Onko muilla tälläinen "ongelma" että olet työpaikalla ainoa naimaton ja lapseton?

Tylsiä ihmisiä jos eivät osaa muusta puhua kuin lapsista ja puolisosta. Ei harmittaisi jäädä sellaisista "bileistä" pois.

Perheelliset naiset suhtautuvat jotenkin kiusaantuneesti siihen yhteen omituiseen kummajaiseen joka onkin vielä tietyn iän jälkeen sinkku. Mielessä pyörii kaikenlaisia kysymyksiä, mikä sitä vaivaa kun ei ole löytänyt ketään? Onko se salaa kaappilesbo? Eikai se vaan meinaa vongata mun mieheltä??? Epäilyttävää kerrassaan! Ei voi luottaa!

Älä huoli, ne on sellasia aika neutraaleja juttuja, joita on sallittu puhua taukotilassa ilman, että ketään loukkaisi verisesti. Politiikka ja uskonto tahtoo olla no no. Ihmisparat haluaa vain tulla toimeen ja ylläpitää rauhaa, niin ne puhuu pihan kukkasista, höpsöistä lapsistaan ja omakotitalon rempasta. Se on jotain semmosta, josta suurimmalla osalla on jotain sanottavaa. Voisit itsekin kertoa vaikka moottoripyöräsi rempasta tai uudesta televisiostasi. Älä ota itteesi kyllä sinä juttua keksit. 

Onneksi veloilla, lapsettomilla ja sinkuilla on vauvapalsta.

Meillä puhutaan tauoillakin lähinnä työasiaa eli pomoni haukkuu muita henkilöitä organisaation ylätasolla, joskus alatasollakin, joskus omaa esimiestäänkin. Kaikilla on kännykät esillä ja lukevat työsähköpostia, johon reagoivat ääneen.

Ihan virkistävänäkin pitäisin, jos puhuisivat enemmän perheistään.

Vierailija kirjoitti:

Perheelliset naiset suhtautuvat jotenkin kiusaantuneesti siihen yhteen omituiseen kummajaiseen joka onkin vielä tietyn iän jälkeen sinkku. Mielessä pyörii kaikenlaisia kysymyksiä, mikä sitä vaivaa kun ei ole löytänyt ketään? Onko se salaa kaappilesbo? Eikai se vaan meinaa vongata mun mieheltä??? Epäilyttävää kerrassaan! Ei voi luottaa!

No eikä ajattele. Minä ainakin muistelen omia nuoruusvuosia ja ihailen, jos toinen on villi ja vapaa tekemään mitä haluaa. Haluan kuulla seikkailuista ja haaveilla että omat lapset on jossain vaiheessa aikuisia ja saan mennä taas vapaasti

Olin vielä 32 vuotiaana sinkku ja lapseton. Olin oikeastaan ollut koko urani melkein ja usein se ainoa sinkku. En minä henkilökohtaisesti kokenut mitenkään hankalaksi sitä, että muut puhui lapsistaan ja perheistään. Ihmisillä oli eri-ikäisiä lapsia. Kun tulin työpaikkaan 18 vuotiaana, oli jollakin samanikäisiä lapsia, kuin minä. Se oli aika hellyttävää. Kyseinen rouva oli todella äidillinen ja auttoi minua paljon työelämän aloittamisessa.

Sen kummempia bileitä ei työporukat pitäneet. Ellei sitten ne keskenään puuhanneet jotain, jotka oli ystäviä muutenkin. Minulla oli ystävät muualta, kuin töistä.

Kun sitten ikisinkkuna hurvahdin ja aloin seurustelemaan ja lapsenkin sain, niin kyllä niitä iloisia varamummoja olikin sitten työkavereissa, mikä olikin siiten kivaa.

Olin kerran tollasessa paikassa, ja mua jopa syyllistettiin kaikesta kun ei ole omistusasuntoa kun olen sinkku pk seudulta, kuulemma asumisoikeus ei riitä se on ihan pa*****, sit puhuttiin siitä "sitten kun sinulla on lapsia niin minä neuvon sinua nyt kuinka sinun täytyy toimia sitten että varmasti teet sitten Oikein!!!!" jopa kerran sanottiin että en voi täydellisesti tehdä työtäni , koska minulla ei ole omia lapsia. Mistään muusta ei puhuttu kun talosta, miehen koulutuksesta ja lapsista. -.- ei huomioitu mun juttuja mitenkään, onneksi olin varautunut ja lähdin pois.

Joka työpaikalla on sinkkuja, eroneita ja perheellisiä.

Ei heitä mitenkään kummallisina pidetä, ei meillä ainakaan.

Jos kerta jo lähes puolet Suomen talouksista on kohta sinkku talouksia, niin tottahan niitä sinkkujakin on joka työpaikalla, kautta Suomen.

