Pinna kireellä jatkuvasti - lapset eivät tee mitään kotitöitä
Tämäkin päivä on mennyt minulla siivotessa, pyykätessä ja lasten tavaroita pois korjaillessa Yksi oli tyhjentänyt kaikki piirustuksensa kaapista pitkin lattioita kaikkien muiden Lelujen lisäksi. Siivota ei sitten enää osannutkaan ja hermot meni ja tiuskin lapselle. vaatteet jätetään tasan siihen mihin ne riisutAn eli sohville ja lattioille. Yöpaidan lattialle jättämisestä olen sanonut varmaan vuoden verran, tuloksetta. Kun tulen töistä kotiin, on pöydällä likaiset ruoka-astiat ja välillä voit a maidot lämpenemässä.
lapset ovat 9 ja 11-vuotiaat, joten jotain voisi olettaa heidän jo osaavan tehdä, mutta kauhea natina alkaa pienestäkin pyynnöstä. Tänään olen ollut niin hermo piukeena, että toivoin lapset niin kauas kuin pippuri kasvaa. Mitään kivaa yhteistä kivaa ei olla tehty ja jäi vähän huono fiilis koko päivästä. Muutoinkaan ei tehdä paljoakaan mitään yhdessä perheenä tai edes lasten kanssa, ne vaan ovat tässä sivussa ja sotkevat.
Ahdistaa vähän tuleva kahden viikon loma yksin lasten kanssa kun mieskin on töissä. tuntuu, että lasten kanssa ei le ollut kivaa enää aikoihin:(. Haluaisin yhden rauhallisen päivän ihan itselleni. En ole ollut kotona yksin 11 vuoteen paria tuntia silloin tällööin lukuunottamatta. Nyt ahdistaa kaikki.
Muehenikin pkeni lenkille tuulettumaan.
Kommentit (60)
CHILLATKAA SEN HILLITTÖMÄN SIIVOAMISEN KANSSA. Ei elämä kaadu siihen jos on yhden päivän ajan siivoamatta!!! Päivässä ei tosiaankaan mitään katastrofaalista sotkua saa aikaan jos normaalisti elelee.
Kukaan ei teitä pakota siivoomaan ja raatamaan jatkuvalla syötöllä.
Kannattais nyt ees yksi päivä viikossa käyttää ihan rentoutumiseen ja antaa lasten sotkea jos ovat sotkeakseen, saahan ne sotkut siitä seuraavana päivänä sitten.
[quote author="Vierailija" time="16.06.2014 klo 03:09"]
CHILLATKAA SEN HILLITTÖMÄN SIIVOAMISEN KANSSA. Ei elämä kaadu siihen jos on yhden päivän ajan siivoamatta!!! Päivässä ei tosiaankaan mitään katastrofaalista sotkua saa aikaan jos normaalisti elelee.
Kukaan ei teitä pakota siivoomaan ja raatamaan jatkuvalla syötöllä.
Kannattais nyt ees yksi päivä viikossa käyttää ihan rentoutumiseen ja antaa lasten sotkea jos ovat sotkeakseen, saahan ne sotkut siitä seuraavana päivänä sitten.
[/quote]
Vai paskannatteko tyyliin lattialle ja kusette seinille..?? :D
29: Minä olen miettinyt, miten ihmeessä minä saan omat poikani korjaamaan jälkiään motkottamatta. Mutta tuossahan se onkin. "Tyhjennä Nicopetteri (muutettu nimi) tiskikone". Kun se on tehty, sanon kiitos. Meillä otettiin myös hyvin pienestä asti käytäntö, että vapaapäivinä ennen kuin koneelle, tehdään joku pieni kotityö ja käydään ulkona. Kotityöt ovat sitten lisääntyneet kasvun myötä ja nyt kun ovat kotoa lähtemässä, onnistuu heiltä jo kaikki itsenäisesti, paitsi ikkunan ja mattojenpesu. Siinäkin ovat olleet apuna. Tänä kesänä saavat pestä omien huoneidensa matot itse.
Myös 43:n viesti pitää lukea ajatuksella. Entinen työkaveri, jolla samankokonen perhe, valitti jatkuvasti kuinka paljon on töissä tekemistä ja kotona tekemistä. Sanoin, että siivoa vähemmän, mutta ei kuulemma voi olla. Töissäkin sama homma, työtä tuli siitä, että työpöytää piti järjestellä koko ajan. Ei hänellä sen enempää töitä ollut kuin muillakaan, mutta kukaan muu ei valittanut niin paljon. Mulle on aina riittänyt, että paperit on niin, että ne löytää ja sitten kun on siivouspäivä, putsaan pöytäni että siivoojat saavat putsattua sen kunnolla.
