VALURAUTAPAISTINPANNU - ainoa OIKEA paistinpannu!

Kun puhutaan paistinpannuista, silloin  puhutaan ruoan paistamisesta eikä lämmittämisestä.

Paistinpannulla on vain yksi tehtävä, ja mitään muuta tehtävää sillä ei ole: paistaa ruoka läpikotaisin kypsäksi ja kuumaksi, ulkopinnasta aina ruoan sisäosaan  asti, ja kun se sen tekee, se samalla myös ruskistaa ruoan ulkopinnan. Väistämättä.

Teflonpaistinpannu on tehty alumiinista ja pinnoitettu sisäpinnaltaan muovilla nimeltä teflon (PTFE). Alumiini materiaalina ei kuumene riittävän kuumaksi, eikä sisäpinnan teflonmuovi kuumene riittävän kuumaksi, että ruoan saisi paistettua, ja että ruokaan saisi tasaisen ruskean pinnan. Teflonpannu on ainoastaan lämmityspannu, ei paistinpannu.

Yksi paistinpannu on, joka kypsentää ruoan läpikotaisin, ja joka antaa ruoalle täysruskean pinnan. Vain yksi. Se on valurautapaistinpannu.

Teflonpannulla sinä et voi käyttää metallisia paistinlastoja, koska ne raaputtavat teflonmuovin pois. Tosin sama ilmiö tapahtuu ajan kuluessa myös muovisia paistinlastoja käytettäessä; teflon raapiutuu pois pannun sisäpohjasta, ja sen teflonmuovin sinä syöt ruoan mukana. Sinä syöt muovia.

Normaalisti teflonpannut menevät kotikäytössä käyttökelvottomiksi jo alle vuodessa, ja ravintoloiden keittiöissä ne joudutaan vaihtamaan jopa kolmen kuukauden välein.

Valurautapannu ei metallisia paistinlastoja kavahda.  Itse asiassa valurautapannussa pitää käyttää metallisia paistinlastoja, koska vuosien kuluessa ne hiovat valurautapannun valmistusprosessissa syntyneen sisäpohjan epätasaisuuden sileäksi.

Valurautapannu alkaa olla sopivasti sisäänajettu noin 10 vuoden käytön jälkeen. Siinä ajassa teflonmuovipannuja kuluu 10 kappaletta. Valurautapannu kestää helposti paljon yli 100 vuotta käyttöä. Itselläni on kesämökillä käytössä isoäidin noin 100 vuotta sitten ostama valurautapaistinpannu, ja se on todella hyvässä kunnossa.

Valurautapannussa on kuitenkin hiukan enemmän hoitamista kuin teflonmuovipannussa, mutta ei paljon. Pesu tiskiharjalla ja kuumalla vedellä käytön jälkeen, ja sitten kuivaus talouspaperilla ja sisäpinnan voiteleminen sulalla silavalla. Astianpesukonetta ei saa käyttää, eikä pesuainetta.

Huolellinen hoitaminen on kuitenkin pieni uhraus siitä, että ostat paistinpannun, jota sinä et elämäsi aikana saa kulutettua rikki. Eikä sinun lapsesi. Eikä sinun lapsenlapsesi. Miksi tyytyisit vähempään?