Hiton kaunis naapuri!!!!

[quote author="Vierailija" time="13.06.2014 klo 19:25"]No ei kai se sinulta ole pois jos naapurillasi menee hyvin. Jos et olisi noin katkera, voisit saada hänestä hyvän ystävän.

[/quote]

Ei ole pois ei. Vituttaa vain :D ap

Ihan varmasti sillä on omat ongelmansa, voi olla isojakin. Ja kyllä sinä laihtua pystyt.

Itseäni ahdstaisi ihan hirveästi jos olisin 23 vuotiaana perustanut perheen ensimmäisen poikaystäväni kanssa. Nyt 31 vuotiaana olen kolmannessa vakavassa suhteessa. Vasta tämän nykyisen

miehen kanssa menimme kihloihin, naimisiin ja odotamme ensimmäistämme. Koulut on käyty, ammattiin on valmistuttu ja on vakituinen työpaikka minne palata. On matkusteltu, koettu ja eletty, opittu ja nautittu sekä yksinolosta että opittu erilaisista parisuhteista. On kasvettu aikuisiksi ja sitten vasta tavattu nykyisen mieheni kanssa. Silti molemmat olimme lapsettomia, naimattomia mutta tunsimme jo itsemme ja mitä elämältä (sekä kumppanilta) odotamme ja haluamme. Silti koen olevani vielä nuori, elämännälkäinen ja vihdoinkin valmis äidiksi ja rajoittamaan omia menemisiäni mieheni kanssa. Olen onnellinen.

[quote author="Vierailija" time="13.06.2014 klo 19:52"]Itseäni ahdstaisi ihan hirveästi jos olisin 23 vuotiaana perustanut perheen ensimmäisen poikaystäväni kanssa. Nyt 31 vuotiaana olen kolmannessa vakavassa suhteessa. Vasta tämän nykyisen

miehen kanssa menimme kihloihin, naimisiin ja odotamme ensimmäistämme. Koulut on käyty, ammattiin on valmistuttu ja on vakituinen työpaikka minne palata. On matkusteltu, koettu ja eletty, opittu ja nautittu sekä yksinolosta että opittu erilaisista parisuhteista. On kasvettu aikuisiksi ja sitten vasta tavattu nykyisen mieheni kanssa. Silti molemmat olimme lapsettomia, naimattomia mutta tunsimme jo itsemme ja mitä elämältä (sekä kumppanilta) odotamme ja haluamme. Silti koen olevani vielä nuori, elämännälkäinen ja vihdoinkin valmis äidiksi ja rajoittamaan omia menemisiäni mieheni kanssa. Olen onnellinen.

[/quot

Säälittävä vanha lehmä :D

ap ..naapurisi on ollut saman miehen kanssa 15-vuotiaasta. Jos ei ole kolmikymppiseen mennessä eronnut ihmettelen suuresti....! Harvan teinirakkaudet kestää.

[quote author="Vierailija" time="13.06.2014 klo 19:58"]

[quote author="Vierailija" time="13.06.2014 klo 19:52"]Itseäni ahdstaisi ihan hirveästi jos olisin 23 vuotiaana perustanut perheen ensimmäisen poikaystäväni kanssa. Nyt 31 vuotiaana olen kolmannessa vakavassa suhteessa. Vasta tämän nykyisen

miehen kanssa menimme kihloihin, naimisiin ja odotamme ensimmäistämme. Koulut on käyty, ammattiin on valmistuttu ja on vakituinen työpaikka minne palata. On matkusteltu, koettu ja eletty, opittu ja nautittu sekä yksinolosta että opittu erilaisista parisuhteista. On kasvettu aikuisiksi ja sitten vasta tavattu nykyisen mieheni kanssa. Silti molemmat olimme lapsettomia, naimattomia mutta tunsimme jo itsemme ja mitä elämältä (sekä kumppanilta) odotamme ja haluamme. Silti koen olevani vielä nuori, elämännälkäinen ja vihdoinkin valmis äidiksi ja rajoittamaan omia menemisiäni mieheni kanssa. Olen onnellinen.

[/quot

Säälittävä vanha lehmä :D

[/quote]

Kertoo jotain sinusta tämä kommentti. Ikää on varmaan jopa 19v? Kasva aikuiseksi.