[quote author="Vierailija" time="15.06.2014 klo 22:17"]
[quote author="Vierailija" time="15.06.2014 klo 22:10"]
Kymmenen vuotta, niin saat olla siistissä kodissasi - yksin.
[/quote]
Vittuako niitä lapsia sitten hankkia ylipäätään? Olisi varmaan niillekin 18 vuodelle ja 130 000 eurolle löytynyt parempaa käyttöä.
[/quote]luuletko ettei lapsirakasaiti joskus kaipaa omaakin aikaa????meilla viilettaa nelja ja ovat todellakin jokainen aivan ihania, mutta kaipaan toisinaan sita totaalista yksinoloa. Aidit ovat myos vaimoja, naisia, yksiloita ymymym......eivat vain passaajia.
[quote author="Vierailija" time="15.06.2014 klo 22:15"]
Meillä ihan samanlaista. Iltapalan jälkeen oli taaaaas juusto ja maito pöydällä. Ja sukat pyörii lattioilla ja milloin missäkin. Siitä sitten koiranpentu vielä kuskailee niitä pihalle.
[/quote]
Mitä niille voille ja juustolle tapahtuu kun on jääneet pöydälle? Kuka ne sieltä siirtää jääkaappiin? Kutsutko lapset laittamaan ne vai teetkö sen itse? Jos teet itse, opetat joka kerta lapsille ettei hommia tarvitse tehdä loppuun asti. Pelkkä motkottaminen ei tosiaan toimi, aiheuttaa vaan lapsissa syyllisyyttä mutta ei anna heille mahdollisuutta korjata virhettään. Sama muissakin asioissa. Tehtäviä on aivan turha antaa ellet valvo että ne myös tehdään. Lapset on nyt jo oppineet ettei sanomisillasi ole merkitystä.
Kuinka tarkasti sanot lapsille mitä pitää tehdä? Yleinen "raivatkaa tavarat" tms ei tuon ikäisilläkään vielä toimi. Kun jäävät keskenään kotiin, kirjoita vaikka lista mitä kaikkea päivän aikana pitää olla tehtynä. Kun ongelma on päässyt noin pahaksi, ehkä harkitsisin jotain pientä palkkiota (vaikka yhteistä kivaa tekemistä) kun homma sujuu, vaikka yleisesti ottaen kotityöt on minusta yhteisen kodin hoitoa johon osallistutaan ilman palkitsemista.
Mutta ihan ekaksi keskustelkaa, kerro rauhallisesti omista ajatuksistasi ja tuntemuksistasi, perustele lapsille miksi menon on muututtava. Jaksamista sinulle!
Hämmästyttävän moni tässä ketjussa on sitä mieltä että 9-ja 11-vuotiaat on liian pieniä tekemään kotitöitä =0. Etenkin ollessaan keskenään kotona. Onhan se pitkä päivä jos sen ikäiset on keskenään kotona, mutta en tiedä miten se siitä lyhenisi jos ei sen aikana tekisi kotitöitä - ts miksi niiden tekeminen olisi jotenkin vaikea asia tai paljon vaadittu?Tietysti koko talon suursiivous on aikuisten asia, mutta kyllä meillä 11-vuotiaalla on jo pari kotityötä joista huolehtii jatkuasti, ja on osannut jo monet vuodet laittaa ruuat kaappiin lopetettuaan syömisen. Pyydettäessä tekee sitten muitakin hommia. Alle kouluikäiset osallistuvat myös kotitöihin, aikuisen ohjauksessa toki, ja oppivat samalla. Mietinkin ap:n kohdalla että milloin ja miten niiden kotitöiden opettaminen on aloitettu, vaan onko vaan vaadittu, auttamatta siinä tekemisessä niin että olisi ollut mahdollisuus oppia ja saada kiitosta ja kannustusta siitä tekemisestä?
Ja hyvänen aika, ap:lle myös omaa aikaa, mahdollisuutta lähteä sinne lenkille tuulettumaan tai jotain. Ja miehelle vastuuta tilanteesta myös, ei kai kaikki voi ap:n niskaan kaatua jos perheessä on toinenkin aikuinen? Keskustelun paikka niin lasten kuin miehenkin kanssa.
Pyydä perheen koolle ja sanot, että jokainen llaittaa 10 tavaraa paikoilleen, aika alkaa NYT. Sitten kun kaikki on tehnyt tämän niin miettikää tapahtuiko missään mitään muutosta. Tämän jälkeen kiität osallistujia. Ei ainakaan tule sitä miksi tuon ei tarvii-keskustelua kun kaikki tekee.
