Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Tubulaariset rinnat
23.06.2021 |
Oon 30v ja mun tissejä ei ole kukaan nähnyt varmaan 20 vuoteen.
Laihduttuani 10 kg mun rinnoista lähti loputkin rasvat ja niissä ei ole yhtään kiinteyttä.
Siis voi luoja miten tää voikin vaikuttaa niin paljon mielialaan. En ole koskaan seurustellut. Tämä alkaa vaivaamaan aina ihan kamalasti kun ihastun. Kaikki muiden lähestymiset torjun koska menen paniikkiin et jossain vaiheessa mun pitäis oikeasti sitten olla alasti toisen edessä. Pelkään niin paljon et tuotan pettymyksen toiselle ja ihmiset on niin kohteliaita etteivät kehtaa sanoa sitten. Olen aika huvittava näky alasti kun rinnat on hyvin pienet mun kroppaan nähden, isot nännipihat. Ainoastaan kylmässä nää on pyöreät ja nännipiha pieni. Mut suurimman osan ajasta nää on aivan kamalat että itkettää.
En ole isojen rintojen perään mutta kun tää muoto on kamala ja kiinteys puuttuu.
En oikein tiedä mitä hain tällä kirjoituksella koska en usko et pystyn hakemaan apua.
En edes kehdannut gynekologilta pyytää rintojen tarkistusta jossa olisin voinut samalla kysyä näistä. Surettaa niin paljon koska tavallaan rinnat ei ole todellakaan mulle tärkeä asia mutta haluaisin et nää olis edes nätimmän muotoiset koska haluaisin miellyttää mahdollista kumppania joskus. Vaikka toinen sanoisi et nää on ihan ok niin ei sitä voi uskoa. Koska todellakin nämä on ihan kamalat.
Kommentit (138)
Voihan sitä olla vaikka paita päällä, kun mies
jyystää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
sovitaan että kaikki ollaan rumia hirviöitä joiden pitää vetää jätesäkki päälle niin maailma parantuu. tai sitten vaan aletaan nauttia siitä mitä on.
Kyllä minä elämästä nautin. Mutta ei se että päättää olla tyytyväinen itseensä auta siihen, mitä muut sinusta ajattelevat.
Hyvänen aika, kumppanin vetovoima ja viehättävyys johtuu kokonaisuudesta, ihan sama minkälaiset tissit. Jos ihminen on miellyttävä, joku yksittäinen kehonosa on täysin samantekevää. Rauhoitu. T: Lesbonainen
Sonja kirjoitti:
Voihan sitä olla vaikka paita päällä, kun mies
jyystää.
Toki, mutta sitten tuomitaan estoiseksi eikä taaskaan tule hommasta mitään. Naisen kuuluu olla aktiivinen, estoton, itsevarma, osata kaikki temput ja kokeilla kaikki asennot. Muuten on "huono". Mutta jos olet ruma, olet sittenkin automaattisesti huono.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos kumppani rakastaa sinua, hän rakastaa myös rintojasi, ja iloitsee niiden näkemisestä, huolimatta siitä, millaiset ne ovat.
Näin voi sanoa vain sellainen, joka on rakkautta ja hyväksyntää saanut kokea. Sitten olemme me, jotka emme pääse romanttisissa suhteissa alkua pitemmälle, koska homma tyssähtää ensimmäiseen seksikertaan. Kuvio on aina sama, vaatteet päällä mies on innoissaan ja käy kuumana suuriin rintoihini. Vaatteet pois mies lakkaa katsomasta ja koskemasta niitä, yrittää vain keskittyä johonkin muuhun, ja seuraavaa kertaa ei enää tule.
Ei siinä mitkään temput tai rakkaus näyttele osaa, kun tuolla maailmassa on naisia joilla on kauniitkin rinnat ja niitä on tällaiset kohta nelikymppiset jo nähneet. Miksi kukaan siis olisikaan näin ruman kanssa kuin minä olen? En pääse koskaan sellaiseen vaiheeseen jossa joku rakastuisi minuun. Enkä siis käyttäydy mitenkään epävarmasti, olen ihan oma itseni mutta ei se rintojeni ulkonäköön auta.
