Miten voisin tehdä itsestäni paremman version, että kelpaisin miehille
Olen syrjäytynyt kotiini ja kaikki päiväni kuluvat enempi tai vähempi täällä purkaessa katkeruuttani miehiä kohtaan provoilemalla. En haluaisi olla tämä henkilö enää, mutta en omista henkivaroja tai tarpeeksi suoraa selkää tehdäkseni elämällenikään mitään. Olisiko jotakin vinkkejä, että miten voisin lähteä rakentamaan itseäni, vai onko kohtaloni vain olla loppuelämä syrjäytyneenä ja kuolla pois katkerana?
Kommentit (11)
Opi tuntemaan itsesi. Selvitä mikä ongelma sua vaivaa ja miten sitä voidaan hoitaa / miten siihen sopeudutaan. Vai oletko tämän jo tehnyt?
Se on jokaisella erilainen prosessi. Ja ei siis kannata lähteä tekemään itseä paremmaksi miehille, vaan paremmaksi yleensä, niin että voit itse olla tyytyväinen itseesi ja elämääsi, jolloin positiivisena sivutuotteena miehetkin kiinnostuvat sinusta helpommin.
M
Jalkakyykyllä voit rakentaa itsellesi muodokkaamman pepun. Mutta tietysti ensisijainen juttu on sen korvien välin puutteiden korjaaminen. Itseään pitää arvostaa jotta saat myös muilta arvostusta.
Eipä ole tarvinnut koskaan miettiä miten muuttaa itseään saadakseen miehen. Jos muutoksia teen, teen ne kyllä ihan vain itseäni varten. Miestä en edes halua nyt elämääni. Ei se ukko elämään onnea tuo.
Miksi olet päättänyt/päätynyt olemaan katkera? Sillä ei loppujen lopuksi pääse yhtään mihinkään, katkeroidut vain enemmän etkä ikinä pääse siitä suosta yli.
Aloita uusia harrastus, joka saa sinut ulos ihmisten pariin. Päivitä ulkonäkö, hiukset ja läpikäy vaatteet, mitkä on rumia ja kulahtaneita, heitä pois. Ala kuntoilla kesällä. Käy terassilla tuulettumassa. Rentoudu, ala nauttia elämästä. Lue netistä tai jostain ihmissuhdeoppaasta, miten kehitetään flirttaustaitoja. Olisi ihme, jos et näin alkaisi vetää puoleesi miehiä.
PS. Samat sanat myös naisettomille miehille, sillä lisäyksellä, että heidän pitää lopettaa vihaamasta ja halveksimasta naisia.
Vierailija kirjoitti:
Miksi olet päättänyt/päätynyt olemaan katkera? Sillä ei loppujen lopuksi pääse yhtään mihinkään, katkeroidut vain enemmän etkä ikinä pääse siitä suosta yli.
Luitko edes ap:n viestin? Hänhän nimenomaan haluaa muutosta.
No mene nyt ihan ensimmäiseksi terapiaan.
Lopeta aavee nyt ihan aluksi. Sitten voit työstää katkeruuttasi, se nimittäin paistaa läpi miehille, juoksevat karkuun, jos ovat viisaita.
1) Muutos taitaa lähteä siitä, että tiedostat jo ongelman: katkeruudesta on päästävä eroon ja pian.
2) Ennen kuin edes lähdet etsimään puolisoa, kannattaa tosiaan hoitaa oma mieli ja keho kuntoon. Ethän halua viedä tuota negatiivista energiaa parisuhteeseen?
3) Aloita pienin askelin. Tee siis pieniä muutoksia niin ulkoiseen kuin sisäiseen olemukseen:
Ulkonäkö:
-Kuten yksi aiemmin kommentoi, käy läpi nukkaiset ja kulahtaneet vaatteet. Heitä ne pois ja vaihda siistimpään. Siinä tulee jo itsellekin parempi mieli, kun peilistä ei katso nukkavieru henkilö.
-Piristäisikö uusi kampaus?
-Hygienia ym. asiat on varmaan jo kunnossa? Jos ei, niin korjaa asia.
-Liikunta tekee oikeasti hyvää niin ulkoisesti kuin sisäisesti. Aloita jostain pienestä ja pyri pitämään tietty rutiini. Lenkkipäivä esim. joka tiistai, joka perjantai... Kun alat pääsemään rutiiniin ja liikuntaan kiinni niin joskus käy niin, että niitä lenkkipäiviä tulee kuin huomaamatta enemmänkin ja sitä huomaa olevansa pian paljon paremassa kunnossa kuin ennen tuon lenkkeilyharrastuksen aloitusta.
Mieli:
-Rentoudu. Haasta itsesi miettimään, miksi sitten olet niin katkera miehille (varsinkin nyt kun tiedostit itsekin sen ongelman ja monesti asiat tiedostamalla moni juttu alkaa lopulta tuntumaan itsestäkin käsittämättömälle). Vika ei ole miehissä, mutta en sanoisi myöskään että vika on sinussakaan - Nyt ei ole vaan käynyt tuuri, kun sopivaa ei ole löytynyt ja toisaalta kukaan ei tule hakemaan sinua kotoasi (oletkohan jäänyt nimenomaan liikaa sinne kotiin?) Ja muista: nimenomaan katkeruus näkyy monesti ulospäin ja sekin voi karkottaa miehiä. Saatat näyttää jollain tavalla pelottavalta, jos sen aistii ulospäin.
-Pidä itsestäsi huolta, kokeile jotain mieluista harrastusta ja muutenkin pysähdy aina miettimään, että mikä stressaa (ja miksi stressaa).
En tiedä onko näistä apua, mutta haluan vaan sanoa rutkasti tsemppiä. Sekin on jo iso askel kun tiedostaa, että omassa ajatustavassa on jotain ongelmallista ja sille haluaa tehdä jotakin.
Oot turha, kuole pois.