Meillä 8- ja 10-vuotiaat siivoavat myös itsenäisesti, kun sanon, mitä pitää tehdä. Käytän kotityöaikaa vaihtovaluuttana heidän mielestään kivoihin asioihin kuten peliaikaan.
Kun siivoamme yhdessä, laitan munakelloon aikaa esim. vartin ja sitten katsotaan, kuinka paljon siinä ajassa tekee. Siitä on tullut oikeastaan aika hauska pikajumppa, kun molemmat ovat vähän kilpailuhenkisiä ja hehkuvat tyytyväisyyttä, kun "tänään oltiin nopeampia ku eilen". Lapset eivät ahdistu, kun tietävät, että siivoaminen ei tarkoita koko illan urakkaa. Tuossa vartissa tekee perusylläpidon eli korjataan tavarat omille paikoilleen ja tiskarinkin ehtii tyhjentää ja täyttää. Isommat siivoukset tehdään sitten erikseen siten, että isäkin osallistuu.
Öööh, tuon ikäiset voi jättää keskenään lenkin\shoppailun\ravintola reissun ajaksi.vTai pukata kaverille yökylään :D
Itsellä 2v ja 3v lapset, ja Tää kesä "loma" tulee korvista, yhtä vahtimista, kaatuneiden juomien ja ruokien siivousta keittiön lattialta. kakkavaippaa ja pyllyn pyyhintää. sohvalla ja sängyllä pomppimista. ole tyytyväinen helppoon elämääsi!
ymmärrän sinua hyvin. Meillä auttoi se, että kirjoitin aamulla selkeän listan mitä pitää tehdä. Työt eivät olleet välttämättä muuta kuin tiskikoneen täyttämistä ja pyykkien laittamista kaappiin, silti oli huomattavasti kivempi tulla kotiin ja myös lapset huomasivat sen.
Sitten vielä isompi juttu, olemme jo vuoden ajan harkinneet koiran ottamista (tällä en tärkoita, että teidän pitäisi tehdä niin) istuimme alas ja katselimme ympärille, voisiko koiraa ottaa tämänlaiseen kotiin, se söisi lattialta kaiken ja sairastuisi. Tämä aukaisi lasten silmät. (Harkitaan sitä koiraa parin kuukauden kuluttua uudelleen jos koti ja me olemme siinä kunnossa että voimme ottaa vastuuta siitä.
Tsemppiä
[quote author="Vierailija" time="15.06.2014 klo 23:37"]
[quote author="Vierailija" time="15.06.2014 klo 22:10"]
Lapsi ei ole pyytänyt syntyä. Ongelma on vain ja ainoastaan sinun.
[/quote]
Mähän sanoin. Lapset ovat vain ja ainoastaan äidin ongelma. Isä toimi juuri oikein. Ole kiitollinen jos palaa lenkiltä enää takaisin.
[/quote]
Ja äiti, siis lapsen saanut nainen on olemassa vain ja ainoastaan palvellakseen lapsiaan ja miestään? Entä jos lapset ovatkin tyttöjä, missä vaiheessa heidän roolinta palveltavasta lapsesta muuttuu palvelevaksi naiseksi mikä tärkeintä, millä ihmeellä he sen taidon oppivat kun kotona lapsena ei tarvinnut tehdä mitään?
Jotenkin vaikuttaa siltä, että aloittaja itsekin ajattelee noin eikä ole valmis tekemään oikeasti mitään tilanteen muuttamiseksi. Se ei nimittäin muutu puhumalla, käskemällä, keskustelemalla. Sehän on jo nähty, joten aloittajalla ei oel muuta keinoa kuin järeämmät toimenpiteet. Niitä on edellä ehdotettu aika paljon, niistä sopii valita mieleisiään.
Aloita vaikka siitä, että valvot esimerkiksi iltapalan jälkeen, että lapset laittavat voit, maidot ym. jääkaappiin. Ongelmasi kun on se, että kun sinä olet läsnä, jokseenkin automaattisesti sekä sinä että kaikki muut olettavat, että ÄITI on se, joka siivoaa jäljet. Kun et ole paikalla, oletus on edelleen sama. Sitten käy niin, että jälkeen päin joudut motkottamaan ja valittamaan.
Tee edes yhden kerran niin, että SINÄ olet se, joka ei laita niitä pois ETKÄ PÄÄSTÄ LAPSIA POIS KEITTIÖSTÄ ENNEN KUIN RUUAT ON LAITETTU POIS PÖYDÄLTÄ. Siitä se sitten alkaa, vaikka kuinka tunnet sitten olevasi laiska ja kelvoton äiti.