Millä tavalla piha tai omakotitalo liittyy lapsiin tai puolisoon? Pihasta meilläkin puhutaan näin kesällä ja toki remonteista, mutta ihan hyvin näihin osallistun lapsettomana.. jopa ehkä enemmän, kun itsellä alan aiempi tutkinto, niin olen ihan haluttua juttuseuraa..

En työpaikan ainoa naimaton ja lapseton, mutta monelle lapselliselle tuntuu kyllä olevan ongelma, ettei minulla ole puolisoa ja lapsia. Heidän mielestään miehellä on jokin velvoite hankkia nainen ja lapset elätettäviksi? :D

Kuulemma myös liian helpolla pääsen... juu siltä tuntuukin kun joutuu heidän lastensa aiheuttamat jokavuotiset vatsatauti- ja flunssapoissolot joustaa. Ovat vielä kateellisia näistä ylityökorvauksista, "mihin sää rahaa edes tarviit kun ei ole lapsiakaan". Lomista en jaksa edes tapella, pidän suosiolla alku- ja loppukesästä.

Millä tavalla piha tai omakotitalo liittyy lapsiin tai puolisoon? Pihasta meilläkin puhutaan näin kesällä ja toki remonteista, mutta ihan hyvin näihin osallistun lapsettomana.. jopa ehkä enemmän, kun itsellä alan aiempi tutkinto, niin olen ihan haluttua juttuseuraa..

-No omakotitalo liittyy niin, että ihmiset jotka on sinkkuja pk seudulla, ei osta omakotitaloa. :D Mutta se on ihan käsittämätön ajatus joillekki, eikä suostu uskomaan että osa asunnoista on kannattavampia rahallisesti asumisoikeutena kuin omana..... siinä sitten väitellään että mikä on "oikea tapa" elää. Ihan kuin sen määrittelisi jonkun paska liitto tai homeinen omakotitalo.

En pahemmin taukohuoneissa hengaile ja juoruile, mutta tämä sama kuvio näkyy siinä että mä olen töissä heinäkuussa kun lapselliset on lomilla=D

Vierailija kirjoitti:

Millä tavalla piha tai omakotitalo liittyy lapsiin tai puolisoon? Pihasta meilläkin puhutaan näin kesällä ja toki remonteista, mutta ihan hyvin näihin osallistun lapsettomana.. jopa ehkä enemmän, kun itsellä alan aiempi tutkinto, niin olen ihan haluttua juttuseuraa..

Omakotitalon (tai edes rivitalon) ostaminen yhden ihmisen tuloilla on aika haastavaa Helsingissä ja lähitienoilla. Siksi melko harvalla sinkulla on pihaa, varsinkaan nuorella.

Mä en ikinä edes haluais asua maan tasalla, VARSINKAAN yksin. :D Olis liian pelottavaa, kun jo nytkin on ollu häiriköitä vaikka asun korkeella.

On se rankkaa, kun perheelliset puhuu tauolla omasta elämästään eikä tajua vaieta perheestään, vaikka sitä ainoaa sinkkua ei kiinnosta.

Siis missä ammateissa on jotain taukohuoneita? Itse teen töitä 8h ja lähden sen jälkeen kotiin. Päivääni ei kuulu juoruilusessiot taukohuoneissa

Nuorempana, kun olin vielä sinkku ja lapseton, olin yhden kesän sijaisena työpaikassa, jossa kaikki kahvitaukokeskustelut käsittelivät lapsia. Jokainen päivitti lastensa kuulumiset ja tekemiset edellispäivän tai maanantaisin viikonlopun jälkeen. Paikan vakityöntekijöissäkin oli yksi lapseton sinkkunainen, joka oli vielä paljon minua vanhempikin, ja hänestä välittyi ainakin minulle sellainen vaikutelma, että hän koki olonsa vähän ulkopuoliseksi. Itsekään en pystynyt keskusteluihin osallistumaan, kuuntelin vain, mutta tilanteeni oli sikäli eri, että olin siellä vain lyhyttä sijaisuutta hoitamassa.

Ei se ole mikään ongelma.

Olen kesäsijaisena naisvaltaisessa paikassa jossa huomaan, että vakituiset joilla ei ole lapsia tai perhettä ovat ihan täysin syrjittynä koko työporukasta niin etteivät tohdi edes viettää taukojaan siellä taukohuoneessa kun perheelliset on niin suupalttina lapsistaan ja ukoistaan ettei siellä yksinkertaisesti ole tilaa muunlaisille keskusteluille. Kesäsijaisten myötä tilanne tasapainottunut vähän kun niin paljon nuoria sinkkuja nyt paikalla, mutta kyllä huomaa kiusallisen olon kun paikalla on vakituisia mammoja vain. Väkisinkin tuntuu siltä ettei saisi puhua mitään jos aihe ei koske joko työasioita tai sitten lapsia.