Lue keskustelun säännöt.
Onko hollanti vaikea kieli opetella?
23.06.2021 |
Haluaisin valmistuttuani muuttaa pois Suomesta, ja pidän Alankomaita yhtenä vaihtoehtona. Onko hollanti vaikea kieli opetella?
Kommentit (37)
Vierailija kirjoitti:
Jos sinulla on jotain kielitaitoa pohjalla, kaikkien kielien oppiminen on helpompaa.
Itse osaan ruotsia ja norjaa varsin sujuvasti koska asun Norjassa. Lisäksi englanti. Välttävä eestinkieli.
Kaikkein parhaiten uuden kielen oppii hakeutumalla kieltä puhuvien joukkoon.
Itse en ole koskaan opiskellut esim. kielioppia koska en katso itselleni olevan mitään hyötyä siitä onko jokin sana verbi vai possessiivipronomiini, opin kielen kuuntelemalla ja puhumalla rohkeasti niillä sanoilla joita osaan sekä lukemalla kyseisen kielisiä lehtiä ja edistyksen mukaan siirryn kirjoihin.
Muutin Norjaan yli 20 vuotta sitten pohjana kouluruotsi: kissa on musta. Kissa on katolla. jne. Olipa hyötyä.
Menin ilta-kielikurssille ja päivällä tein töitä täysin norjankielisessä ympäristössä. Se oli tehokas kielikylpy, ja kun on pakko puhua ja osallistua sitä oppii! Kyllä minut aksentista tunnistaa ulkomaalaiseksi edelleen, sitä on vaikea aikuisena enää oppia täydellisesti. Kukaan ei siitä välitä, pääasia että yrittää ja osallistuu!
Ruotsi tuli sitten itsestään tuon norjankielen rinnalle. Vanha kouluruotsi palautui ja kuin vahingossa sitten kielitaito siinäkin koheni valtavasti.
Englantia olen opiskellut ja englanti on varsin helppo kieli. Sitä oppii väkisinkin kun joka tuutista tulee.
Niin että jos ulkomaille haaveilee ja on mahdollisuus ja ennen kaikkea uskaltaa, suosittelen ehdottomasti!
Ulkomaantoimittajana käytän kieliä työssäni koko ajan, osaan siis englantia, ruotsia, venäjää, saksaa ja ranskaa. Olen eri mieltä siitä, että tuossa mainittu "korvakuulolta" opettelu olisi tehokkain tapa oppia vierasta kieltä.
Olemme kielen oppijoina erilaisia. Toisille tarttuvat fraasit helposti, ja he oppivat todennäköisesti aksentin korvakuulolta suhteellisen hyvin, mutta kieliopillisesti puhuvat oudompia sisältöjä (siis ei fraaseja) vain "sinnepäin". Toiset taas haluavat tietää kielen logiikan eli kieliopin, se on ikäänkuin se luuranko, jonka päälle kerätään sanat tiettyyn järjestykseen - tällaiset ihmiset ajattelevat rationaalisesti ja matemaattisesti. Ja sitten toki on sekoitus näistä eli ihmisiä, jotka haluavat ymmärtää kieliopin logiikan JA joilla on hyvä korva kielen nuotille.
Missään nimessä kieliopin oppiminen ei sulje pois sitä, että kielen kuunteleminen ja puhuminen kannattaa ottaa heti alusta alkaen mukaan. Ei kouluissakaan enää ainakaan 1970-luvulta lähtien katsottu, etteikö suutaan saisi avata, jos lause on kieliopillisesti väärin rakennettu! Totta kai saa käyttää vaikka aivan yksittäisiä sanoja, pääasia että tulee ymmärretyksi.
Se vaan kumminkin ON niin, että lauseen sisältöön vaikuttaa se, miten se rakennetaan eli miten kielioppi on handussa... Ok, englanti on esimerkki kielestä, jossa on valtavasti idiomeja ja vain vähän kiveenhakattuja kielioppisääntöjä, mutta hollanti lienee tässä suhteessa - kuten ketjussa aiemmin kommentoineet ja kieltä aidosti osaavat sanovat - lähempänä saksaa ja ruotsia eli siinä on selkeä kielioppi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin Hollannissa vuoden töissä. Hollannin puhumista en edes yrittänyt. Englannilla mentiin.
Lukeminen onnistui jotenkuten koska osaan ruotsia, saksaa ja englantia.
En osaa hollantia, mutta se kuulostaa tosiaan ennen muuta tanskan ja saksan kielen sekoitukselta. Sieltä täältä ymmärtää sanan, toisenkin... Kaipa siellä englantiinkin vivahtavia sanoja vilahtelee joukossa, mutta saksa ja tanska nyt varmemmin...