Lapsillasi on varmaan kännykät.läppärit.i podit ja parit sun muut härpäkkeet. Kerrot rauhallisesti että siivoavat omat huoneet. Kerran viikossa imurointi sun muuta ja mitä seuraa jos ei tee. Eli ellei niin kaikki naftaliiniin. Tehoaa.
51, kun me ollaan koettu tuo jo. Ja minusta tuo taaperoaika oli helppoa! T. 9- ja 12-vuotiaan äiti
[quote author="Vierailija" time="16.06.2014 klo 01:25"]Niin..tää kysymys olikin vauva palstalla...mitäs ne velat täällä vastailee?
[/quote]
Aihe vapaa, urpo.
[quote author="Vierailija" time="16.06.2014 klo 09:07"]
[quote author="Vierailija" time="16.06.2014 klo 01:25"]Niin..tää kysymys olikin vauva palstalla...mitäs ne velat täällä vastailee?
[/quote]
Aihe vapaa, urpo.
[/quote]
Joo, mutta jos joku hakee ideoita siihen, miten toimia lasten kanssa, pitäisi fanaattisen velankin ymmärtää, että vastaus siihen ei ole "mitäs hankit lapsia". Tai sitten fanaattiselle velalle, joka valittaa jostain ongelmastaan, voi tarjota sitä vaihtoehtoa, että hän jälkiabortoisi itsensä.
[quote author="Vierailija" time="15.06.2014 klo 22:15"]
Meillä ihan samanlaista. Iltapalan jälkeen oli taaaaas juusto ja maito pöydällä. Ja sukat pyörii lattioilla ja milloin missäkin. Siitä sitten koiranpentu vielä kuskailee niitä pihalle.
[/quote]
Tää on niin hyvä!
Rauhoitu! Meillä ei lapset juurikaan siivoa ja osallistu kotitöihin. Oman huoneensa siivovat ja huolehtivat omat tavaransa. En minäkään siivonnut tai osallistunut kotitöihin silloin kun olin itse lapsi. Minusta tuli kunnollinen ihminen, ja vaikka en mitään himosiivoa, niin koti on meillä siisti ja hommat hoidettu.
Lähtekää tekemään mielummin jotain kivaa yhdessä, kun koko ajan siivoamista siivomista ja siivoamista. Mieti onko kaikki se siivoaminen niin tarpeen, ja mitä jos välillä vähän löysäisi. Mieti mitä haluat lapsesi muistavan lapsuudestaan, se että piti siivota koko ajan ja äiskän naama punoitti kiukusta jos ei siivottu, vai että teitte yhdessä asioita.
Ilmeisesti lapsesi ovat päiväkotilapsia, eivätkä ole tottuneet tai opetettu kotihommiin. Siispä nopea asennemuutos mamille ja isukille, joka kannattaa aloittaa pienistä asioista, kuten vaikkapa keittiön pöydän siivoamisesta ruokailun jälkeen. Lisäisin ettei palkiten lapsia muutoin kuin kauniilla kiitoksella, sillä useimmat kotityöt on jokaisen perheenjäsenen asia.
[quote author="Vierailija" time="15.06.2014 klo 23:12"]
[quote author="Vierailija" time="15.06.2014 klo 22:53"]
[quote author="Vierailija" time="15.06.2014 klo 22:49"]
[quote author="Vierailija" time="15.06.2014 klo 22:10"]
Lapsi ei ole pyytänyt syntyä. Ongelma on vain ja ainoastaan sinun.
[/quote]
Klassinen esimerkki av-mammakommentista, jossa mitätöidään rivien välissä ap ja ap:n ongelma, eikä millään tavalla auteta tällä kommentilla ketään, mutta saadaan itselle helvetinmoinen ylemmyydentunto nokkavalla vastauksella. Tämän vastauksen viisaus ja pointti on täysnolla.
[/quote]
Ei aloittajaa kannata auttaa. Itepä on housuunsa paskonut.
[/quote]
Jos hankit työpaikan ja siellä tulee ongelmia, niin apua ja neuvoja ei saa kysellä, "koska itsepä on paskonut housuunsa, menemällä töihin?" Tai jos alat parisuhteeseen, jossa on välillä ongelmia, et voi ikinä, koskaan, missään (edes netissä anonyymisti) kysellä neuvoa esim. seksissä, koska "itsepä olet parisuhteeseen ryhtynyt, ja naisen/miehen hankkinut elämääsi ja siten "paskonut omiin housuihisi"
Ei voi muuta sanoa, kuin että ääliölogiikkaa ääliöltä.
[/quote]
Paska vertaus.Lapsi ainoastaan kurjistaa eläää, ja sitä ilman voi elää onnellisesti varsin hyvin. Työtä ilman ei oikein voi, ja huonon parisuhteen voi aina lopettaa.