomioon, MUTTA meillä on aina VANHEMMAT laatineet säännöt, on YHDESSÄ sovittu, mitä saa, ja mitä EI saa tehdä! Totta helkkarissa jokainen koittaa rajojaan, mutta se kuuluu asiaan, ja näistä keskustellaan uudelleen ja uudelleen, kannustaen ja palkiten.
Rakkautta on tosiaankin laittaa ne turvalliset ja oikeudenmukaiset rajat, joiden puitteissa mennään.
Kukin omalla tyylillään tietenkin.... :) :) :)
[/quote]Mutta ei se ole lapsen vika, mitä vanhemmat antavat tehdä. Ei asia parane lapsia vihaamalla tai inhoamalla. Käytät kummallista kieltä. Sitä paitsi kyllä lapsien häiriökäyttäytyminen kumpuaa ennemminkin siitä, että vanhemmat eivät piittaa hänestä.
Pihoille ei ole sallittua tulla, mutta lapsi tarvitsee opastusta. Usein vanhemmat ovatkin kieltäneet, mutta lapset saattavat silti tehdä kolttosia.
Mitenkä tämä kaikki liittyy siihen, että minä nautin ostosreissuillani, kun mielestäni havainnoimani lapset ovat suloisia?
Sinun lapsesi ovat tasapainoisia, mutta varmasti ovat tehneet ihan samanlaisia lapsellisia temppuja, kuin muutkin ikäisensä aikanaan. Ap
[/quote]
Tiettyyn pisteeseen asti on jokainen suloinen. Kun sen kasvatuksen, eli "kurinpidon", kuten muinoin sanottiin, pitäisi alkaa, niin juuri silloin höllätään.
Tässä on se ongelma. Sokaistutaan niin siitä itsestä syntyneestä enkelistä, ettei ymmärretä, että siitähän kasvaa joskus aikuinen. Tää termi "vauvakuume" kertoo oleellisen. Hankitaan niitä vauvoja, kun ne on niin södejä. Ei väliä, vaikkei ole rahaa, eikä muutakaan, kyllä elämä kantaa.
Ihan sama, mitä kieltä käytän, ei liity mitenkään vihaamiseen, vaikka kuinka vääntäisit.Kommentoin vanhempien vastuuttomuutta. Muiden pihoille ei mennä jne. Lapset vahditaan, jos niitä tehdään. Piste.
Omat lapseni olen valvonut, kenenkään kanssa ei ole ikinä tarvinnut asioista vääntää. Muiden lapset on meillä käyneet, ja ilmeisesti tykänneet, koska pyysivät päästä yhä uudestaan.
Kommentoin siksi, kun aloituksessa "ei ymmärretty lastenvihaajia", kuten termi kuului. Haluan omalta osaltani tähän touhuun kyllästyneenä oikaista, että aniharva lapsia vihaa, vaan se syy löytyy sieltä vanhemmista. Haettaisko syy, ei seurausta?.
Minäkin olen ostosreissulla nähnyt tosi söpöjä, ihania, untuvaposkisia, hellyttäviä ja suorastaan syötävän suloisia vauveleita. Mutta kun tähän yhdistetään kysymys, kuinka ihmeessä joku voi näitä vihata, niin siihen annoin oman vastineen. Eikö noi "vihapuheet" jo voisi skipata? "Kissanvihaaja, koiranvihaaja ja nyt vielä lapsivihaajakin".
Mä lähden nyt grillaamaan, Hauskaa juhannusta! :D
Olet ihana ap. En tajua, miten jotkut ei ymmärrä lapsia ja vanhempia. Olisipa kaikki kaltaisiasi.
Meidän pitäisi muistaa, että me kaikki olemme olleet lapsia. Joskus olemme siis olleet huutavia ja huonokäytöksisiä. Lapsuus on sitä varten, että sillon opetellaan ja harjoitellaan käytöstapoja ja hyvää käyttäytymistä vanhempien tuella. Ei lapsia voi kotona säilöä, niiden kanssa pitää käydä kaupoilla, uimarannoilla, matkoilla jne, jotta ne oppivat näissä tilanteissa käyttäytymään. Lapset ja lasten äänet kuuluvat elämään.
