Lue keskustelun säännöt.
Vertaistukea kaivataan: raskaus ottaa koville
15.06.2014 |
Eka raskaus puolessa välissä ja kaikki harhaluulot siitä että "kun olen raskaana niin olen super-reipas, en anna pahoinvoinnin sun muun haitata ja teen töitä kuin kone, koska raskaus ei ole sairaus", ovat karisseet.
Ekat kaksi kuukautta kärsin lamaannuttavasta väsymyksestä ja pahoinvoinnista (en kuitenkaan oksennellut paljoa), kävin työpaikan vessassa nuokkumassa välillä. Tuntui, ettei mihinkään saanut otetta ja keskittymiskyky oli täysin nollassa. Sitten oli joidenkin viikkojen päänsärkykausi, päätä särki lähes joka päivä ja kovaa. Kerran jouduin lähtemään kesken päivän pois.
Ekan kolmanneksen jälkeen pahoinvointi vaihtui voimakkaaksi närästykseksi ja kova väsymys on tullut takaisin (edellisestä 24 tunnista olen nukkunut noin 14-15h). Viime viikolla alkoi lievä flunssa ja poikkeuksellisesti parin päivän fyysinen työ joka vei voimat yhdessä laskeneen hemoglobiinin kanssa. Nyt saikulla 3 päivää ja mietin miten jaksan raahautua töihin ensi viikolla. Itsekseni tosin mietin, että olenko vain laiska? Mulla on kiinnostava työ ja vasta viime viikolla sain todella positiivista palautetta kollegoiltani, joten siellä päässä ei ainakaan ole vikaa.
Loppuraskaus mietityttää kun töissä ja kotona pitäisi jaksaa (muutto edessä vielä). Rautaa olen jo lisännyt lääkärin ohjeen mukaisesti ja muutenkin syön terveellisesti. En vain tajua miten näin normaali asia kuin helppo raskaus vie voimat.
Onko linjoilla muita epätäydellisiä odottajia? Sanokaa etten ole ainoa :)
(siltä välillä tuntuu)
Kommentit (22)
AP täällä taas. Nyt on ilona edellämainittujen lisäksi kaiken maailman vatsanseudun juilinnat, selkäkipu sekä rinnat ovat tulleet uudelleen aroiksi (alkuraskaudessa olivat tosi kipeät ja varmaan vko 8 mennessä olivat turvonneet 2 kuppikokoa). Jei!
Tänään huolettaa erityisesti sikiön terveys, varmaan koska ensi viikolla on rakenneultra. Mietityttää onko kaikki on. Muistin vielä että kahdella tutullani on yllätyksenä syntynyt down lapsi eli kummatkaan eivät selvinneet seulonnoissa raskauden aikana. Nyt tietenkin olen varma, ettei tervettä lasta tule. Itselläni on ollut reikä sydämmessä syntyessa ja sydänvikojen perinnöllisyyttä on tullut mietittyä myös.
Vielä pitäisi olla huolissaan kuukausikaupalla ja jos hyvin käy niin edessä on synnytys. Sen olen vielä yrittänyt aktiivisesti unohtaa :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulle raskaudet on olleet jotain ihan kamalaa. Toisessa raskaudessa ensin järkky pahoinvointi ja pari kertaa tipassa. Tuon jälkeen mulla oli 3 viikkoa kamala päänsärky, ja sitten alkoikin liitos- ja selkäkivut, joiden vuoksi olin viimeiset 3kk käytännössä liikuntakyvytön. Mulla on yliliikkuvat nivelet ja lääkäri sanoi, että jokainen raskaus on tämän vuoksi edellistä pahempi. Väsymys meni loppuraskaudessa ihan yli, koska en kipujen vuoksi enää pystynyt nukkumaan.
Sanotaan vaikka niin, että mulle vauvanhoito on ollut paljon helpompaa kuin raskaudet. Ja mulla on ollut kaksi maitoallergikkovauvaa, eli ei ihan helpoimmasta päästä. Kaksi lasta riittää. En enää ikinä halua olla raskaana!