Onko kukaan päässyt anopin kanssa yhteisymmärrykseen?
Pystyn samaistumaan tällä palstalla moniin hirviöanopeista käytäviin keskusteluihin. Monissa loppuratkaisu on kuitenkin ollut katkaista välit anoppiin kokonaan. Haluaisin pitää sen vasta viimeisenä vaihtoehtona, joten tulikin mieleen että onko ylipäätään ketään joka olisi onnistunut löytämään yhteisen sävelen omistushaluisen ja aina mielestään oikeassa olevan anopin kanssa?
Kommentit (19)
Tämä kiinnostaisi muakin. Nimimerkillä välit anoppiin meni, kun en suostunut toimimaan niinkuin anoppi halusi :(
Älä katkaise välejä kokonaa, katkaise vain määräajaksi.
Kerran on mieheni asian ottanut puheeksi äitinsä kanssa ja sanonut että hänen tulee ymmärtää meidän olevan aikuisia ihmisiä ja tekevämme omat päätöksemme, mutta kuten arvata saattoi anoppi suuttui valtavasti. Viikko meni anopin mököttöessä ja sitten oli kuin ei mitään olisi tapahtunutkaan ja sama meno vaan jatkui.
Mulla lienee paras tilanne kun anoppi on ollut haudassa jo ennen kuin tavattiin (ja silloin jo niin kauan, että mies oli tointunut asiasta).
Tilannetta pahentaa se, että toinen miniä esittää ihanaa ja kultaista miniää ja tekee kaiken anopin mieleen, mutta sitten selän takana haukkuu itsekkin anoppia minulle. Itse en osaa esittää niin hyvin ettei mikään ole vialla..
t:ap
[quote author="Vierailija" time="11.06.2014 klo 15:22"]
Tilannetta pahentaa se, että toinen miniä esittää ihanaa ja kultaista miniää ja tekee kaiken anopin mieleen, mutta sitten selän takana haukkuu itsekkin anoppia minulle. Itse en osaa esittää niin hyvin ettei mikään ole vialla..
t:ap
[/quote]
Mä kyllä ainakin arvostan tällaista suoraselkäisyyttä enemmän kuin mielistelyä. Siksi ei varmaan ollakaan anopin kanssa väleissä, anoppi kun mieluummin ottaisi mielistelevän ja käskytettävän (lue kiristettävän) miniän...
3
[quote author="Vierailija" time="11.06.2014 klo 15:22"]
Tilannetta pahentaa se, että toinen miniä esittää ihanaa ja kultaista miniää ja tekee kaiken anopin mieleen, mutta sitten selän takana haukkuu itsekkin anoppia minulle. Itse en osaa esittää niin hyvin ettei mikään ole vialla..
t:ap
[/quote]
Välien poikki laittaminen kuulostaa dramaattiselta, mutta etkö voisi vain olla vähemmän tekemisissä näiden ihmisten kanssa? Mnä tapaan anoppiani hyvin satunnaisesti enkä ole vielä keksinyt, miksi pitäisi viettää aikaa yhdessä sen useammin. Minulla on oma elämäni ja menoni, niin varmasti anopillanikin.
Mulla on hirviöanoppi,sellainen joka vaihtaa meillä verhot ollessani poissa,tonkii kamat,tietää kaiken ja on parempi kuin minun perheeni jota arvostelee.Pyytelee antamiaan kauheuksia takaisin.Pari kertaa olen sanonut vastaan ja seuraus ollut riita ja ilkeiden kirjeiden lähettely.Nyt olen hänen kanssaan nimellisesti väleissä.En haluaisi olla,vaikea unohtaa hänen ilkeilyjään.Että laiha sopu on mielestäni huono vaihtoehto.
Millaisia unelmaanoppeja meinaatte itse aikananne olla kun aina olette sukset ristissä omienne kanssa?
Minulla on ollut omat karikkoni anoppini kanssa mutta aika pehmentää särmät ja tullaan nykyään ihan ok juttuun. Lapset rakastaa mummiaan ja minulle se on tärkeää.
Pelottaa joskus oma anoppius, jos saan miniän joka valittaa joka asiasta ja jolle mikään ei ole hyvä. Mitä ihmettä silloin tekee? Jos saa miniäkseen anopinvihaajan?
Oletteko koskaan miettineet siltä kannalta anopeista valittajat että se sama pesti odottaa todennäköisesti teitäkin? Mitä jos miniä tai vävy vihaa teitä jo lähtökohtaisesti? Onko sitten kivaa?
[quote author="Vierailija" time="11.06.2014 klo 15:30"][quote author="Vierailija" time="11.06.2014 klo 15:22"]
Tilannetta pahentaa se, että toinen miniä esittää ihanaa ja kultaista miniää ja tekee kaiken anopin mieleen, mutta sitten selän takana haukkuu itsekkin anoppia minulle. Itse en osaa esittää niin hyvin ettei mikään ole vialla..
t:ap
[/quote]
Välien poikki laittaminen kuulostaa dramaattiselta, mutta etkö voisi vain olla vähemmän tekemisissä näiden ihmisten kanssa? Mnä tapaan anoppiani hyvin satunnaisesti enkä ole vielä keksinyt, miksi pitäisi viettää aikaa yhdessä sen useammin. Minulla on oma elämäni ja menoni, niin varmasti anopillanikin.