Kyllä minustakin sellaiset lapsiperheet menettelevät ruokakaupassa jossa vanhemmat pitävät kurin. Muuten ei.
Mutta eihän se hyvänen aika lasten vika ole vanhempien kurinpitotaito. Muutaman lapsen kuulin itkevän, karjuvan ja rääkyvän oikein huolella, kun olin reissulla. Mieleeni tuli vain, että voi pientä, kun noin on vaikea olo. Sympatiat vanhemmille siinä kohtaa.
Ap.
[quote author="Vierailija" time="20.06.2014 klo 13:47"]Mutta eihän se hyvänen aika lasten vika ole vanhempien kurinpitotaito. Muutaman lapsen kuulin itkevän, karjuvan ja rääkyvän oikein huolella, kun olin reissulla. Mieleeni tuli vain, että voi pientä, kun noin on vaikea olo. Sympatiat vanhemmille siinä kohtaa.
Ap.
[/quote]
Tuossa kohtaa minulle tulisi sellainen lapsiällötysolo. Rääkyville lapsille voisi järjestää hoitopaikan kauppareissua varten (siis jos joku muu kuin lähikauppa tms).
[quote author="Vierailija" time="20.06.2014 klo 13:52"]
Sulla taitaa olla vauvakuume.
[/quote]
Siltäkö vaikuttaa oireet? :D Omia lapsia on pari kappaletta ja on kyllä ajateltu, ettei enää tulis lapsia. Ap.
[quote author="Vierailija" time="20.06.2014 klo 13:51"]
[quote author="Vierailija" time="20.06.2014 klo 13:47"]Mutta eihän se hyvänen aika lasten vika ole vanhempien kurinpitotaito. Muutaman lapsen kuulin itkevän, karjuvan ja rääkyvän oikein huolella, kun olin reissulla. Mieleeni tuli vain, että voi pientä, kun noin on vaikea olo. Sympatiat vanhemmille siinä kohtaa.
Ap.
[/quote]
Tuossa kohtaa minulle tulisi sellainen lapsiällötysolo. Rääkyville lapsille voisi järjestää hoitopaikan kauppareissua varten (siis jos joku muu kuin lähikauppa tms).
[/quote] Kaikilla perheillä ei valitettavasti ole mahdollisuutta hoitopaikkaan. Tosiasia sitä paitsi on, että lapsi on ihminen siinä missä nuori aikuinen, keski-ikäinen, vanhus. Lapsena ihmisen kehitysvaiheisiin liittyy omat erityispiirteensä, joista yksi on ilmaista vaikeaa oloa usein ämpyilemällä.
[quote author="Vierailija" time="20.06.2014 klo 13:57"][quote author="Vierailija" time="20.06.2014 klo 13:51"]
[quote author="Vierailija" time="20.06.2014 klo 13:47"]Mutta eihän se hyvänen aika lasten vika ole vanhempien kurinpitotaito. Muutaman lapsen kuulin itkevän, karjuvan ja rääkyvän oikein huolella, kun olin reissulla. Mieleeni tuli vain, että voi pientä, kun noin on vaikea olo. Sympatiat vanhemmille siinä kohtaa.
Ap.
[/quote]
Tuossa kohtaa minulle tulisi sellainen lapsiällötysolo. Rääkyville lapsille voisi järjestää hoitopaikan kauppareissua varten (siis jos joku muu kuin lähikauppa tms).
[/quote] Kaikilla perheillä ei valitettavasti ole mahdollisuutta hoitopaikkaan. Tosiasia sitä paitsi on, että lapsi on ihminen siinä missä nuori aikuinen, keski-ikäinen, vanhus. Lapsena ihmisen kehitysvaiheisiin liittyy omat erityispiirteensä, joista yksi on ilmaista vaikeaa oloa usein ämpyilemällä.