[quote author="Vierailija" time="13.06.2014 klo 19:52"]Itseäni ahdstaisi ihan hirveästi jos olisin 23 vuotiaana perustanut perheen ensimmäisen poikaystäväni kanssa. Nyt 31 vuotiaana olen kolmannessa vakavassa suhteessa. Vasta tämän nykyisen

miehen kanssa menimme kihloihin, naimisiin ja odotamme ensimmäistämme. Koulut on käyty, ammattiin on valmistuttu ja on vakituinen työpaikka minne palata. On matkusteltu, koettu ja eletty, opittu ja nautittu sekä yksinolosta että opittu erilaisista parisuhteista. On kasvettu aikuisiksi ja sitten vasta tavattu nykyisen mieheni kanssa. Silti molemmat olimme lapsettomia, naimattomia mutta tunsimme jo itsemme ja mitä elämältä (sekä kumppanilta) odotamme ja haluamme. Silti koen olevani vielä nuori, elämännälkäinen ja vihdoinkin valmis äidiksi ja rajoittamaan omia menemisiäni mieheni kanssa. Olen onnellinen.

[/quote]

Samaa mieltä ja samassa tilanteessa. Itse en kadehdi tippaakaan 23-vuotiaita kotiäitejä jotka ovat haaskanneet koko nuoruutensa saman.miehen kanssa. Todennäköisesti tuokaan nainen ei ole hankkinut juuri mitään koulutusta eikä pariskunta ole käynyt tallinnaa pidemmällä. ja 30 tienoilla on 100% varmasti jo yh tai toisella kierroksella kun perheonni ei kestänytkään 15-vuotiaasta.. huh!

Kyllä siinä ihminen muuttuu niin paljon 10 vuodessa, että harva on enää toisen kanssa edes samalla aaltopituudella 30 vuotiaana kun 20 vuotiaana. Siinä kasvetaan yhdessä aikuiseksi ja yhtäkkiä huomataan, ettei tunnetakkaan enää toista ja toinen tuntuukin lähinnä hyvältä ystävältä. Kun vanhempana tapaa, suhteet yleensä kestää jopa lopun elämää kun molemmat on kypsyneet aikuiseksi ja tuntee jo itsensä ja tietää mitä haluaa.

Kaikki ystäväni ovat eronneet nyt 30 vuotiaana jotka ovat aloittaneet parisuhteen 20 vuotiaana ja perustaneet heti perheen. Nyt ovat yksinhuoltajia ja sinkkumarkkinoilla tai uusioperheissä. Toki osa voi onnistuakkin mutta nykyään valitettavasti suurinosa ei tyydy yhteen parisuhdekokemukseen elämässään.

Olisin itsekkin voinut perustaa perheen ensimmäisen poikaystäväni kanssa 20 vuotiaana jonka kanssa olimmekin sitten 5 vuotta. Mietimme, menemmekö naimisiin vai eroammeko ja onneksi päätin erota. Mies tuntui lähinnä ystävältä ja kasvoimme yhdessä aikuiseksi mutta olimme muuttuneet niin paljon viidessä vuodessa. 

[quote author="Vierailija" time="13.06.2014 klo 18:51"]

Vituttaa niin paljon! Asutaan rivarissa ja naapurissa asuu 23-vuotias perheenäiti! Meillä on molemmilla 1v 3kk ikäiset lapset ja naapurin lapsi on sosiaalinen, iloinen, suloinen ja osannut kävellä jo lähes puoli vuotta. Minun ei osaa vieläkään kunnolla kävellä ja kukaan ei ikinä häntä kehu, mutta ei ihme kun huomion vie joku muu...

Naapurini on laiha ja minä olen paksu. Yritin laihduttaa, mutta eihän se läskiltä onnistu. Naapurini on myös ollut 8v yhdessä miehensä kanssa ja naimisissa kun minun mieheni ei edes tajua kosia!

Itse jouduin jo töihin kun ei ollut rahaa olla kotona, mutta naapurini onnellisena saa olla kotona lapsensa kanssa kun hänen miehensä tienaa sen verran kun ns normaalissa perheessä tienaa molemmat vanhemmat yhteensä.

Vittu...

[/quote]

Naapurisi onni ei ole sinulta millään tavalla pois. Kiva, että sinulla on mainio kaveri!

[quote author="Vierailija" time="13.06.2014 klo 20:01"]ap ..naapurisi on ollut saman miehen kanssa 15-vuotiaasta. Jos ei ole kolmikymppiseen mennessä eronnut ihmettelen suuresti....! Harvan teinirakkaudet kestää.