En asu Suomessa ja säästän parhaillani leikkaukseen. Se on hidasta mutta pakko se on tehdä koska muuten olen satavarmasti yksin koko elämäni. T. Ei ap
Ihan oikeastiko sinulla on tällaisia mieskokemuksia? Minulla on tosi roikkuvat, imetetyt, ryppyiset, raskausarpiset rumat rinnat jotka eivät ole kyllä menossa ketään miestä haitanneet. Aina on oltu vailla lisää ja rakastuttukin, haluttu nähdä uudestaan. Sehän on vaan yks osa. Ja seksissä on tärkeämpää se miltä tuntuu ja kemia kuin se miltä näyttää.
Kyllä, oikeasti. Kemiat joo olisi se juttu, mutta kun kummasti ne kemiat loppuu kun rintaliivit lähtee pois. Ei mulla mitään pitkää listaa miehiä ole ollut, mutta pari on niin uskomattoman selvästi olleet pettyneitä ulkonäköön ettei sitä voi olla huomaamatta. Onhan siinä joo jotain hommia silti jatkettu mutta rinnat ovat yhtäkkiä näkymättömät, vaikka hetki sitten paita päällä olivat kaiken keskipiste. Oma fiiliskin toki laskee, etenkin kun itse tykkäisi rintojen koskettelusta todella paljon, mutta miehet eivät ole sitä suostuneet tekemään.
Pitäiskö panna parempia miehiä eikä tällaisia juntteja?
Kerropa ihmeessä miten pitäisi etukäteen ja päällepäin nähdä miehestä, miten hän reagoi rumiin rintoihini?
Otetaan esimerkiksi entinen työkaverini. Tulimme erinomaisesti juttuun, tutustuimme muutaman kuukauden aikana, hän jäi meiltä pois ja pyysi tässä vaiheessa ulos. Olin jo tosi ihastunut. Deittailimme pari viikkoa, kaikki meni hyvin, oli kemiaa ja jännitettä. Hän oli tosi huomaavainen ja ystävällinen.
Kun sitten se hetki koitti, hänen kasvoilleen jähmettyi hetkeksi wtf-ilme. Ei pystynyt peittämään sitä. Ja seuraavaa kertaa ei koskaan tullut. Ehdoti, hän kieltäytyi eikä tavattu enää koskaan. MISTÄ minun olisi pitänyt tietää että tämä ihanasti mua kohdellut, jo pitempään tuntemani mies olikin "juntti"? Ei se hänen vikansa ole että rintani ovat rumat.
Eikö mistään voinut arvata miehen ulkonäkökeskeisyyttä? Ei jutuista, kiinnostuksenkohteista?
No yritin tietenkin tuon jälkeen miettiä tätä, mutta en kyllä keksinyt mitään red flagiä. Sanoi olevansa ns tositarkoituksella liikkeellä, kuten minäkin. Ei kehunut vartaloani vaatteet päällä, siis mitään limaisia uuh beibi, sä oot niin hot. Nätiksi kyllä sanoi, mutta sehän on ihan normaalia ihastumisessa. Meillä oli hyvä yhteys janpaljon syvällistä puhuttavaa, joten en todellakaan arvannut että se loppuu tuohon kuin veitsellä leikaten.
Provo. Joku plastiikkakirurgin salamainostaja.
Hah, kiva että elämäni suurin pettymys on sulle joku vitsi 😅.
sulla on ollut sitten todella helppo elämä jos tissit on pettymys nro 1. Ole onnellinen hyväosaisuudestasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hyvänen aika, kumppanin vetovoima ja viehättävyys johtuu kokonaisuudesta, ihan sama minkälaiset tissit. Jos ihminen on miellyttävä, joku yksittäinen kehonosa on täysin samantekevää. Rauhoitu. T: Lesbonainen
Valitettavasti se ei aina mene näin tosielämässä.
Vierailija kirjoitti:
Sonja kirjoitti:
Voihan sitä olla vaikka paita päällä, kun mies
jyystää.
Toki, mutta sitten tuomitaan estoiseksi eikä taaskaan tule hommasta mitään. Naisen kuuluu olla aktiivinen, estoton, itsevarma, osata kaikki temput ja kokeilla kaikki asennot. Muuten on "huono". Mutta jos olet ruma, olet sittenkin automaattisesti huono.
siis sirkusapinako sinun pitää olla sängyssä? ei ihme että oot karkottanut kaikki miehet
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos kumppani rakastaa sinua, hän rakastaa myös rintojasi, ja iloitsee niiden näkemisestä, huolimatta siitä, millaiset ne ovat.