[/quote]
Mitä tarkoitat tuolla että ei ole mahdollisuutta? En itse tarkoittanut normaaleja ruokakauppareissuja vaan jotain vähän pidempiä. Ymmärrän toki että hoitajaa on vaikea saada ja kaikilla ei ole varaa, mutta sääliksi käy köyhän perheen lasta ja koko perhettä. Kyllä lapsia hankkiessa pitäisi tarpeeksi rahaa olla. Ja esimerkiksi tänään, kun kaupoissa oli ruuhkaa, olisi ollut hyvä jättää lapset johonkin muualle.
Mikä tämän keskustelunavauksen tarkoitus on? Olenko huono ihminen, jos en osaa arvioida vierasta lasta 1,9:n vuoden ikäiseksi?
Nro. 9 No esimerkiksi ei ole tukiverkkoa, tai vähiä pennosia ei ole varaa haaskata palkattuun hoitajaan, joka voi viedä monta sataa.
Mitä tarkoitat köyhällä perheellä? Ja mikä on tarpeeksi rahaa? Onko se sinusta sitä, että varaa on aina palkata ulkopuolinen hoitaja pidempiä ostosreissuja varten? Älä höpsi.
Et ole tainnut ikinä aitoa köyhyyttä nähdäkään :) Mutta tätä ketjua en aloittanut nyt sitä varten, että voisimme keskustella perheiden rahamääristä, vaan siksi, että halusin sanoa, miten ihania kaikki lapset ovat. Saman arvoisia ja oikeasti suloisia omine piirteineen. Ainakin tällaisia havaintoja olen aina tehnyt esimerkiksi kauppareissuilla. Ap.
Harva vanhempikaan haluaa ottaa lapsia mukaan mihnkään kauppareissulle, mutta ruokakauppaan on pakko. Ei ole realistista, että useampaan ruokakauppakertaan/vko palkkaisi lastenvahdin. Ja etenkin kauppareissuun juuri ennen pyhiä onkin helppoa saada joku lapsia katsomaan. :) Mutta jos lapsi istuu ostoskärryssä lapselle varatussa paikassa eikä huuda, ei lapsi kyllä vie tilaa keneltäkään.
[quote author="Vierailija" time="20.06.2014 klo 14:08"]
Mikä tämän keskustelunavauksen tarkoitus on? Olenko huono ihminen, jos en osaa arvioida vierasta lasta 1,9:n vuoden ikäiseksi?
[/quote]Tämän keskustelunavauksen tarkoitus oli luoda positiivista mieltä paljon parjattuja pikkulapsiperheitä kohtaan. Vieraan lapsen arvioin tuon ikäiseksi, kun oli mielestäni selkeästi alle 2v, mutta jotenkin vanhemman oloinen, kuin 1,5v. Tuon ikäisenä kehitytään joka kuukausi yleensä selkeästi. Ap
[quote author="Vierailija" time="20.06.2014 klo 14:11"]
Harva vanhempikaan haluaa ottaa lapsia mukaan mihnkään kauppareissulle, mutta ruokakauppaan on pakko. Ei ole realistista, että useampaan ruokakauppakertaan/vko palkkaisi lastenvahdin. Ja etenkin kauppareissuun juuri ennen pyhiä onkin helppoa saada joku lapsia katsomaan. :) Mutta jos lapsi istuu ostoskärryssä lapselle varatussa paikassa eikä huuda, ei lapsi kyllä vie tilaa keneltäkään.
[/quote]Mutta vaikka huutaisikin, niin minusta se ei tee lapsesta sen huonompaa.
Lapset ovat suloisia! Kauppareissulla joskus meinaa tippa nousta silmään kun joku pieni katsella killittää sieltä ostoskärryjen istuimelta :).