[/quote]

Olen itsekin ollut.... Ap

[quote author="Vierailija" time="13.06.2014 klo 20:03"][quote author="Vierailija" time="13.06.2014 klo 19:58"]

[quote author="Vierailija" time="13.06.2014 klo 19:52"]Itseäni ahdstaisi ihan hirveästi jos olisin 23 vuotiaana perustanut perheen ensimmäisen poikaystäväni kanssa. Nyt 31 vuotiaana olen kolmannessa vakavassa suhteessa. Vasta tämän nykyisen

miehen kanssa menimme kihloihin, naimisiin ja odotamme ensimmäistämme. Koulut on käyty, ammattiin on valmistuttu ja on vakituinen työpaikka minne palata. On matkusteltu, koettu ja eletty, opittu ja nautittu sekä yksinolosta että opittu erilaisista parisuhteista. On kasvettu aikuisiksi ja sitten vasta tavattu nykyisen mieheni kanssa. Silti molemmat olimme lapsettomia, naimattomia mutta tunsimme jo itsemme ja mitä elämältä (sekä kumppanilta) odotamme ja haluamme. Silti koen olevani vielä nuori, elämännälkäinen ja vihdoinkin valmis äidiksi ja rajoittamaan omia menemisiäni mieheni kanssa. Olen onnellinen.

[/quot

Säälittävä vanha lehmä :D

[/quote]

Kertoo jotain sinusta tämä kommentti. Ikää on varmaan jopa 19v? Kasva aikuiseksi.

[/quote]

Haista p..... toinen vanha lehmä :D

Kyllä naapurini on reissannut joka vuosi miehensä kanssa. Juuri kotiutuivat tyttärensä kanssa Espanjasta... Ei mulla vaan ollu varaa matkustaa kerran vuodessa tuossa iässä... Vittu! Ja kyllä naapurillani on koulutus ja siisti työ odottamassa johon palaa kun haluaa... Toinen vittu. Alkaa vissiin teitäkin jo vituttaa ;) ap

Hei ap, hanki elämä.

[quote author="Vierailija" time="13.06.2014 klo 20:20"]Hei ap, hanki elämä.

[/quote]

Lupaan muru yrittää! Ap

[quote author="Vierailija" time="13.06.2014 klo 20:19"]Kyllä naapurini on reissannut joka vuosi miehensä kanssa. Juuri kotiutuivat tyttärensä kanssa Espanjasta... Ei mulla vaan ollu varaa matkustaa kerran vuodessa tuossa iässä... Vittu! Ja kyllä naapurillani on koulutus ja siisti työ odottamassa johon palaa kun haluaa... Toinen vittu. Alkaa vissiin teitäkin jo vituttaa ;) ap

[/quote]

Kiva että jollakin on rahaa reissata! :) toivittavasti heidän loma sujui hyvin.

[quote author="Vierailija" time="13.06.2014 klo 20:15"]

[quote author="Vierailija" time="13.06.2014 klo 20:03"][quote author="Vierailija" time="13.06.2014 klo 19:58"]

[quote author="Vierailija" time="13.06.2014 klo 19:52"]Itseäni ahdstaisi ihan hirveästi jos olisin 23 vuotiaana perustanut perheen ensimmäisen poikaystäväni kanssa. Nyt 31 vuotiaana olen kolmannessa vakavassa suhteessa. Vasta tämän nykyisen

miehen kanssa menimme kihloihin, naimisiin ja odotamme ensimmäistämme. Koulut on käyty, ammattiin on valmistuttu ja on vakituinen työpaikka minne palata. On matkusteltu, koettu ja eletty, opittu ja nautittu sekä yksinolosta että opittu erilaisista parisuhteista. On kasvettu aikuisiksi ja sitten vasta tavattu nykyisen mieheni kanssa. Silti molemmat olimme lapsettomia, naimattomia mutta tunsimme jo itsemme ja mitä elämältä (sekä kumppanilta) odotamme ja haluamme. Silti koen olevani vielä nuori, elämännälkäinen ja vihdoinkin valmis äidiksi ja rajoittamaan omia menemisiäni mieheni kanssa. Olen onnellinen.

[/quot

Säälittävä vanha lehmä :D

[/quote]

Kertoo jotain sinusta tämä kommentti. Ikää on varmaan jopa 19v? Kasva aikuiseksi.

[/quote]

Haista p..... toinen vanha lehmä :D

[/quote]

Onko minun onni ja tyytyväisyys omiin valintoihini jotenkin Sinulta pois? Oletko jotenkin kateellinen vai mistä vihasi johtuu? Oletko kenties itse perustanut perheen 20 vuotiaana, eronnut ja nyt olet sinkku- yh ja katkera? En ymmärrä muuten haistatteluasi.