Näin voi sanoa vain sellainen, joka on rakkautta ja hyväksyntää saanut kokea. Sitten olemme me, jotka emme pääse romanttisissa suhteissa alkua pitemmälle, koska homma tyssähtää ensimmäiseen seksikertaan. Kuvio on aina sama, vaatteet päällä mies on innoissaan ja käy kuumana suuriin rintoihini. Vaatteet pois mies lakkaa katsomasta ja koskemasta niitä, yrittää vain keskittyä johonkin muuhun, ja seuraavaa kertaa ei enää tule.
Ei siinä mitkään temput tai rakkaus näyttele osaa, kun tuolla maailmassa on naisia joilla on kauniitkin rinnat ja niitä on tällaiset kohta nelikymppiset jo nähneet. Miksi kukaan siis olisikaan näin ruman kanssa kuin minä olen? En pääse koskaan sellaiseen vaiheeseen jossa joku rakastuisi minuun. Enkä siis käyttäydy mitenkään epävarmasti, olen ihan oma itseni mutta ei se rintojeni ulkonäköön auta.
En asu Suomessa ja säästän parhaillani leikkaukseen. Se on hidasta mutta pakko se on tehdä koska muuten olen satavarmasti yksin koko elämäni. T. Ei ap
Ihan oikeastiko sinulla on tällaisia mieskokemuksia? Minulla on tosi roikkuvat, imetetyt, ryppyiset, raskausarpiset rumat rinnat jotka eivät ole kyllä menossa ketään miestä haitanneet. Aina on oltu vailla lisää ja rakastuttukin, haluttu nähdä uudestaan. Sehän on vaan yks osa. Ja seksissä on tärkeämpää se miltä tuntuu ja kemia kuin se miltä näyttää.
Kyllä, oikeasti. Kemiat joo olisi se juttu, mutta kun kummasti ne kemiat loppuu kun rintaliivit lähtee pois. Ei mulla mitään pitkää listaa miehiä ole ollut, mutta pari on niin uskomattoman selvästi olleet pettyneitä ulkonäköön ettei sitä voi olla huomaamatta. Onhan siinä joo jotain hommia silti jatkettu mutta rinnat ovat yhtäkkiä näkymättömät, vaikka hetki sitten paita päällä olivat kaiken keskipiste. Oma fiiliskin toki laskee, etenkin kun itse tykkäisi rintojen koskettelusta todella paljon, mutta miehet eivät ole sitä suostuneet tekemään.
Pitäiskö panna parempia miehiä eikä tällaisia juntteja?
Kerropa ihmeessä miten pitäisi etukäteen ja päällepäin nähdä miehestä, miten hän reagoi rumiin rintoihini?
Otetaan esimerkiksi entinen työkaverini. Tulimme erinomaisesti juttuun, tutustuimme muutaman kuukauden aikana, hän jäi meiltä pois ja pyysi tässä vaiheessa ulos. Olin jo tosi ihastunut. Deittailimme pari viikkoa, kaikki meni hyvin, oli kemiaa ja jännitettä. Hän oli tosi huomaavainen ja ystävällinen.
Kun sitten se hetki koitti, hänen kasvoilleen jähmettyi hetkeksi wtf-ilme. Ei pystynyt peittämään sitä. Ja seuraavaa kertaa ei koskaan tullut. Ehdoti, hän kieltäytyi eikä tavattu enää koskaan. MISTÄ minun olisi pitänyt tietää että tämä ihanasti mua kohdellut, jo pitempään tuntemani mies olikin "juntti"? Ei se hänen vikansa ole että rintani ovat rumat.
Eikö mistään voinut arvata miehen ulkonäkökeskeisyyttä? Ei jutuista, kiinnostuksenkohteista?
