Lue keskustelun säännöt.
Naurettavin asia mitä työnantajasi on ehdottanut
Tästä oli keskustelu toisella sivulla mutta se on sen verran hiljainen paikka että keskustelu loppui lyhyeen.
Eli mitä naurettavaa työnantajasi on ehdottanut?
Esim.
Työnantajani oli aivan pokalla sitä mieltä ettei sunnuntaista tule tuplapalkkaa, että ei hevosalalla hevoset katso kelloa eivätkä tiedä mikä päivä on. Joo eivät niin mutta minä katson ja tiedän joten otin ja lähdin koko tallista
Kommentit (1462)
Selkäleikkauksen lähestyessä esimies kysyi voisinko tehdä sairaslomalla leikkauksen jälkeen töitä läppärillä esim. makuuasennossa. Juu, en voinut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pomo ilmoitti että työterveyshuollolle on annettu määräys että jos hlö on sairaana esim selkäkivun takia on työntekijän tultava tekemään korvaavaa työtä. Ala siis hoitoala ja raskas hoitotyö, jossa joudutaan nostelemaan potilaita ja jossa selkäkipuinen ei voi tehdä juuri mitään. Lisäksi selkä ym kipuinen ei ole vuorossa ns. ylimääräisenä, vaan normisti vahvuudessa.. Lieneekö ihan laillista? Pitänee kääntyä liiton puoleen.
Meille on ilmoitettu että jos menee koronatestiin niin siitä täytyy ilmoittaa esimiehelle ja eräälle nimetylle henkilölle. Tavallinen toimistotyö ja porukka tekee jotain puolet ajasta etätöitä. Ymmärrän kyllä että tartunnasta olisi hyvä ilmoittaa että mahdolliset altistuneet voivat olla varuillaan mutta kyse kuitenkin terveysasiasta joka eivät millään tavoin kuulu työnantajalle. Käsittääkseni ohjetta ei ole pahemmin noudatettu :D
Pienemmällä palkalla enemmän ja vaativampia hommia. Ja minähän lintsaan ja saikutan- jatkunu kohta vuoden eikä keskustelut johda mihinkään.
Olin nuori (18-v.) ja elämäni ensimmäisessä työpaikassa siivousfirmassa. Muutama viikko aloittamiseni jälkeen sairastuin ennen iltavuoron alkua niin, että olin pyörtyä kun kävelin, heikotti ja kuvotti ja kuume nousi. Ilmoitin töihin ja pomo oli puhelimessa ärtynyt (ihan kuin sairastuminen olisi ollut omaa syytäni), koska tiesi ettei saa sijaista niin lyhyellä varoitusajalla ja joutuu itse menemään tekemään illan siivouskohteet (eli ryyppyilta kavereiden kanssa ei onnistuisi).
Menin kotiin potemaan pahaa oloani ja puolen tunnin kuluttua pomo soitti ja leperteli: ”Jos sä nyt sit kuitenkin menisit tekemään sen vuoron? Kato ku mulla on kaikenlaista muuta tässä [lol] enkä saa ketään sijaista. Mene nyt, kiltti. Mä vien sut Heselle joku päivä. Jooooooko?” Koska olin nuori, miellyttämishaluinen ja oikeuksistani tietämätön ääliö, suostuin lopulta. Hoipperoiden, hikoillen ja silmissä välillä hämärtyen sain jotenkin rämmittyä ne siivouskohteet läpi.
Kuka idiootti pakottaa työntekijän sairaana töihin, vieläpä noin raskaaseen ja likaiseen työhön?! Tavallaan oma mokani kun suostuin, mutta silti. Pomo sai ryyppyiltansa ja minä makasin monta päivää henkitoreissani ja pää kivusta jyskyttäen sängynpohjalla. Kaiken päälle se lupaus Heselle viemisestä ei koskaan toteutunut. Kiitti vaan. Toivottavasti sillä oli edes ryyppyillan jälkeen aivan karmea krapula.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ota selvää mihin haet töihin. kirjoitti:
Koulun "penkiltä" keltanokkana sain työpaikan yrityksestä, josta en ottanut riittävästi selvää. Oli vain hienoa, että se ensimmäinen työpaikka järjestyikin näin nopeasti.
Sain aseman esimiehenä, josta ei ollut kokemusta. En aluksi huomannut ilmapiirissä mitään poikkeavaa, sillä opittavaa oli muutenkin aivan tarpeeksi.
Ensimmäinen sellainen kokreettinen havainto mitä tuleman pitää oli se, että kukaan ei kiroillut koskaan. Tuntuu naurettavalta, mutta saman alan yrityksissä kesätöissä olleena ei käytetty "kirjakieltä", vaan ärräpäät lenteli ja hävyttömät vitsit oli jokapäiväisiä.
