Lue keskustelun säännöt.
Onko mielestänne väärin, jos isovanhemmilla on suosikkilapsenlapsi(a)?
21.06.2021 |
Vanhemmilta voi vaatia olemaan tasapuolinen kaikkia lapsiaan kohtaan, mutta miten isovanhempien kohdalla, kun eihän heillä ole minkäänlaista velvollisuutta huolehtia yhdestäkään lapsenlapsestaan? Onko luonnollista ja inhimillistä, että toisten kanssa kemiat, luonteet, kiinnostuksenkohteet ym. vain kohtaavat paremmin kuin toisten?
Kommentit (33)
Totta kai on normaalia, että toinen lapsi on vaikka helpommin lähestyttävämpi kuin toinen, ja siten tämän kokee läheisemmäksi. Tyhmää olisi silti näyttää ja osoittaa sukulaisen roolissa, että tykkää jostain lapsesta enemmän kuin toisesta. Ihan sama onko se mummo, täti, pappa vai kuka se sukulainen.
Sitten on tietysti sekin, että osa nyt vaan päättää tykätä enemmän esimerkiksi siitä lapsesta, joka muistuttaa enemmän omaa sukua ulkonäöltään, on ensimmäinen lapsenlapsi, edustaa haluttua sukupuolta tms. Sellainen on mielestäni itsekästä, ja silloin pitäisi mennä peilin eteen miettimään, miksi antaa tuollaisten asioiden vaikuttaa omaan kiintymykseen. Mistä siinä on kyse, sillä rakkautta se ei ainakaan ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla kiehui ja pahasti sisälläni kun olin veljeni lapsen 13-vuotissynttäreillä viime syksynä. Isovanhemmat (minun ja veljeni vanhemmat) antoivat lapselle lahjan niinkuin kaikki muutkin kutsuille tulleet.
Synttäreiden seuraava ohjelmanumero oli miniä haukkui isovanhemmat, kuinka nämä kehtasivat; miten oli kuulemma v...n epäreilua kun isovanhemmat olivat hankkineet lapselle vähempi arvoisen lahjan kuin lapsen sisarukselle, edellsienä talvena.
Arvatkaa vain millainen oli minun (tai vanhempieni/ lapsien isovanhempien) tunne kun kutsu tuli kolmannen lapsen syntäreille noin kuukautta myöhemmin...
Ei kyse ole aina suosimisesta, vaan sekin vaikuttaa isovanhempien ja lastenlasten suhteeseen, että kuinka paljon perheet pitävät yhteyttä isovanhempiin. Monesti voi olla jotenkin helpompaa ja luonnollisempaa olla sellaisten lastenlasten kanssa, joiden vanhempien kanssa on tiiviimmin yhteydessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei kyse ole aina suosimisesta, vaan sekin vaikuttaa isovanhempien ja lastenlasten suhteeseen, että kuinka paljon perheet pitävät yhteyttä isovanhempiin. Monesti voi olla jotenkin helpompaa ja luonnollisempaa olla sellaisten lastenlasten kanssa, joiden vanhempien kanssa on tiiviimmin yhteydessä.
Totta. - Toisaalta esimerkiksi oma isäni on sanonut joskus suoraan, että hänen ei (äitini kanssa) ee edes mieli antaa veljeni ja miniänsä lapsille lahjoja, kun ainoa mitä saa on miniän arvostelu. - Ei hän tai he äiini kanssa kiitosta odota, mutta ovat olleet useammana kerran kummissaan kun eivät ole kuulleet laps(i)en suusta lahjan osala yhään mitään.
Silloin se on kaikista ikävintä, kun lapset osaavat kysyä, että miksi mummille ei pääse lomalla, mutta serkut pääsevät.
Miksi mummi ei tule synttäreille eikä edes lähetä korttia, vaikka käy serkkujen juhlissa ja vie lahjoja. Joulusta nyt puhumattakaan.
Mitäs siihen äitinä vastaat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Monesko aloitus tästä jo?
Ei me kaikki päivysetä ja olla kirjoittelemassa täällä päivittäin. Ei edes viikottain
Kummisetä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aikuiset lapset tämän varmasti ymmärtää, mutta todella ikävää jos vaikka kolmen pienen lapsen sisarusporukasta yksi on suosikki ja tämä näytetään muille. Mielellään yrittää olla neutraalisti kaikkien kanssa.