No yritin tietenkin tuon jälkeen miettiä tätä, mutta en kyllä keksinyt mitään red flagiä. Sanoi olevansa ns tositarkoituksella liikkeellä, kuten minäkin. Ei kehunut vartaloani vaatteet päällä, siis mitään limaisia uuh beibi, sä oot niin hot. Nätiksi kyllä sanoi, mutta sehän on ihan normaalia ihastumisessa. Meillä oli hyvä yhteys janpaljon syvällistä puhuttavaa, joten en todellakaan arvannut että se loppuu tuohon kuin veitsellä leikaten.
Provo. Joku plastiikkakirurgin salamainostaja.
Hah, kiva että elämäni suurin pettymys on sulle joku vitsi 😅.
sulla on ollut sitten todella helppo elämä jos tissit on pettymys nro 1. Ole onnellinen hyväosaisuudestasi.
Ei, ymmärsit väärin. Mun elämän suurin pettymys on ollut se, etten saa kokea rakkautta, parisuhdetta, kenties avioliittoa, lastensaantia, perhe-elämää. Se on aika iso elämän osa-alue joka ainakin tähän asti on jäänyt kokematta, ja se johtuu aika suoraan siitä että en pääse romanttisissa suhteissa ensimmäisiä seksikertoja pidemmälle. Tosiaan säästän leikkaukseen (asuinmaassani en kelpaa julkiselle). Olisi pitänyt jo aiemmin mutta hölmönä uskoin että kyllä minäkin voisin tällaisena jonkun löytää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sonja kirjoitti:
Voihan sitä olla vaikka paita päällä, kun mies
jyystää.
Toki, mutta sitten tuomitaan estoiseksi eikä taaskaan tule hommasta mitään. Naisen kuuluu olla aktiivinen, estoton, itsevarma, osata kaikki temput ja kokeilla kaikki asennot. Muuten on "huono". Mutta jos olet ruma, olet sittenkin automaattisesti huono.
siis sirkusapinako sinun pitää olla sängyssä? ei ihme että oot karkottanut kaikki miehet
Ei, vaan yleinen odotus naiselle on tämä. Kaikista pahinta on olla estoinen, epävarma tai lahna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos kumppani rakastaa sinua, hän rakastaa myös rintojasi, ja iloitsee niiden näkemisestä, huolimatta siitä, millaiset ne ovat.
Näin voi sanoa vain sellainen, joka on rakkautta ja hyväksyntää saanut kokea. Sitten olemme me, jotka emme pääse romanttisissa suhteissa alkua pitemmälle, koska homma tyssähtää ensimmäiseen seksikertaan. Kuvio on aina sama, vaatteet päällä mies on innoissaan ja käy kuumana suuriin rintoihini. Vaatteet pois mies lakkaa katsomasta ja koskemasta niitä, yrittää vain keskittyä johonkin muuhun, ja seuraavaa kertaa ei enää tule.
Ei siinä mitkään temput tai rakkaus näyttele osaa, kun tuolla maailmassa on naisia joilla on kauniitkin rinnat ja niitä on tällaiset kohta nelikymppiset jo nähneet. Miksi kukaan siis olisikaan näin ruman kanssa kuin minä olen? En pääse koskaan sellaiseen vaiheeseen jossa joku rakastuisi minuun. Enkä siis käyttäydy mitenkään epävarmasti, olen ihan oma itseni mutta ei se rintojeni ulkonäköön auta.
En asu Suomessa ja säästän parhaillani leikkaukseen. Se on hidasta mutta pakko se on tehdä koska muuten olen satavarmasti yksin koko elämäni. T. Ei ap
Ihan oikeastiko sinulla on tällaisia mieskokemuksia? Minulla on tosi roikkuvat, imetetyt, ryppyiset, raskausarpiset rumat rinnat jotka eivät ole kyllä menossa ketään miestä haitanneet. Aina on oltu vailla lisää ja rakastuttukin, haluttu nähdä uudestaan. Sehän on vaan yks osa. Ja seksissä on tärkeämpää se miltä tuntuu ja kemia kuin se miltä näyttää.
Kyllä, oikeasti. Kemiat joo olisi se juttu, mutta kun kummasti ne kemiat loppuu kun rintaliivit lähtee pois. Ei mulla mitään pitkää listaa miehiä ole ollut, mutta pari on niin uskomattoman selvästi olleet pettyneitä ulkonäköön ettei sitä voi olla huomaamatta. Onhan siinä joo jotain hommia silti jatkettu mutta rinnat ovat yhtäkkiä näkymättömät, vaikka hetki sitten paita päällä olivat kaiken keskipiste. Oma fiiliskin toki laskee, etenkin kun itse tykkäisi rintojen koskettelusta todella paljon, mutta miehet eivät ole sitä suostuneet tekemään.