Pian huomasin, että miltei kaikki karttoivat minua ruoka-ja kahviatauoilla. Taukotilassa oli raamattuja pöydillä.
Kun sitten tapasin toimitusjohtajan, niin hän sanoi, että tulethan sinä illalla kokoukseen. Mihin kokoukseen?
Kun kuulin mihin, niin tajusin, että toimitusjohtaja oletti minun olevan Jehovantodistaja.
Änkytin siihen, että onko se pakollista vai voinko jättää väliin. Hän alkoi kuulustella minua ja yritti käännyttää. Eihän se nyt niin vaikeaa ole aloittaa nyt ja tule käymään, niin sitten näet millaista siellä on.
Tuli sellainen olo, että nyt painostetaan, sillä samaan keskusteluun hiippaili kaksi muutakin henkilöä tarkoituksenaan kysellä kaikki uskonasiani ja kuinka niihin heillä on todella hyvä ja ikuisuuden kestävä ratkaisu.
Kieltäydyin sillä kertaa eikä se näyttänyt vaikuttavan mihinkään. Toimitusjohtaja suhtautui minuun mielestäni hyvin, mutta niitä muita jo uskossa olevia kohtaan hän ja muut esimiehet oli usein todella ankaria teettivät töitä minulta kysymättä. Työnjohto meni sellaiseksi, että kukaan ei tiennyt ketä pitäisi kuunnella ja kuka antaa ohjeet.
Uskonto tuli myös muulla tavalla kuvioon, sillä monet nuorista oli aamuisin erittäin väsyneitä, koska olivat työpäivän päätteeksi olleet käännyttämässä ihmisiä.
Jouluna haluttiin olla töissä. Minä en halunnut. Tietenkään. Tästä tuli sanomista, joten aloin hakea uutta työpaikkaa. Sellainen tulikin eteen nopeasti, koska meillä oli asiakkaana saman alan yrittäjä, jonka tunsin ennen tätäkin työpaikkaa. Hän tarjosi töitä ja totesi, että minä jo ihmettelin, kuinka sinä tuolla kestät.
Pommi tuli sitten, kun ilmoitin, että lähden muualle töihin. Haluttiin minun miettivän vielä ja luvattiin, että uskonto ei sotke sinun työtäsi mitenkään ja sano mitä pitää muuttua, että jäät.
Olin jo sopinut milloin aloitan toisaalla, joten peli oli selvä.
Nyt minua vaadittiin allekijoittamaan paperi, jossa lupaan etten kerro mitä onlen nähnyt tai kuullut työssäni. Olin kuullut ja nähnyt paljon sellaista mitä on lehdissäkin kirjoitettu ja minkä he ovat jyrkästi kieltäneet. Kieltäydyin allekirjoittamasta mitään.
Vuoden verran minulle soitteli nimettömät henkilöt ja esiintyivät uhkaavasti, koska olivat kuulleet minun puhuneen heistä pahaa. Soitot loppuivat kun käännyin poliisin puoleen.
No olipas juttu....
Eiköhän tuon vaitiolopaperin allekirjoitus perustunut ihan siihen, että et lavertele ko yrityksen asioita kilpailevalle yritykselle.
Sen edellyttää jo työsopimuslaki. Ei tuollainen sopimuksen vaatiminen ole missään tapauksessa normaalia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ota selvää mihin haet töihin. kirjoitti:
Koulun "penkiltä" keltanokkana sain työpaikan yrityksestä, josta en ottanut riittävästi selvää. Oli vain hienoa, että se ensimmäinen työpaikka järjestyikin näin nopeasti.
Sain aseman esimiehenä, josta ei ollut kokemusta. En aluksi huomannut ilmapiirissä mitään poikkeavaa, sillä opittavaa oli muutenkin aivan tarpeeksi.
Ensimmäinen sellainen kokreettinen havainto mitä tuleman pitää oli se, että kukaan ei kiroillut koskaan. Tuntuu naurettavalta, mutta saman alan yrityksissä kesätöissä olleena ei käytetty "kirjakieltä", vaan ärräpäät lenteli ja hävyttömät vitsit oli jokapäiväisiä.
Pian huomasin, että miltei kaikki karttoivat minua ruoka-ja kahviatauoilla. Taukotilassa oli raamattuja pöydillä.
Kun sitten tapasin toimitusjohtajan, niin hän sanoi, että tulethan sinä illalla kokoukseen. Mihin kokoukseen?
