Onko teistä hyvä vai huono, että vanhoja elokuvia "nykyaikaistetaan". Anna ja Häräntappoase esim.

Jokainen aikakausi tuo kirjojen elokuva- ja tv-sarjasovituksiin omia arvojaan ja tyyli-ihanteitaan. Esimerkiksi rakastetussa elokuvaklassikossa Tuulen viemää on otettu monia vapauksia suhteessa alkuperäisteokseen. Esimerkiksi Scarlettin lapset kahdesta ensimmäisestä avioliitosta on jätetty pois. Koska Scarlett esitetään miesten halun kohteena, ei 1930-luvun käsitykseen sopinut se, että hänellä on lapsia, vaikka nuoria leskiä on ollut menneisyydessä tietysti paljon. Jos nyt tehtäisiin uusi elokuvasovitus, voisivat lapset hyvinkin olla mukana, mutta orjuutta olisi pakko käsitellä toisin. Elokuvan "hyvisten" tulisi olla orjuuden lakkauttamisen kannalla, koska nykyihmiselle henkilö, joka suhtautuu neutraalisti tai myönteisesti orjuuteen, on automaattisesti pahis.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, uusia juonia ei ole varsinaisesti edes keksitty enää antiikin jälkeen. Kaikki on enemmän tai vähemmän variaatiota muutamasta perusjuonesta.

Minua ei ainakaan pätkääkään haittaa vanhan versiointi. Tuore Netflixin Anna-sarja on ehdottomasti paras näkemäni versio, ja olen nähnyt ne kaikki ja lukenut kirjatkin moneen kertaan.

Minusta vähiten olisi järkeä tehdä täsmälleen samanlainen versio yhä uudestaan. Jos halutaan nostaa klassikosta uusia vivahteita esille - Anna-sarjassa se on luonto ja nuoren naisen kasvu aikuiseksi - se pitääkin tehdä eri tavalla kuin mitä varhaisemmissa versioissa!

Tämä on eri asia. Eikö sinun mielestäsi olis tyhmää, jos kaikkien romanttisten elokuvien nimi olisi Romeo ja Julia? 

Ei se ole yhtään eri asia. Jos kaikki toistaa antiikin draaman juonikuvioita (Romeo ja Julia ei siis ole antiikin tarina), on lapsellista väkyttää, kun tv-sarjat uusissa versioissa poikkeavat edellisestä versiosta.

Koko aloituksesi ajatus on anteeksi vaan höperö. Ei ole hitonkaan järkeä tehdä täsmälleen samaa uudelleen ja uudelleen.

Joko lakataan kokonaan versioimasta klassikoita tai tehdään versioita, jotka oikeasti poikkeavat aiemmasta. Muu on resurssien ja katsojien ajan tuhlaamista.

Tämä nuori Ihmemies(kin) on ihan pska, kun siinä on digihärveleitä ja tietokoneita. Miksi se päähenkilö ei voinut samantien olla musta lihava mimmi, joka laulaa gosbeleita.

Onhan se mukavaa että vanhat sarjat raikastetaan ja tuodaanko uudelle sukupolvelle tutustuttaviksi ja tehdään samaistittavammiksia, mutta varjopuolena tästä seuraa se että kohta alkaa väittely esim siitä kumpi Häräntappoase on se oikea ja aito.

Olisihan Annaan voinut keksiä uusi juonikuvioita, mutta en hyväksy sitä, että siihen on tuupattu nykyajan muoti-ilmiöitä, joita tuohon aikaan ei todellakaan ollut.

Lisäksi gilbertin hahmo oli muutettu aivan täysin. Alunperin hän oli varakkaan talon hyvin kasvatettu poika. Nyt hän jää orvoksi ja lähtee merille ja lahjoittaa puolet tilastaan afroamerikkalaiselle. Tuohon aikaan tuo ei olisi tullut kysymykseenkään. Myös homous oli niin paha rikos ja niin voimakkaasti tuomittu, että edes tup hyvienkään ihmisten porukka ei olisi sitä noin vaan hyväksynyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, uusia juonia ei ole varsinaisesti edes keksitty enää antiikin jälkeen. Kaikki on enemmän tai vähemmän variaatiota muutamasta perusjuonesta.

Minua ei ainakaan pätkääkään haittaa vanhan versiointi. Tuore Netflixin Anna-sarja on ehdottomasti paras näkemäni versio, ja olen nähnyt ne kaikki ja lukenut kirjatkin moneen kertaan.