Pitäiskö panna parempia miehiä eikä tällaisia juntteja?
Kerropa ihmeessä miten pitäisi etukäteen ja päällepäin nähdä miehestä, miten hän reagoi rumiin rintoihini?
Otetaan esimerkiksi entinen työkaverini. Tulimme erinomaisesti juttuun, tutustuimme muutaman kuukauden aikana, hän jäi meiltä pois ja pyysi tässä vaiheessa ulos. Olin jo tosi ihastunut. Deittailimme pari viikkoa, kaikki meni hyvin, oli kemiaa ja jännitettä. Hän oli tosi huomaavainen ja ystävällinen.
Kun sitten se hetki koitti, hänen kasvoilleen jähmettyi hetkeksi wtf-ilme. Ei pystynyt peittämään sitä. Ja seuraavaa kertaa ei koskaan tullut. Ehdoti, hän kieltäytyi eikä tavattu enää koskaan. MISTÄ minun olisi pitänyt tietää että tämä ihanasti mua kohdellut, jo pitempään tuntemani mies olikin "juntti"? Ei se hänen vikansa ole että rintani ovat rumat.
Eikö mistään voinut arvata miehen ulkonäkökeskeisyyttä? Ei jutuista, kiinnostuksenkohteista?
No yritin tietenkin tuon jälkeen miettiä tätä, mutta en kyllä keksinyt mitään red flagiä. Sanoi olevansa ns tositarkoituksella liikkeellä, kuten minäkin. Ei kehunut vartaloani vaatteet päällä, siis mitään limaisia uuh beibi, sä oot niin hot. Nätiksi kyllä sanoi, mutta sehän on ihan normaalia ihastumisessa. Meillä oli hyvä yhteys janpaljon syvällistä puhuttavaa, joten en todellakaan arvannut että se loppuu tuohon kuin veitsellä leikaten.
Provo. Joku plastiikkakirurgin salamainostaja.
Hah, kiva että elämäni suurin pettymys on sulle joku vitsi 😅.
sulla on ollut sitten todella helppo elämä jos tissit on pettymys nro 1. Ole onnellinen hyväosaisuudestasi.
Ei, ymmärsit väärin. Mun elämän suurin pettymys on ollut se, etten saa kokea rakkautta, parisuhdetta, kenties avioliittoa, lastensaantia, perhe-elämää. Se on aika iso elämän osa-alue joka ainakin tähän asti on jäänyt kokematta, ja se johtuu aika suoraan siitä että en pääse romanttisissa suhteissa ensimmäisiä seksikertoja pidemmälle. Tosiaan säästän leikkaukseen (asuinmaassani en kelpaa julkiselle). Olisi pitänyt jo aiemmin mutta hölmönä uskoin että kyllä minäkin voisin tällaisena jonkun löytää.
Anteeksi että olin epämyötätuntoinen kärsimystäsi kohtaan. Kiitos että avasit nökökulmasi minulle. Toivon että löydät miehen joka rakastaa sinua kaikkinesi.
Olisipa omatkin ongelmani noin pieniä. Menisin saman tien kirurgin puheille ja muutamalla tonnilla ongelmat olisivat tipotiessään.
Itse olen pienikokoinen mies. Peli on pelattu ja pariutumismaailman ovi on lopullisesti kiinni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten ihmeessä jaksatte murehtia näin paljon ulkonäköä? Siis tämä ketju on ihan käsittämätön, jätetään asioita tekemättä ja piilotellaan puolisoa ja kaikki on vaan et ihan normaalia, ei kuulkaa ole, esim ketään ei kiinnosta toisten värkit jossain uimahallissa mutta oman vartalon häpeily aiheuttaa lapsillenne hirveät paineet (kyllä ne sen huomaavat). Menkää ja olkaa, saatatte huomata ettette saa yhtään ns.extra huomiota! Ps. Itse olen siis satakiloinen keijukainen ja imettänyt rinnoilla 3 lasta, ei siis taatusti ole terhakat rinnat. Oikein mainio olen kuitenkin.