Kun kuulin mihin, niin tajusin, että toimitusjohtaja oletti minun olevan Jehovantodistaja.
Änkytin siihen, että onko se pakollista vai voinko jättää väliin. Hän alkoi kuulustella minua ja yritti käännyttää. Eihän se nyt niin vaikeaa ole aloittaa nyt ja tule käymään, niin sitten näet millaista siellä on.
Tuli sellainen olo, että nyt painostetaan, sillä samaan keskusteluun hiippaili kaksi muutakin henkilöä tarkoituksenaan kysellä kaikki uskonasiani ja kuinka niihin heillä on todella hyvä ja ikuisuuden kestävä ratkaisu.
Kieltäydyin sillä kertaa eikä se näyttänyt vaikuttavan mihinkään. Toimitusjohtaja suhtautui minuun mielestäni hyvin, mutta niitä muita jo uskossa olevia kohtaan hän ja muut esimiehet oli usein todella ankaria teettivät töitä minulta kysymättä. Työnjohto meni sellaiseksi, että kukaan ei tiennyt ketä pitäisi kuunnella ja kuka antaa ohjeet.
Uskonto tuli myös muulla tavalla kuvioon, sillä monet nuorista oli aamuisin erittäin väsyneitä, koska olivat työpäivän päätteeksi olleet käännyttämässä ihmisiä.
Jouluna haluttiin olla töissä. Minä en halunnut. Tietenkään. Tästä tuli sanomista, joten aloin hakea uutta työpaikkaa. Sellainen tulikin eteen nopeasti, koska meillä oli asiakkaana saman alan yrittäjä, jonka tunsin ennen tätäkin työpaikkaa. Hän tarjosi töitä ja totesi, että minä jo ihmettelin, kuinka sinä tuolla kestät.
Pommi tuli sitten, kun ilmoitin, että lähden muualle töihin. Haluttiin minun miettivän vielä ja luvattiin, että uskonto ei sotke sinun työtäsi mitenkään ja sano mitä pitää muuttua, että jäät.
Olin jo sopinut milloin aloitan toisaalla, joten peli oli selvä.
Nyt minua vaadittiin allekijoittamaan paperi, jossa lupaan etten kerro mitä onlen nähnyt tai kuullut työssäni. Olin kuullut ja nähnyt paljon sellaista mitä on lehdissäkin kirjoitettu ja minkä he ovat jyrkästi kieltäneet. Kieltäydyin allekirjoittamasta mitään.
Vuoden verran minulle soitteli nimettömät henkilöt ja esiintyivät uhkaavasti, koska olivat kuulleet minun puhuneen heistä pahaa. Soitot loppuivat kun käännyin poliisin puoleen.
No olipas juttu....
Eiköhän tuon vaitiolopaperin allekirjoitus perustunut ihan siihen, että et lavertele ko yrityksen asioita kilpailevalle yritykselle.Sama. En ole juuri allekirjoittellut työsopimuksia, joissa ei tällaista olisi. Ihan normaalia työelämää. -ohis
Se on normaalia nimenomaan työsopimusta solmittaessa. Ei silloin, kun on lähdössä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin töissä aivan hirveässä paikassa, kolmannen sektorin toimijan pyörittämässä mt- ja päihdeongelmaisten asumisyksikössä, pk-seudulla. Työnimike oli asumisohjaaja ja pomothan yritti tähän sisällyttää vaikka mitä vedoten "muihin työnantajan osoittamiin työtehtäviin".
Siellä tuli aivan älyttömiä päähänpistoja näille pukuherroille jotka eivät juuri koskaan edes astuneet näihin "asuntoloihin"; ylitöitä yritettiin jättää maksamatta ja jätettiinkin siihen asti että luottamusmies tai liitto puuttui asiaan.
Jos halusit turvalliset työvälineet (turvakengät, pistosuojahanskat, jne), ostit ne itse tai sitten käytit yhteiskäytössä olevia kenkiä nro 41, oli sun jalankoko 37 tai 43.
Tarvittaessa sun odotettiin kuskaavan virtsan ja ulosteen tahraamia asiakkaita omalla autolla. Ainoat työsuhdeautot omisti pomot jotka eivät todellakaan ketään kyyditelleet.
Esimiesten mielestä oli ihan ookoo että yksi asumisohjaaja vastasi 30-60 aktiivisesti päihteitä käyttävästä (ja usein myös mt-ongelmaisesta) yksinään ja jäi yksin töihin.