Minusta vähiten olisi järkeä tehdä täsmälleen samanlainen versio yhä uudestaan. Jos halutaan nostaa klassikosta uusia vivahteita esille - Anna-sarjassa se on luonto ja nuoren naisen kasvu aikuiseksi - se pitääkin tehdä eri tavalla kuin mitä varhaisemmissa versioissa!

Tämä on eri asia. Eikö sinun mielestäsi olis tyhmää, jos kaikkien romanttisten elokuvien nimi olisi Romeo ja Julia? 

Ei se ole yhtään eri asia. Jos kaikki toistaa antiikin draaman juonikuvioita (Romeo ja Julia ei siis ole antiikin tarina), on lapsellista väkyttää, kun tv-sarjat uusissa versioissa poikkeavat edellisestä versiosta.

Koko aloituksesi ajatus on anteeksi vaan höperö. Ei ole hitonkaan järkeä tehdä täsmälleen samaa uudelleen ja uudelleen.

Joko lakataan kokonaan versioimasta klassikoita tai tehdään versioita, jotka oikeasti poikkeavat aiemmasta. Muu on resurssien ja katsojien ajan tuhlaamista.

En ole ap. Ja Romeo ja Julia oli esimerkki, jonka kaikki tietävät. En mielestäni väittänytkään, että se olisi nimenomaan antiikin tarina. 

Juonikuvio on eri asia kuin koko tarina hahmoineen, miljöineen jne. Tuolla logiikalla ei kannattaisi koskaan lukea yhtään kirjaa eikä katsoa yhtään elokuvaa, kun olet nähnyt jo kaikki mahdolliset juonikuviot. 

Ei tietenkään ole järkeä tehdä täsmälleen samaa uudelleen ja uudelleen. Kukaan ei ole niin sanonutkaan. Tehdään uudelleen, jos pystytyään oleellisesti parantamaan esim kerrontaa ja laatua, mutta kyllä siitä alkuperäisestä tarinasta voi silti pitää kiinni. 

Vierailija kirjoitti:

Olisihan Annaan voinut keksiä uusi juonikuvioita, mutta en hyväksy sitä, että siihen on tuupattu nykyajan muoti-ilmiöitä, joita tuohon aikaan ei todellakaan ollut.

Lisäksi gilbertin hahmo oli muutettu aivan täysin. Alunperin hän oli varakkaan talon hyvin kasvatettu poika. Nyt hän jää orvoksi ja lähtee merille ja lahjoittaa puolet tilastaan afroamerikkalaiselle. Tuohon aikaan tuo ei olisi tullut kysymykseenkään. Myös homous oli niin paha rikos ja niin voimakkaasti tuomittu, että edes tup hyvienkään ihmisten porukka ei olisi sitä noin vaan hyväksynyt.

Noin on kylläkin tehty oikeasti. Yhdysvalloissa vapautetuille orjille lahjoitettiin ja testamentattiin maata, mutta se ei ollut yleistä. Kommentistasi näkee miten heikosti tunnet Usan historiaa ja vedät johtopäätöksen omasta oletuksestasi.

Ei ole järkeä tehdä uutta versiota, jossa ei ole mitään uutta vanhaan verrattuna.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisihan Annaan voinut keksiä uusi juonikuvioita, mutta en hyväksy sitä, että siihen on tuupattu nykyajan muoti-ilmiöitä, joita tuohon aikaan ei todellakaan ollut.

Lisäksi gilbertin hahmo oli muutettu aivan täysin. Alunperin hän oli varakkaan talon hyvin kasvatettu poika. Nyt hän jää orvoksi ja lähtee merille ja lahjoittaa puolet tilastaan afroamerikkalaiselle. Tuohon aikaan tuo ei olisi tullut kysymykseenkään. Myös homous oli niin paha rikos ja niin voimakkaasti tuomittu, että edes tup hyvienkään ihmisten porukka ei olisi sitä noin vaan hyväksynyt.

Noin on kylläkin tehty oikeasti. Yhdysvalloissa vapautetuille orjille lahjoitettiin ja testamentattiin maata, mutta se ei ollut yleistä. Kommentistasi näkee miten heikosti tunnet Usan historiaa ja vedät johtopäätöksen omasta oletuksestasi.

Ei Gilbert olisi lahjoittanut puolta tilastaan noin vaan uudelle tuttavuudelleen. (olisikohan tuon saanut joku holhooja pätemättömäksi, kun hän oli alaikäinen. Varman tuollakin tultiin täysi-ikäiseksi 21-vuotiaana. Gilbert sentään oli vielä kouluikäinen. Eli alle 18 jopa.