Tuo oli paras piristys lesbonaiselta koska itsekin olen lesbo.
Olen ajatellut et naiset yleensä tarkempia.
Lisäks ihan noloa kun itellä rumat ja naisellani olis ihanat ja kauniit.
Itseäni ei haittaa millaiset toisella olis. Mut omat on kamalat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten ihmeessä jaksatte murehtia näin paljon ulkonäköä? Siis tämä ketju on ihan käsittämätön, jätetään asioita tekemättä ja piilotellaan puolisoa ja kaikki on vaan et ihan normaalia, ei kuulkaa ole, esim ketään ei kiinnosta toisten värkit jossain uimahallissa mutta oman vartalon häpeily aiheuttaa lapsillenne hirveät paineet (kyllä ne sen huomaavat). Menkää ja olkaa, saatatte huomata ettette saa yhtään ns.extra huomiota! Ps. Itse olen siis satakiloinen keijukainen ja imettänyt rinnoilla 3 lasta, ei siis taatusti ole terhakat rinnat. Oikein mainio olen kuitenkin.
No ei kai tuntemattomien huomiolla olekaan väliä. Mutta entä jos ei saa koskaan esim parisuhdetta ulkonäön takia, kuten tässäkin ketjussa on kerrottu? Olisiko kivaa olla koko elämä yksin? Montako vuosikymmentä jaksaisit tsempata ja mennä iloisesti tuolla kadulla että hei jee, mä oon tosi ihana?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvänen aika, kumppanin vetovoima ja viehättävyys johtuu kokonaisuudesta, ihan sama minkälaiset tissit. Jos ihminen on miellyttävä, joku yksittäinen kehonosa on täysin samantekevää. Rauhoitu. T: Lesbonainen
Valitettavasti se ei aina mene näin tosielämässä.
Lisään vielä, että itsellänikin on rumat tissit, ja jos joku alkaisi pitää minua fyysisesti vastenmielisenä sen vuoksi, en missään nimessä kokisi menettäneeni mitään, sillä olen kohdannut myös paljon ihmisiä joihin rumat tissini eivät ole vaikuttaneet mitenkään. Ette oikeasti menetä yhtään mitään jos jollekulle rintojenne ulkonäkö on niin tärkeää!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten ihmeessä jaksatte murehtia näin paljon ulkonäköä? Siis tämä ketju on ihan käsittämätön, jätetään asioita tekemättä ja piilotellaan puolisoa ja kaikki on vaan et ihan normaalia, ei kuulkaa ole, esim ketään ei kiinnosta toisten värkit jossain uimahallissa mutta oman vartalon häpeily aiheuttaa lapsillenne hirveät paineet (kyllä ne sen huomaavat). Menkää ja olkaa, saatatte huomata ettette saa yhtään ns.extra huomiota! Ps. Itse olen siis satakiloinen keijukainen ja imettänyt rinnoilla 3 lasta, ei siis taatusti ole terhakat rinnat. Oikein mainio olen kuitenkin.
No ei kai tuntemattomien huomiolla olekaan väliä. Mutta entä jos ei saa koskaan esim parisuhdetta ulkonäön takia, kuten tässäkin ketjussa on kerrottu? Olisiko kivaa olla koko elämä yksin? Montako vuosikymmentä jaksaisit tsempata ja mennä iloisesti tuolla kadulla että hei jee, mä oon tosi ihana?
Menee leikkaukseen sitten. Miettikää ratkaisuja, ei ongelmia!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten ihmeessä jaksatte murehtia näin paljon ulkonäköä? Siis tämä ketju on ihan käsittämätön, jätetään asioita tekemättä ja piilotellaan puolisoa ja kaikki on vaan et ihan normaalia, ei kuulkaa ole, esim ketään ei kiinnosta toisten värkit jossain uimahallissa mutta oman vartalon häpeily aiheuttaa lapsillenne hirveät paineet (kyllä ne sen huomaavat). Menkää ja olkaa, saatatte huomata ettette saa yhtään ns.extra huomiota! Ps. Itse olen siis satakiloinen keijukainen ja imettänyt rinnoilla 3 lasta, ei siis taatusti ole terhakat rinnat. Oikein mainio olen kuitenkin.