Ei se ole väärin. Ja parempi kun ei esitä keinotekoisesti mitään. Yksi mummola ei ehdi edes monen lapsenlapsen kanssa olemaan, vanhemmat hoitavat ne asiat. Lapsia voi olla yksinkertaisesti liikaa, aika ja voimavara ei riitä siihen. Lapsille ei tietenkään pidä näyttää sitä suoraan ja kortteja voi laittaa merkkipäivänä. Jotkut lapset löytävät naapurista varamummun ja papan, joksikin ajaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näinhän se usein on, ja ei kai siinä mitään väärää ole. Tosin siitä ei-suosikki lapsen lapsesta tilanne voi silti tuntua epäreilulta
Vierailija kirjoitti:
Silloin se on kaikista ikävintä, kun lapset osaavat kysyä, että miksi mummille ei pääse lomalla, mutta serkut pääsevät.
Miksi mummi ei tule synttäreille eikä edes lähetä korttia, vaikka käy serkkujen juhlissa ja vie lahjoja. Joulusta nyt puhumattakaan.Mitäs siihen äitinä vastaat?
En ole ap. Ei kaikille lapsille kerrota, käyvätkö serkut mummolla. Ja on mummoja joilla on ollut omia lapsia niin monta, ettei jaksa enää lapsenlapsia vanhempana. Tai on elämäntyyli erilainen tupakka ja muuta, miksi lapsi haluaisi sinne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos vanhemmilla on suosikkilapsia, heidän lapsistaankin tulee usein suosikkilapsenlapsia.
Vierailija kirjoitti:
Minulla kiehui ja pahasti sisälläni kun olin veljeni lapsen 13-vuotissynttäreillä viime syksynä. Isovanhemmat (minun ja veljeni vanhemmat) antoivat lapselle lahjan niinkuin kaikki muutkin kutsuille tulleet.
Synttäreiden seuraava ohjelmanumero oli miniä haukkui isovanhemmat, kuinka nämä kehtasivat; miten oli kuulemma v...n epäreilua kun isovanhemmat olivat hankkineet lapselle vähempi arvoisen lahjan kuin lapsen sisarukselle, edellsienä talvena.
Arvatkaa vain millainen oli minun (tai vanhempieni/ lapsien isovanhempien) tunne kun kutsu tuli kolmannen lapsen syntäreille noin kuukautta myöhemmin...
Kyllä se nyt vaan on tyhmää ja erittäin huonoa käytöstä antaa sisaruksille selkeästi eriarvoisia lahjoja isovanhemman roolissa, ellei ikäero ole tyyliin 12 vuotta ja taaperon lahjaan nyt ei tarvi paljoa panostaa. Ei kannata antaa lahjoja ollenkaan, jos ei tuohon tasavertaisuuteen pysty.
Meillä tuli viimeksi isovanhemmalta vain toiselle lapselle syntymäpäivälahja. Syntymäpäivissä eroa alle kuukausi. Olisi mieluummin laittanut vaikka molemmille vitosen karkkipussit ja kortit. Halpamaista lasten tunteilla pelaamista. Sitä saa mitä tilaa, turha on itkeä kun lapsenlapset eivät halua isompina viettää aikaa ja vanhemmat eivät tue suhdetta. Mikään ei ole niin pyhä asia kajota, kun sisarussuhde. Jäljet mitkä siitä jää ovat massiiviset. Inhottavia tuollaiset, jotka tahallaan aiheuttavat sisaruskateutta ja osoittavat suosikkinsa.
Jos lapsenlapsia on paljon se on ihan luonnollista että joukosta nousee yksi tai kaksi sellaista joiden kanssa välit ovat paremmat kuin muiden. Se ei johdu siitä että jotakuta suosittaisiin, vaan siitä että henkilöillä on yhteisiä kiinnostuksen kohteita tms. Esimerkiksi se että lapsenlapsi tykkää käydä kylässä usein ja kuuntelee mielellään isovanhemman juttuja, on monelle isovanhemmalle tärkeää.
On väärin, jos se näkyy lapsille. Tosin, meillä serkkuja suosittiin ja en jaksanut pahastua, ei meidän lapset asiasta tienneet, kun ei sitä heille erikseen korostettu. Mutta meidän lapsista sen yhden suosikin suosiminen oli sen verran inhottavaa muille, että vaikutti siihen, minkä verran lapset isovanhempien kanssa aikaa pienenä viettivät. Joten suosimisella voi isovanhempi sahata omaa oksaansa.
Nyt lapset jo isoja, eikä eroja kohtelussa enää huomaa onneksi. Ehkä siksi, että nuo suosikit eivät niin ehdi mummolaan ja meidän lapset ehtii meidän mukana. Se saako serkut kalliimpia lahjoja tai enemmän rahaa, ei voisi vähempää kiinnostaa.
Todella luonnollista, että toisten kanssa tulee paremmin toimeen kuin toisten kanssa. Fiksut isovanhemmat osaavat olla näyttämättä tätä.