Gilbertin kuitenkin oletettaisiin perustavan omankin perheen, joten puolikkaalla tilalla on vaikeampi tulla toimeen.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole järkeä tehdä uutta versiota, jossa ei ole mitään uutta vanhaan verrattuna.

Entä onko mielestäsi järki tehdä uusi versio, jota ei tunnista samaksi kuin nimestä? Minusta ei. 

Kulttuuripuolen hätä taitaa ollakin pahoin liioiteltua, kun heillä on edelleen varaa kopioida vanhaa matskua sen sijaan, että kirjoittaisivat jotain uutta.

Kirjoissa Gilbert ei kyllä perinyt mitään tilaa.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole järkeä tehdä uutta versiota, jossa ei ole mitään uutta vanhaan verrattuna.

Olisihan uusi kuvaustekniikka ollut jo uutta. Lisäksi olsi voinut keksiä uusi juonikuvioita, jotka oikeasti kuvaisivat tuota aikaa.

Erityisen klisee oli tuossa uudistetussa versiossa se, että miesopettaja inhoaa homoutta itsessään ja siksi kohtelee homoa oppilastaan huonosti. Hoh hoijaa taas.

Kummallisen kliseistä muutenkin. Miksi homost piti tehdä taiteellinen. Ei ne mitenkään liity yhteen. Korostettu jotenkin, että herkkä poika.

Onhan kirjoistakin tehty uusintavesioita kautta aikain. Esimerkiksi Tarzanista koskaan kirjan kuvausta afrikkalaisista katsotaan nykyään rasistiseksi ja loukkaavaksi, joten tarina kirjoitettiin uusiksi niin että Tarzan oli lordin sijaan Lady Greystoke ja puolusti kirjassa Kongon asukkaita pahoja belgialaisia vastaan joita johti ilkeä yhdysvaltalainen binesmies Jack Porter.

Pieni talo preerialla ei muistuta kirjoja juurikaan ja on täynnä juonenkäänteitä, jotka olisi mahdottomia. Silti ketään ei tunnu haittaavan. Päinvastoin, sarjaa pidetään ihanana.

Kauheen kilttejä ja suvaitsevaisia ihmisiä, mutta kukaan ei kustanna renkipojalle koulua.

Annan avulla opettelee lukemaan. Saa käyttöönsä annan hylkäämän rikkinäisen rihvelitaulun.

Vierailija kirjoitti:

Pieni talo preerialla ei muistuta kirjoja juurikaan ja on täynnä juonenkäänteitä, jotka olisi mahdottomia. Silti ketään ei tunnu haittaavan. Päinvastoin, sarjaa pidetään ihanana.

Parempaa ajankuvaa tuo pieni talo preerialla on kuin uusi anna.

Siihen ei ole tungettu mitää ylimääräisiä 70-luvun kotkotuksia. (jollei oteta huomioon miesten ja poikien hiusmalleja)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pieni talo preerialla ei muistuta kirjoja juurikaan ja on täynnä juonenkäänteitä, jotka olisi mahdottomia. Silti ketään ei tunnu haittaavan. Päinvastoin, sarjaa pidetään ihanana.

Parempaa ajankuvaa tuo pieni talo preerialla on kuin uusi anna.

Siihen ei ole tungettu mitää ylimääräisiä 70-luvun kotkotuksia. (jollei oteta huomioon miesten ja poikien hiusmalleja)

Todellakin on tungettu täyteen kuvausajankohdan arvomaailmaa ja juonenkäänteitä, joita kirjoissa ei ollut. Jos olisi 1800-luvun arvoja, nykykatsoja ei ymmärtäisi.

Ainahan noita taideteoksia on versioitu uudelleen aikojen saatossa. Mutta on myös pysytty alkuperäisissä versioissa. Itse monesti pidän juuri näistä jälkimmäisistä, ovat aidomman tuntuisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pieni talo preerialla ei muistuta kirjoja juurikaan ja on täynnä juonenkäänteitä, jotka olisi mahdottomia. Silti ketään ei tunnu haittaavan. Päinvastoin, sarjaa pidetään ihanana.

Parempaa ajankuvaa tuo pieni talo preerialla on kuin uusi anna.

Siihen ei ole tungettu mitää ylimääräisiä 70-luvun kotkotuksia. (jollei oteta huomioon miesten ja poikien hiusmalleja)

Läpi sarjan pyörii 70-lukulainen ympäristö teemana ja Ingalsien ydinperheellisyyttä korostetaan lisäämällä ylimääräinen lapsi jota kirjoissa ei ole. Maisema kuvataan muutenkin vihreämpänä ja vihantanampana kuin mitä se kirjan tapahtuma-ajankohtaan oli.