Opiskelin kieliä yliopistossa, enkkua ja saksaa. Hollanti oli silloin pakollinen sivuaine, opiskelin sitä vapaaehtoisesti niin pitkälle, kun pystyin. Ruotsi, enkku ja saksa tukee tosi hyvin. Ei ole vaikea kieli! Siinä g ääntyy semmoisena kurkkuäänteenä (laryngaali), se on ääntämisessä vaikeinta, mutta kyllä senkin oppii. Mukavia ja rentoja ihmisiä, ymmärtävät tosi hyvin, vaikkei hollanti ihan täydellistä olisikaan.
Hollantilaiset ovat maailman isokokoisin kansa. Mutta asuvat pirun ahtaasti. Tilaa ei vain ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi ihmeessä haluat muuttaa hollantiin asumaan?? Miksi? Tämä kiinnostaa.
Sisäänpäinlämpeneviä, konservatiivisia, jatka ei ulkomaalaista ota vastaan heidän maailmaansa millään!
Peruskouluenkun ja -ruotsin sekä työn ja harrastusten(sekä aikanaan tyttöystävän lukioläksyjen kuulustelussa mieleen jääneet alkeet) kautta opittujen saksan sanojen myötä hollantia kykenen melkolailla lukemaan.
Mutta puhe on minulle täysin käsittämätöntä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Sisäänpäinlämpeneviä, konservatiivisia, jotka ei ulkomaalaista ota vastaan heidän maailmaansa millään!"
Pätee Suomeenkin...
Tanskan kieli on kuin puhuisi ruotsia kuuma peruna suussa. Hollanti on kuin puhuisi tanskaa kuuma peruna suussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hollanti ei ole vaikea kieli oppia.
Isoin vaikeus on se että siellä ainakin kaupungeissa osataan niin hyvin englantia että puhe kääntyy aina englanniksi.
T lapseni opiskelee Rotterdamissa
Se on virallisesti flaaminkieli, sitä puhutaan myös Belgiassa. Ei ole olemassa hollannin kieltä.
Buurien Etelä-Afrikassa puhuma 'afrikaans' on sekin vielä hyvin lähellä hollantia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saksan kielitaito on avuksi sen opettelussa.
...ja oppiakseen saksaa kannattaa opetella ruotsia! Ehdottomasti helpoin tie oppia puhumaan hollantia on pakkoruotsi.
Ruotsalaisia lähetyssaarnaajia oli myös Ambomaalla. Siinä on heti meren takana Etelä-Intia. Pakkoruotsi on avain myös telugun opiskeluun!
Vierailija kirjoitti:
En osaa hollantia, mutta se kuulostaa tosiaan ennen muuta tanskan ja saksan kielen sekoitukselta. Sieltä täältä ymmärtää sanan, toisenkin... Kaipa siellä englantiinkin vivahtavia sanoja vilahtelee joukossa, mutta saksa ja tanska nyt varmemmin...
Flaami on englannin läheisin sukulaiskieli (anglosaksilaisten kielten ulkopuolella siis).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En osaa hollantia, mutta se kuulostaa tosiaan ennen muuta tanskan ja saksan kielen sekoitukselta. Sieltä täältä ymmärtää sanan, toisenkin... Kaipa siellä englantiinkin vivahtavia sanoja vilahtelee joukossa, mutta saksa ja tanska nyt varmemmin...
Flaami on englannin läheisin sukulaiskieli (anglosaksilaisten kielten ulkopuolella siis).
Jaa, niinkö arvelet ?
Itse olen taas kuullut että se englantia lähin kieli olisi friisi.
Nyt kyllä sekoitetaan asioita pahasti. Ei ole olemassa "flaamin" kieltä. On yksi kieli, hollanti (nederlands), jonka eteläversio on flaami. Käytännössä, esim. luettuna, et huomaa hollannin ja flaamin eroa. Ero löytyy muutaman sanan käytössä ja ääntämisessä. Minusta puhuttuna flaamia ymmärtää helpommin.
Siis flaami-termiä käytetään Belgiassa puhutusta hollannista.
Englannin kieli on hollantilaisen friisin kielen "jälkeläinen". Näin olen jostain tieteellisestä artikkelista aikoinaan lukenut. Hollannistakin muutti ihmisiä siinä vaiheessa Englantiin, kun se lakkasi olemasta osa Rooman valtakuntaa. Valtatyhjiöön tuli täytettä mantereen puolelta, lähialueilta.