Lopulta homma meni sellaiseksi että asumisohjaajat pistettiin valmistamaan aamupalaa näille päihteiden käyttäjille ja siivouspalveluiden tilaamista vähennettiin ja niitä olisi pitänyt tehdä. Irtisanoutuessani olivat myös miettineet että säännölliset tuholaistarkastukset jotka tilattiin ulkopuoliselta toimijalta (näissä paikoissa on usein lutikoita), lopetetaan ja asumisohjaajat alkavat tekemään kyseisiä tarkastuksia. Kuitenkin jos asumisohjaaja vei luteita töistä kotiin, ei työnantaja korvannut mitenkään. Itse maksoit sitten uudet huonekalut ja myrkytykset.
Tällaiselta toimijalta sitten kaupunki tilaa päihdepalveluita.. Hetkeäkään en ole katunut irtisanoutumista 😂
Työpäivän jälkeen ei saa sopia mitään omia menoja, koska milloinkaan ei voi tietää tuleeko ylitöitä. Ja ylitöistähän ei makseta palkkaa vaan ne kerryttää vapaita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Työpäivän jälkeen ei saa sopia mitään omia menoja, koska milloinkaan ei voi tietää tuleeko ylitöitä. Ja ylitöistähän ei makseta palkkaa vaan ne kerryttää vapaita.
Juuri nämä vedätykset pitää pysäyttää alkuunsa, liittoon vaan yhteys. Ylitöihin ei muutenkaan ole pakko suostua työntekijä päättää tekeekö vai ei.
Esimies pyysi minua tulemaan sunnuntaisin kastelemaan kukat tunnin- kahden tunnin ajaksi töihin 75 kilometrin päästä. Lisäksi siivoukset, kassanhoito yms olisi hoidettava vapaa-aikana. Omaa puhelinta oli käytettävä yhteydenpitoon päivisin eikä kuluja korvattu. Onneksi sain toisen paikan. Esihenkilön käytös oli muutoinkin epäkohteliasta ja suoraansanottuna kusipäistä....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työnantaja halusi usein että autan häntä hänen tehtävissä mitkä ei liittynyt minun työnkuvaani ollenkaan. Myös ylitöitä olisi pitänyt tehdä ja ”lähteä aikasemmin” muina päivinä. Ei koskaan ollut kuitenkaan mahdollista lähteä aikasemmin. Sain tuntipalkkaa ja sopimuksen mukaan päivä loppui kello 17. Joka ikinen päivä hän silti soitteli iltaisin ja pyysi apua johonkin tehtäviin jota minun olisi pitänyt tehdä omalla läppärilläni kotona. Jos en vastannut puhelimeen niin tulvi viestejä, sähköposteja ja hän ei kerta kaikkiaan vaan lopettanut soittamista. Kerran vastasin vahingossa koska pidin kuulokkeita ja olin juuri vaihtamassa kappaletta kun olin ulkona kävelyllä. Silloin hän tarvitsi apua taas jonkun paperityön kanssa ja sanoin että en voi sillä en ole kotona ja olen kotona vasta kello 22 jälkeen. Hänen vastaus oli että voisin tehdä sen siihen aikaan koska deadline oli vasta kello 23.59. Juu ei kiitos, onneksi en ole enää siellä töissä.
Vierailija kirjoitti:
Pomo ilmoitti että työterveyshuollolle on annettu määräys että jos hlö on sairaana esim selkäkivun takia on työntekijän tultava tekemään korvaavaa työtä. Ala siis hoitoala ja raskas hoitotyö, jossa joudutaan nostelemaan potilaita ja jossa selkäkipuinen ei voi tehdä juuri mitään. Lisäksi selkä ym kipuinen ei ole vuorossa ns. ylimääräisenä, vaan normisti vahvuudessa.. Lieneekö ihan laillista? Pitänee kääntyä liiton puoleen.
Valitettavasti kuulostaa tutulta. Hoitoalaa ollaan ajamassa sellaiseen ahdinkoon että työntekijät pakenevat alalta kuka mihinkin. Saapa siinä sitten miettiä mistä päin maailmaa kuskataan työväkeä tilalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Että tekisin työtäni nimettömänä. Käytännössä muut voisivat sitten liiotella omaa osuuttaan. Tai pomon valitsemat voisivat sanoa vastaavansa töistä. Sitten tietysti taas palkkakehitys ja työssä menestyminen sakkaavat, kun näyttöä osaamisesta ja tuloksista ei muka ole. Päin vastoin on aktiivisesti vältelty tulosten selville saamista.
