Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Vastaamon uhreilla alle kaksi viikkoa aikaa vaatia korvauksia
17.06.2021 |
Onko joku muukin hakemassa?
Kommentit (1944)
Vierailija kirjoitti:
Tästä edellisellä sivulla olevaan kysymykseen annetusta vastauuksesta:
Vierailija kirjoitti:
Ikävä kyllä ei, vaan konkurssipesän mukaan mahdollisessa riitautusoikeudenkäynnissä henkilöllisyyden salaaminen ei ole mahdollista.
Ap
Mitä tämä käytännössä tarkoittaa ja mitä käytännössä tarkoittaa se, että Vastaamo-tapauksen asianosaisjulkisuus on salatumpi kuin normaalisti? Tarkoittaako se todella myös, että oikeudenkäyntiaineistosta vain vastaajat ja heidän asianajajansa voivat nähdä rikosilmoitusten tekijöiden nimet? Entä voiko joku ulkopuolinen saada aineistoa käsiinsä siten että henkilötiedot on peitetty?
Konkurssipesä on kommentoinut anonymisointia näin eli oikeudenkäynnissä henkilöllisyyden salaaminen ei ole mahdollista:
Jakoluetteloehdotuksen osalta yksityishenkilövelkojien vaatimukset tullaan anonymisoimaan. Kun jakoluetteloehdotus toimitetaan käräjäoikeudelle, konkurssipesä tulee toimittamaan yksityishenkilövelkojien tiedot tarvittaessa erillisellä liitteellä ja esittämään liitteen osalta salassapitopyynnön. Lopullisen ratkaisun salassapidosta tekee käräjäoikeus. Vaikka konkurssipesä pyrkii suojaamaan yksityishenkilövelkojien henkilöllisyyttä mahdollisimman kattavasti, mahdollisessa riitautusoikeudenkäynnissä henkilöllisyyden salaaminen ei ole mahdollista. Tässä tilanteessa velkojaan tullaan olemaan yhteydessä erikseen. Lisäksi konkurssipesän velkojainkokouksiin osallistuvien velkojien henkilöllisyys ja ilmoitettu sähköpostiosoite tulevat muiden kokoukseen osallistujien tietoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä edellisellä sivulla olevaan kysymykseen annetusta vastauuksesta:
Vierailija kirjoitti:
Ikävä kyllä ei, vaan konkurssipesän mukaan mahdollisessa riitautusoikeudenkäynnissä henkilöllisyyden salaaminen ei ole mahdollista.
Ap
Mitä tämä käytännössä tarkoittaa ja mitä käytännössä tarkoittaa se, että Vastaamo-tapauksen asianosaisjulkisuus on salatumpi kuin normaalisti? Tarkoittaako se todella myös, että oikeudenkäyntiaineistosta vain vastaajat ja heidän asianajajansa voivat nähdä rikosilmoitusten tekijöiden nimet? Entä voiko joku ulkopuolinen saada aineistoa käsiinsä siten että henkilötiedot on peitetty?
Konkurssipesä on kommentoinut anonymisointia näin eli oikeudenkäynnissä henkilöllisyyden salaaminen ei ole mahdollista:
Jakoluetteloehdotuksen osalta yksityishenkilövelkojien vaatimukset tullaan anonymisoimaan. Kun jakoluetteloehdotus toimitetaan käräjäoikeudelle, konkurssipesä tulee toimittamaan yksityishenkilövelkojien tiedot tarvittaessa erillisellä liitteellä ja esittämään liitteen osalta salassapitopyynnön. Lopullisen ratkaisun salassapidosta tekee käräjäoikeus. Vaikka konkurssipesä pyrkii suojaamaan yksityishenkilövelkojien henkilöllisyyttä mahdollisimman kattavasti, mahdollisessa riitautusoikeudenkäynnissä henkilöllisyyden salaaminen ei ole mahdollista. Tässä tilanteessa velkojaan tullaan olemaan yhteydessä erikseen. Lisäksi konkurssipesän velkojainkokouksiin osallistuvien velkojien henkilöllisyys ja ilmoitettu sähköpostiosoite tulevat muiden kokoukseen osallistujien tietoon.