No ei kai tuntemattomien huomiolla olekaan väliä. Mutta entä jos ei saa koskaan esim parisuhdetta ulkonäön takia, kuten tässäkin ketjussa on kerrottu? Olisiko kivaa olla koko elämä yksin? Montako vuosikymmentä jaksaisit tsempata ja mennä iloisesti tuolla kadulla että hei jee, mä oon tosi ihana?
Mä en usko et kukaan jää ilman suhdetta ulkonäön takia, luonteen takia kyllä. Tiedän useamman ihmisen jotka syyttävät ulkonäköään sinkuudestaan mut vika on oikeasti luonteessa, ollaan hankalia, vaativia jne. Jos meet siel kadulla et vitsi ku oon ihana ni kyl siihen vierelle tyyppi löytyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten ihmeessä jaksatte murehtia näin paljon ulkonäköä? Siis tämä ketju on ihan käsittämätön, jätetään asioita tekemättä ja piilotellaan puolisoa ja kaikki on vaan et ihan normaalia, ei kuulkaa ole, esim ketään ei kiinnosta toisten värkit jossain uimahallissa mutta oman vartalon häpeily aiheuttaa lapsillenne hirveät paineet (kyllä ne sen huomaavat). Menkää ja olkaa, saatatte huomata ettette saa yhtään ns.extra huomiota! Ps. Itse olen siis satakiloinen keijukainen ja imettänyt rinnoilla 3 lasta, ei siis taatusti ole terhakat rinnat. Oikein mainio olen kuitenkin.
No ei kai tuntemattomien huomiolla olekaan väliä. Mutta entä jos ei saa koskaan esim parisuhdetta ulkonäön takia, kuten tässäkin ketjussa on kerrottu? Olisiko kivaa olla koko elämä yksin? Montako vuosikymmentä jaksaisit tsempata ja mennä iloisesti tuolla kadulla että hei jee, mä oon tosi ihana?
Mä en usko et kukaan jää ilman suhdetta ulkonäön takia, luonteen takia kyllä. Tiedän useamman ihmisen jotka syyttävät ulkonäköään sinkuudestaan mut vika on oikeasti luonteessa, ollaan hankalia, vaativia jne. Jos meet siel kadulla et vitsi ku oon ihana ni kyl siihen vierelle tyyppi löytyy.
Suloisen naiivi elämänkatsomus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten ihmeessä jaksatte murehtia näin paljon ulkonäköä? Siis tämä ketju on ihan käsittämätön, jätetään asioita tekemättä ja piilotellaan puolisoa ja kaikki on vaan et ihan normaalia, ei kuulkaa ole, esim ketään ei kiinnosta toisten värkit jossain uimahallissa mutta oman vartalon häpeily aiheuttaa lapsillenne hirveät paineet (kyllä ne sen huomaavat). Menkää ja olkaa, saatatte huomata ettette saa yhtään ns.extra huomiota! Ps. Itse olen siis satakiloinen keijukainen ja imettänyt rinnoilla 3 lasta, ei siis taatusti ole terhakat rinnat. Oikein mainio olen kuitenkin.
No ei kai tuntemattomien huomiolla olekaan väliä. Mutta entä jos ei saa koskaan esim parisuhdetta ulkonäön takia, kuten tässäkin ketjussa on kerrottu? Olisiko kivaa olla koko elämä yksin? Montako vuosikymmentä jaksaisit tsempata ja mennä iloisesti tuolla kadulla että hei jee, mä oon tosi ihana?
Menee leikkaukseen sitten. Miettikää ratkaisuja, ei ongelmia!
Kyllä, monet voivat mennä ja menevätkin leikkaukseen (tosin silloin haukutaan turhamaiseksi, mutta se onkin jo eri aihe).
Ja sitten taas ystäväni esimerkiksi ei voi mennä arpikudoksen muodostumisen häiriön vuoksi. Vain jos hengenlähtö olisi lähellä, leikkausta voidaan edes harkita. Hänelle on ollut erittäin haastavaa löytää pitkäaikaista seuraa vaikka on erittäin ihana ihminen.
Alue: Aihe vapaa
Hah, kiva että elämäni suurin pettymys on sulle joku vitsi 😅.