Onko muilla tälläinen "ongelma" että olet työpaikalla ainoa naimaton ja lapseton?

Ei meillä työkaverit kyllä omakotitaloistaan ja lapsistaan juuri koskaan puhu yhtikästä mitään. Lähinnä jutellaan ajakohtaisista asioista , joihin kaikki voi osallistua. 

Vierailija kirjoitti:

Joka työpaikalla on sinkkuja, eroneita ja perheellisiä.

Ei heitä mitenkään kummallisina pidetä, ei meillä ainakaan.

Jos kerta jo lähes puolet Suomen talouksista on kohta sinkku talouksia, niin tottahan niitä sinkkujakin on joka työpaikalla, kautta Suomen.

Suuri osa Suomen sinkkutalouksista on iäkkäitä eläkkeellä olevia leskiä. Työiässä olevat ihmiset ovat harvemmin sinkkuja. On paljon työpaikkoja, joissa ei ole yhtäkään sinkkua.

Joskus nuorena olen ollut vastaavassa tilanteessa.

Mutta vielä ikävämpää on olla työporukan ainut raitis, kun kaikki muut käyvät melkein joka viikonloppu ryyppäämässä, joko yhdessä tai erikseen. Ja keskustelu pyörii etenkin niiden yhteisten ryyppyviikonloppujen jälkeen vain siinä ryyppäämisessä. Kerran, kun olin uusi tällaisessa porukassa, erehdyin kysymään: "Miten vappu meni?" Vastaukseksi sain selostuksia siitä, millaisia alkoholijuomia kukakin oli juonut, ja kuinka paljon. Ja mitä enemmän oli ryypätty, sitä "paremmin" oli vappu mennyt.

Kivasti ap yleistää! Mulla on lapsia mutta en koskaan puhu niistä työpaikalla. Kuten en myöskään ruuanlaitosta tai puutarhanhoidosta. Miesvaltainen organisaatio, lounastunnilla on pakko puhua yleismaailmallisista aiheista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joka työpaikalla on sinkkuja, eroneita ja perheellisiä.

Ei heitä mitenkään kummallisina pidetä, ei meillä ainakaan.

Jos kerta jo lähes puolet Suomen talouksista on kohta sinkku talouksia, niin tottahan niitä sinkkujakin on joka työpaikalla, kautta Suomen.

Suuri osa Suomen sinkkutalouksista on iäkkäitä eläkkeellä olevia leskiä. Työiässä olevat ihmiset ovat harvemmin sinkkuja. On paljon työpaikkoja, joissa ei ole yhtäkään sinkkua.

Joo ja etenkin jossain pienemmällä paikkakunnalla jos olet työikäisenä 25-45 vuotiaana sinkku niin se on muiden mielestä ihan äärimmäisen outoa ja epäilyttävää. Helsingissä se on ehkä vielä jotenkin vähän yleisempää, mutta maaseudulla ja pienissä kaupungeissa todella outoa. Täällä päin IHAN kaikilla ikäisilläni naisilla on jo mies ja lapsia, olen todellakin ainoa sinkku meidän työpaikalla.

Vierailija kirjoitti:

Kivasti ap yleistää! Mulla on lapsia mutta en koskaan puhu niistä työpaikalla. Kuten en myöskään ruuanlaitosta tai puutarhanhoidosta. Miesvaltainen organisaatio, lounastunnilla on pakko puhua yleismaailmallisista aiheista.

Eihän se ole mitään yleistämistä jos puhuu kokemuksista omassa työpaikassa. 

Olen työporukan ainoa sinkku ja yksi harvoista vielä lapsettomista, mutta ei se ole mikään ongelma. Ei meillä puheenaiheet rajoitu noihin perhejuttuihin, enkä koe jääväni ulkopuolelle.

Miksi sinkku kokee vaikeaksi kertoa omat kuulumisensa samassa yhteydessä, kun perheellisetkin omista kuulumisistaan kertovat?

Meillä kyllä kuunnellaan niin nuorten sinkkujen ryyppyreissut kuin perheellisten lasten vatsavaivat samassa keskustelussa ihan sujuvasti, koska meillä ei aseteta keinotekoisia rajoja sille, mistä saa puhua.

Onko siis ongelmana se, ettei ap jaksa perehtyä muiden elämäntilanteisiin, koska ne eivät ole samanlaiset kuin hänellä? Silloinhan keskustelu tuntuu tylsältä.

Tuo kupla puhkeaa siinä vaiheessa, kun ensimmäinen eroaa. En koe itseäni huonommaksi, koska heillä on sellaisia asioita elämässä, joita en itselleni halua. Jos tuollainen naisporukka jättää jonkun juttujensa ulkopuolelle tai kohtelee väheksyvästi, niin oman typeryytensä he sillä osoittavat.

Ei taida olla kyseessä mikään kovin korkean koulutuksen työpaikka? 

Älykkäät ihmiset kyllä osaavat keskustella muustakin, ja ottaa erilaiset ihmiset huomioon. 

Tosiaan on suuria eroja onko kyseessä joku pääkaupunkiseudun trendityöpaikka vai Perähikiän lähihoitajat Oy. 

Taas yksi syy vaihtaa miesvaltaiselle alalle. Miehet ei pahemmin jaksa kersoistaan ja eukoistaan jauhaa töissä. 

Vierailija kirjoitti:

Olen kesäsijaisena naisvaltaisessa paikassa jossa huomaan, että vakituiset joilla ei ole lapsia tai perhettä ovat ihan täysin syrjittynä koko työporukasta niin etteivät tohdi edes viettää taukojaan siellä taukohuoneessa kun perheelliset on niin suupalttina lapsistaan ja ukoistaan ettei siellä yksinkertaisesti ole tilaa muunlaisille keskusteluille. Kesäsijaisten myötä tilanne tasapainottunut vähän kun niin paljon nuoria sinkkuja nyt paikalla, mutta kyllä huomaa kiusallisen olon kun paikalla on vakituisia mammoja vain. Väkisinkin tuntuu siltä ettei saisi puhua mitään jos aihe ei koske joko työasioita tai sitten lapsia. 

Itse olen huomannut saman, sillä erolla, että mä puhun mitä mua huvittaa. Mammat ei tykkää, mutta olkoon tykkäämättä :D

Tuo on myös yksi syy, miksi en halua lapsia: olis tosi kurjaa muuttua tylsäksi tosikoksi, jota mikään muu ei kiinnosta kuin lapset. Tosi moni muuttuu sellaiseksi vaikka ennen on ollut rento, fiksu ja hauska. Surullista.