Maalaisin isotissisen hardcore-satuolennon
Muinoin 2010-luvun alkupuolella eräässä suuressa suomalaisessa kaupan alan yrityksessä oltiin herätty siihen, että sosiaalinen media on olemassa oleva asia ja asiakkaat kirjoittelee sinne juttuja myös muulloin kuin 8-17 välisenä aikana, ja olisi hyvä pitää eri somekanavia silmällä. Tällaista somepäivystystä tarjosi muutamakin eri firma, mutta se olisi ollut kallista, joten pomot totesivat että laitetaan eri ketjujen markkinointitiimit asialle. Meille kaikille toimitettiin sitten yhtenä päivänä sopimus allekirjoitettavaksi. Muutama yksityiskohta kys. sopimuksesta:
- koskee aikaa 18-06 koska klo 06-18 on liukuma
- koskee arki-iltoja, viikonloppuja, ja juhlapyhiä
- päivystysvuoro kiertää tiimin jäsenten kesken ketjuittain
- korvauksena päivystyksestä saa kuukausittain 4 tuntia palkallista vapaata (pidettävä kuukauden sisään)
Eli siis minun oletettiin joka kolmas arki-ilta, viikonloppu ja juhlapyhä olevan passissa ja koneen ja netin ääressä yön yli mikäli joku päättäisikin aiheuttaa somekriisin konsernin jollain somekanavalla. Palkkioksi tästä saisin kuukausittain puoli päivää vapaata, joka pitäisi pitää viimeistään seuraavassa kuussa pois tai menettäisin sen. Tämä aikana, jolloin saldotuntini huitelivat jatkuvasti jossain 40-50 välillä.
Minä ja kaksi kollegaani kieltäydyimme allekirjoittamasta sopimusta, mutta toisessa ketjussa joku onneton oli mennyt pistämään nimensä paperiin, joten meitä tivattiin kuukauden verran viikottain hyväksymään ehdot ja allekirjoittamaan. Lopulta sanoin voivani allekirjoittaa sopimuksen kunhan näytän sen ensin tädilleni, joka on työoikeuteen erikoistunut juristi. Hassua kyllä, allekirjoituspyynnöt loppuivat kuin seinään ja lopulta koko päivystysidea haudattiin vähin äänin eikä siihen enää palattu.
Työ tappaa sanon minä. Ja se on totuus.
Löi varoittamatta lomautuslapun käteen ja lomautuksen aikana soitti aamulla että alas panna vaatteita päälles ja tulla töihin. En mennyt. Muutenkin ihan hirvittävä työpaikka: työpäivän jälkeen saattoi kaataa ämpärillä vettä laiitialle ja pakottaa meidät siivoamaan, vittuili asiakkaiden kuullen että työntekijät eivät välitä kuin palkastaan jne.
Ajan täysperävaunu rekkaa työkseni pienelle suomalaiselle kuljetusyritykselle. Saan kyllä TES:n mukaista tuntipalkkaa, mutta mitään lisiä sen päälle ei makseta (on kuulemma alan käytäntö?) eli tunti tunnista korvataan vaikka ajaisi ajopiirturin sallimat maksimit. No, ei tässä vielä mitään mutta nyt keväällä ja kesällä on ollut niin paljon keikkaa, että pomo on pakottanut ajamaan toisen sairaslomalla olevan kollegan kortilla kun omasta tulee päivän/viikon tunnit täyteen eli olen tehnyt nyt 3kk ajan sellaisia 16h ajopäiviä + tauot päivän aikana. Laitontahan tämä on, mutta pelkään että saan potkut ja pomo uhkaileekin että joku muu ajaa sitten jos minä en suostu.
Kotona odottaa iso asuntolaina ja 2 lasta niin ei ole varaa jäädä työttömäksi. Yritän koko ajan hakea töitä muualta mutta ei löydy..
Kiitos kauniista uudesta nimityksestä. Nytkö niitä onkin taas vain muutama puteli ja pieni varasto? Silti siihen inventointiin menee kauemmin kuin ison marketin inventointiin? Minulla on uusi tietokone tässä alla ja siinä on ihan maksuton excel. Kyllä siihen saa aika äkkiä kirjattua tuotteet ja listattua määrät ja hinnat. Sitten vain tulostaa tai lataa tikulle ja vie tilitoimistoon. Eikä maksa kuin kerran aikaa ja vaivaa. Voi jopa ennakoida ja syöttää valmiiksi ne uudet tuotteet joita myyntiin ottaa, ihan pitkin vuotta. Kukaan ei vaadi ostamaan kalliita ohjelmia koneelle. Asioista voi tehdä hirmu vaikeitakin jos ei osaa/haluaa tai sitten voi ennakoida ja opetella varautumaan, kun joka vuosi se inventointi täytyy kuitenkin tehdä.