[quote author="Vierailija" time="13.06.2014 klo 20:22"][quote author="Vierailija" time="13.06.2014 klo 20:15"]

[quote author="Vierailija" time="13.06.2014 klo 20:03"][quote author="Vierailija" time="13.06.2014 klo 19:58"]

[quote author="Vierailija" time="13.06.2014 klo 19:52"]Itseäni ahdstaisi ihan hirveästi jos olisin 23 vuotiaana perustanut perheen ensimmäisen poikaystäväni kanssa. Nyt 31 vuotiaana olen kolmannessa vakavassa suhteessa. Vasta tämän nykyisen

miehen kanssa menimme kihloihin, naimisiin ja odotamme ensimmäistämme. Koulut on käyty, ammattiin on valmistuttu ja on vakituinen työpaikka minne palata. On matkusteltu, koettu ja eletty, opittu ja nautittu sekä yksinolosta että opittu erilaisista parisuhteista. On kasvettu aikuisiksi ja sitten vasta tavattu nykyisen mieheni kanssa. Silti molemmat olimme lapsettomia, naimattomia mutta tunsimme jo itsemme ja mitä elämältä (sekä kumppanilta) odotamme ja haluamme. Silti koen olevani vielä nuori, elämännälkäinen ja vihdoinkin valmis äidiksi ja rajoittamaan omia menemisiäni mieheni kanssa. Olen onnellinen.

[/quot

Säälittävä vanha lehmä :D

[/quote]

Kertoo jotain sinusta tämä kommentti. Ikää on varmaan jopa 19v? Kasva aikuiseksi.

[/quote]

Haista p..... toinen vanha lehmä :D

[/quote]

Onko minun onni ja tyytyväisyys omiin valintoihini jotenkin Sinulta pois? Oletko jotenkin kateellinen vai mistä vihasi johtuu? Oletko kenties itse perustanut perheen 20 vuotiaana, eronnut ja nyt olet sinkku- yh ja katkera? En ymmärrä muuten haistatteluasi.

[/quote]

Eipä täällä kannata mitään sanoa jos ei kestä, että joku haistattelee tai sanoo jotain takaisin ;) yritä kestää vanhus!

Itse olen onnellinen, että tein lapset nuorena :) kun olin 42-vuotias molemmat lapset olivat täysi-ikäisiä ja muuttivat omilleen. Aloimme mieheni kanssa yhteisen harrastuksen ja hankimme purjeveneen ja muuta sellaista! Ihanaa kun vielä jaksaa kun ei ole nelikymppisenä räkäisiä lapsia vaatimassa jatkuvasti jotain! Ja kyllä mieheni kanssa olemme olleet yhdessä nyt 30 vuotta :)

Saatanan hyvä ketju! :>

[quote author="Vierailija" time="13.06.2014 klo 20:22"][quote author="Vierailija" time="13.06.2014 klo 20:15"]

[quote author="Vierailija" time="13.06.2014 klo 20:03"][quote author="Vierailija" time="13.06.2014 klo 19:58"]

[quote author="Vierailija" time="13.06.2014 klo 19:52"]Itseäni ahdstaisi ihan hirveästi jos olisin 23 vuotiaana perustanut perheen ensimmäisen poikaystäväni kanssa. Nyt 31 vuotiaana olen kolmannessa vakavassa suhteessa. Vasta tämän nykyisen

miehen kanssa menimme kihloihin, naimisiin ja odotamme ensimmäistämme. Koulut on käyty, ammattiin on valmistuttu ja on vakituinen työpaikka minne palata. On matkusteltu, koettu ja eletty, opittu ja nautittu sekä yksinolosta että opittu erilaisista parisuhteista. On kasvettu aikuisiksi ja sitten vasta tavattu nykyisen mieheni kanssa. Silti molemmat olimme lapsettomia, naimattomia mutta tunsimme jo itsemme ja mitä elämältä (sekä kumppanilta) odotamme ja haluamme. Silti koen olevani vielä nuori, elämännälkäinen ja vihdoinkin valmis äidiksi ja rajoittamaan omia menemisiäni mieheni kanssa. Olen onnellinen.

[/quot

Säälittävä vanha lehmä :D

[/quote]

Kertoo jotain sinusta tämä kommentti. Ikää on varmaan jopa 19v? Kasva aikuiseksi.

[/quote]

Haista p..... toinen vanha lehmä :D

[/quote]

Onko minun onni ja tyytyväisyys omiin valintoihini jotenkin Sinulta pois? Oletko jotenkin kateellinen vai mistä vihasi johtuu? Oletko kenties itse perustanut perheen 20 vuotiaana, eronnut ja nyt olet sinkku- yh ja katkera? En ymmärrä muuten haistatteluasi.

[/quote]

Et sinä ihan niin kypsä taida olla mitä kuvittelet :D tuon ikäinen ihan paskana täällä :D säälin tulevaa lastasi!