Pienessä lähikaupassa on myös mukavaa asioida kun monesti koko kassajono saa hykerrellä lasten touhuille. Kerran eräs pari-kolmevuotias pojannappula pudotti oman jugurttipurkkinsa jonka halusi "itse" ostaa ja sai purkin hajoamisesta itkukohtauksen josta ei koomisia piirteitä puuttunut. Jono eri ikäisiä aikuisia takana seurasi tätä huutavaa vääryyttä hienotunteisen hiljaaa mutta suupielet nykien ja siinä vaiheessa kun poika isineen hävisi vihdoin ovesta, kaikki hörähtivät nauramaan :D
[quote author="Vierailija" time="20.06.2014 klo 14:17"]Lapset ovat suloisia! Kauppareissulla joskus meinaa tippa nousta silmään kun joku pieni katsella killittää sieltä ostoskärryjen istuimelta :).
Pienessä lähikaupassa on myös mukavaa asioida kun monesti koko kassajono saa hykerrellä lasten touhuille. Kerran eräs pari-kolmevuotias pojannappula pudotti oman jugurttipurkkinsa jonka halusi "itse" ostaa ja sai purkin hajoamisesta itkukohtauksen josta ei koomisia piirteitä puuttunut. Jono eri ikäisiä aikuisia takana seurasi tätä huutavaa vääryyttä hienotunteisen hiljaaa mutta suupielet nykien ja siinä vaiheessa kun poika isineen hävisi vihdoin ovesta, kaikki hörähtivät nauramaan :D
[/quote]
Saatan hymyillä lapsille ja niiden jutuille ihan kohteluaisuuttani.
Ei kyllä sen kummemmin koko aihe vaan kiinnosta.
[quote author="Vierailija" time="20.06.2014 klo 14:21"]
voi ihanat taaperot =)
te mammat olette paskaa
[/quote]Olipas rumasti sanottu. Ap
[quote author="Vierailija" time="20.06.2014 klo 19:05"]
[quote author="Vierailija" time="20.06.2014 klo 18:55"]
[quote author="Vierailija" time="20.06.2014 klo 18:07"]
En tiedä mitä olet kokenut, koulukiusaamista vai mitä, mutta ei tuollainen ajattelumalli ole ihan kypsän aikuisen ajattelumalli ainakaan. Ap
[/quote]
Et näköjään siedä yhtään sitä, että kanssasi ollaan eri mieltä. Tuollainen toisen menneisyydellä spekuloiminen ei kuulu asialliseen keskusteluun.
Lapsi on julma luonnostaan. Aika ihmeellistä, jos et ole tätä taipumusta huomannut. Lapsi lyö toista saadakseen haluamansa tai syöttää heinäsirkkoja muurahaisille huvikseen.
[/quote] Julmuutta se olisi siinä vaiheessa, jos lapsi saisi muiden lyömisestä mielihyvää. Pieni lapsi lyö toista tunteidensa vallassa, mutta julmuutta siihen ei liity. Tällöin lasta tulee opastaa. Mikäli isompi lapsi lyö, hän on saanut siihen mallin julmilta aikuisilta välillisesti tai välittömästi. Ei saalistajakaan ole julma, vaikka se tappaa toisen eläimen ja syö sen.
Asiallista keskustelua ei myöskään ole haukkua lapsia ällöttäviksi, julmiksi räkänaamoiksi. Se on aikuiselta lapsellista ja taantunutta kielenkäyttöä. Jo on aika, että lapsiakin puolustetaan tällä palstalla. Ap
[/quote]
Ohiksena kiekaisen täällä sivusta, että "julma" ei ole sama kuin "sadistinen". Julma voi olla myös esimerkiksi niin, että säälimättömästi käyttää julmia keinoja saavuttaakseen haluamansa, välittämättä yhtään, miltä toisesta tuntuu. Kyse on siis empatiakyvyttömyydestä.
Ei ole muuten kyse mistään epäkypsästä ajattelumallista, jos tiedostaa sen tosiseikan, että ihmisen empatiakyky kehittyy ihmisen kasvaessa (jos kehittyy!). Jollain lapsilla se toki kehittyy nopeammin kuin toisilla, ja voi hyvinkin pieni ihminen toki olla empaattinen. Harvemmin vain on. Pieni lapsi on jo ihan biologisista syistä itsekäs olento, ja empatiakyky on jotain, mihin lapsi täytyy tietoisesti kasvattaa.