Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
80-luvulla syntyneet! Mimkä ikäisenä katsoitte ekan kauhuelokuvan?
23.06.2021 |
Muistelen omaa lapsuuttani nyt kun oma esikoistyttäreni on 9-vuotias. Muistaakseni katsoin tuon ikäisenä jo melko hurjiakin kauhuelokuvia. Osan nauhalta, sillä isäni nauhoitti niitä itselleen ja joskus kinusin katsoa niitä päiväsaikaan. Mieleeni on erityisesti jääneet mm. Poltergeist, joku suomalainen kauhusarja Kaivo, sekä Tappajahait joita ryhdyttiin katsomaan jo todella nuorina.
Ala-asteen aikana katselin jo todella pelottaviakin elokuvia välillä ihan itseksenikin. Vanhemmat normaaleja keskiluokkaisia, hyvissä ammateissa olevia fiksuja ihmisiä, mutta olik ajat tuolloin ihan toiset? Ei tulisi mieleenkään antaa oman 9-vuotiaan katsoa kauhuelokuvia vielä vuosiin, ehkäpä ei edes koko ala-asteen aikana.
Kommentit (7)
OON NÄHNYT JOKUSEN EHKÄ 1990-2000 L VAIHTEESSA
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mummo antoi isoveljeni ja minun katsoa Hohdon, kun olin ekaluokalla (eli 7). Mummon mielestä elokuva ei ollut niin kovin pelottava. Ei muuta kuin vhs pyörimään. Ikuiset traumat:D
Vierailija kirjoitti:
Ensimmäisen kauhuelokuvan (Poltergeist) katsoin luokkakaverin 8-v synttäreillä. Siitä kyllä jäi painajaisia. Olikohan se siinä elokuvassa se ihmisiä syövä puu jota pelkäsin vielä pitkään ja ihmisen naama joka muuttui yhtäkkiä matoiseksi. Joka tapauksessa taisin olla vähän liian nuori katsomaan kauhuelokuvia, mutta kyllä ilmeisesti muutkin sen ikäiset katsoivat. En kyllä aio antaa oman lapsen katsoa yhtä nuorena, mutta ei silloin omat vanhemmat suuremmin valvoneet mitä tein iltaisin, olivat töissä tai nukkumassa.
Mä katoin ton saman ja yhtä pienenä. Pelkäsin monta vuotta ja välillä vieläkin ahdistaa tuo elokuva. Aikuisena en ole halunnut kuulla sanaakaan yhdestäkään kauhuelokuvasta enkä nähdä niistä mainoksia. En käsitä miksi tuollaisia edes tehdään maailmassa, jossa kauhua on ihan riittävästi jo arkipäivässä. Sairasta.
Olin alle kuusivuotias, koska en osannut vielä lukea. Näin vahingossa Tappaja-ampiaiset (The Wasps) ja traumatisoiduin tuosta näin aikuiseen makuun varsin hupaisasta pätkästä niin pahasti, että pelkään ampiaisia edelleenkin. Se kohtaus piknikiltä nyt tietysti on legendaarinen läppä, mutta itkin lapsena, kun katsoin sitä.
Ala-asteikäisenä tuli sitten katsottua Carrie, Poltergeist, Manaaja, Amityville, Hohto yms ihan muitta mutkitta. Etenkin Twin Peaks aiheutti unettomia öitä, mutta kaikki luokallani katsoivat sitä. Se oli ihan tavallista – vanhemmat olivat ainoastaan seksikohtausten suhteen tarkkoja mutta kauhua saatiin katsoa mielin määrin.
Kauhun suurkuluttaja olen edelleen. Pidän siitä, miten kauhuelokuva heijastaa aikansa yhteiskuntaa ja hirviöitä, ja saahan siinä testattua omaa moraaliakin samalla. On tervettä, kun ahdistus ahdistaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olin alle kuusivuotias, koska en osannut vielä lukea. Näin vahingossa Tappaja-ampiaiset (The Wasps) ja traumatisoiduin tuosta näin aikuiseen makuun varsin hupaisasta pätkästä niin pahasti, että pelkään ampiaisia edelleenkin. Se kohtaus piknikiltä nyt tietysti on legendaarinen läppä, mutta itkin lapsena, kun katsoin sitä.
Ala-asteikäisenä tuli sitten katsottua Carrie, Poltergeist, Manaaja, Amityville, Hohto yms ihan muitta mutkitta. Etenkin Twin Peaks aiheutti unettomia öitä, mutta kaikki luokallani katsoivat sitä. Se oli ihan tavallista – vanhemmat olivat ainoastaan seksikohtausten suhteen tarkkoja mutta kauhua saatiin katsoa mielin määrin.
Kauhun suurkuluttaja olen edelleen. Pidän siitä, miten kauhuelokuva heijastaa aikansa yhteiskuntaa ja hirviöitä, ja saahan siinä testattua omaa moraaliakin samalla. On tervettä, kun ahdistus ahdistaa.
Korjataanpa nyt kuitenkin leffan nimi velä: kyseessähän oli tietysti The Swarm eikä mikään ajatushärö.
Alue: Aihe vapaa
Ensimmäisen kauhuelokuvan (Poltergeist) katsoin luokkakaverin 8-v synttäreillä. Siitä kyllä jäi painajaisia. Olikohan se siinä elokuvassa se ihmisiä syövä puu jota pelkäsin vielä pitkään ja ihmisen naama joka muuttui yhtäkkiä matoiseksi. Joka tapauksessa taisin olla vähän liian nuori katsomaan kauhuelokuvia, mutta kyllä ilmeisesti muutkin sen ikäiset katsoivat. En kyllä aio antaa oman lapsen katsoa yhtä nuorena, mutta ei silloin omat vanhemmat suuremmin valvoneet mitä tein iltaisin, olivat töissä tai nukkumassa.