[/quote]
Näin olen pyrkinyt tekemäänkin, eli siis ottamaan omaa tilaa, enkä tietenkään millään tavalla rajoita mieheni käymisiä vanhempiensa luona. Anopilla tuntuu olevan vain outo kuvitelma siitä, että hänellä olisi jotain määräysvaltaa minuun. Hän järjestää sukujuhlia vähintään kerran kuukaudessa ja syyllistää minua jos jätän yhdetkin välistä.. T:ap
Minulla oli erinomainen anoppi, hän kuoli 2007! Poikansa ja minun kaksi lasta oliva hänelle rakkaita ja erittäin läheiset välit heillä. Onneksi nyt jo aikuiset lapset saivat pitää molemmat mumminsa pitkään. Kun erosimme anoppini pojan kanssa n. 25 v sitten, anoppini maksoi talomme velattomaksi jotta pystyin jäämään siihen lasten kanssa. Parempaa anoppia saa hakea!
Katkera luuseri (anoppi), annan mennä sisään-ulos tyyliin lähes kaiken
[quote author="Vierailija" time="11.06.2014 klo 15:34"]Millaisia unelmaanoppeja meinaatte itse aikananne olla kun aina olette sukset ristissä omienne kanssa?
Minulla on ollut omat karikkoni anoppini kanssa mutta aika pehmentää särmät ja tullaan nykyään ihan ok juttuun. Lapset rakastaa mummiaan ja minulle se on tärkeää.
Pelottaa joskus oma anoppius, jos saan miniän joka valittaa joka asiasta ja jolle mikään ei ole hyvä. Mitä ihmettä silloin tekee? Jos saa miniäkseen anopinvihaajan?
Oletteko koskaan miettineet siltä kannalta anopeista valittajat että se sama pesti odottaa todennäköisesti teitäkin? Mitä jos miniä tai vävy vihaa teitä jo lähtökohtaisesti? Onko sitten kivaa?
[/quote]
Ymmärrän, että saat helposti tälläisen "anoppivihaaja" kuvan kirjoituksistamme, mutta en ainakaan itseäni sellaisena pidö. Päin vastoin edellisen "anoppini" kanssa olimme hyvissä väleissä ja toivoisin itse tulevaisuudessa olevani lähelle hänen kaltaisensa. Elämääni mahtuu mukaan anoppi, mutta mielellään tilaa antava. Nykyinen anoppini on esimerkiksi suuttunut kun olem halunnut vaihtaa kotiimme uuden kivemman näköisen sohvapöydän, jonka ulkonäkö ei sitten häntä miellyttänyt. Lisäksi anoppi on suuttunut miehelleni joka ei vastannut anopin viiteen puheluun kun olimme isäni hautajaisissa(joista hän tiesi). Toivo elää kuitenkin sisälläni, että tämä nykyinen anoppi osaisi vähän parantaa suhteellisuudentajuaan, niin, että tulisimme paremmin toimeen. T:ap
Minun anoppi lastenlasten tultua heittäytyi aivan mahdottomaksi joka asiaan sekaantujaksi. Neuvoja sateli, halusin tai en. Minä sitten joko noudatin tai en, ihan oman pääni mukaan.
Tässä nyt vuosien varrella olen ajatellut, että fiksumpi antaa asioissa periksi eli minä :-D Elämä on ihan liian lyhyt mihinkään riidanpitoon, hyvää se pohjimmiltaan tarkoittaa.
Plus on ollut aina ihan väsymätön lasten kanssa ja aivan mielettömäksi avuksi.
[quote author="Vierailija" time="11.06.2014 klo 15:22"]
Anopilla tuntuu olevan vain outo kuvitelma siitä, että hänellä olisi jotain määräysvaltaa minuun.Hän järjestää sukujuhlia vähintään kerran kuukaudessa ja syyllistää minua jos jätän yhdetkin välistä.. T:ap
[/quote]
Jos koet syyllisyyttä anopin puheista, hänellä tosiaan on sinuun valtaa, eikä se ole kuviteltua. Miksi piittaat anoppisi tunteista? -9
[quote author="Vierailija" time="11.06.2014 klo 15:58"][quote author="Vierailija" time="11.06.2014 klo 15:22"]
Anopilla tuntuu olevan vain outo kuvitelma siitä, että hänellä olisi jotain määräysvaltaa minuun.Hän järjestää sukujuhlia vähintään kerran kuukaudessa ja syyllistää minua jos jätän yhdetkin välistä.. T:ap
[/quote]
Jos koet syyllisyyttä anopin puheista, hänellä tosiaan on sinuun valtaa, eikä se ole kuviteltua. Miksi piittaat anoppisi tunteista? -9
[/quote]
En koe syyllisyyttä, mutta on selvää milloin joku yrittää syyllistää :D T:ap
[quote author="Vierailija" time="11.06.2014 klo 16:00"]
En koe syyllisyyttä, mutta on selvää milloin joku yrittää syyllistää :D T:ap
[/quote]
Jos et tosiaan kaipaa sitä, että anoppisi hyväksyy sinut ja pitää sinusta, miksi piittaat syyllistämisyrityksistä? Miten elämäsi huonosi siitä, ettet vain pidä yhteyttä? -9
[quote author="Vierailija" time="11.06.2014 klo 16:03"][quote author="Vierailija" time="11.06.2014 klo 16:00"]
En koe syyllisyyttä, mutta on selvää milloin joku yrittää syyllistää :D T:ap
[/quote]
Jos et tosiaan kaipaa sitä, että anoppisi hyväksyy sinut ja pitää sinusta, miksi piittaat syyllistämisyrityksistä? Miten elämäsi huonosi siitä, ettet vain pidä yhteyttä? -9
[/quote]
Totta kai haluan, että anoppini pitää minusta, koska haluan itsekkin oppia pitämään hänestä. Ymmärrän kuitenkin milloin hänen vaatimuksensa ovat kohtuuttomia ja tiedän etteivät syytökset ole oikeasti olemassa olevia ongelmia, joten niiden kohdalla en mene itseeni. Jos ymmärrät mitä tarkoitan :) t:ap
Terveisin neuvoton