Yllä oleva koskee mahdollista konkurssivalvontaa koskevaa riitautusoikeudenkäyntiä, mutta miten on asia silloin, mikäli kiristystä/kiristyksen yritystä, yksityiselämää loukkaavaa tiedon levittämistä ja tietosuojarikosta käsitellään oikeudessa, en ainakaan minä tiedä. Mistä olet saanut tiedon, että Vastaamo-tapauksen asianosaisjulkisuus on salatumpi kuin normaalisti?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä edellisellä sivulla olevaan kysymykseen annetusta vastauuksesta:
Vierailija kirjoitti:
Ikävä kyllä ei, vaan konkurssipesän mukaan mahdollisessa riitautusoikeudenkäynnissä henkilöllisyyden salaaminen ei ole mahdollista.
Ap
Mitä tämä käytännössä tarkoittaa ja mitä käytännössä tarkoittaa se, että Vastaamo-tapauksen asianosaisjulkisuus on salatumpi kuin normaalisti? Tarkoittaako se todella myös, että oikeudenkäyntiaineistosta vain vastaajat ja heidän asianajajansa voivat nähdä rikosilmoitusten tekijöiden nimet? Entä voiko joku ulkopuolinen saada aineistoa käsiinsä siten että henkilötiedot on peitetty?
Konkurssipesä on kommentoinut anonymisointia näin eli oikeudenkäynnissä henkilöllisyyden salaaminen ei ole mahdollista:
Jakoluetteloehdotuksen osalta yksityishenkilövelkojien vaatimukset tullaan anonymisoimaan. Kun jakoluetteloehdotus toimitetaan käräjäoikeudelle, konkurssipesä tulee toimittamaan yksityishenkilövelkojien tiedot tarvittaessa erillisellä liitteellä ja esittämään liitteen osalta salassapitopyynnön. Lopullisen ratkaisun salassapidosta tekee käräjäoikeus. Vaikka konkurssipesä pyrkii suojaamaan yksityishenkilövelkojien henkilöllisyyttä mahdollisimman kattavasti, mahdollisessa riitautusoikeudenkäynnissä henkilöllisyyden salaaminen ei ole mahdollista. Tässä tilanteessa velkojaan tullaan olemaan yhteydessä erikseen. Lisäksi konkurssipesän velkojainkokouksiin osallistuvien velkojien henkilöllisyys ja ilmoitettu sähköpostiosoite tulevat muiden kokoukseen osallistujien tietoon.
Yllä oleva koskee mahdollista konkurssivalvontaa koskevaa riitautusoikeudenkäyntiä, mutta miten on asia silloin, mikäli kiristystä/kiristyksen yritystä, yksityiselämää loukkaavaa tiedon levittämistä ja tietosuojarikosta käsitellään oikeudessa, en ainakaan minä tiedä. Mistä olet saanut tiedon, että Vastaamo-tapauksen asianosaisjulkisuus on salatumpi kuin normaalisti?
Ap
Olen aika pihalla näistä mutta rikusta vastattiin jotenkin niin, että korkein oikeus on kieltänyt poliisiakin hyödyntämästä aineistoa joten vastaamotapauksen asianosaisjulkisuus on salatumpi kuin normaalisti kun kerran viranomaistenkin toimintaa on jo rajoitettu.
Muistaakseni mainittiin myös 50 vuoden raja että olisi salattu niin pitkäksi aikaa, mutta en ole varma mitä tarkkaan ottaen tarkoitettiin. Onko niin että esim. henkilönnimet eivät kuitenkaan pysy suojassa, entä mahdolliset vaatimukset? Ovathan nimet tietysti jo nyt tulleet enemmän tai vähemmän julkisiksi, mutta lisääntyykö "julkisuus" sen johdosta jos uhriksi päätynyt vielä yrittää vaatia oikeutta itselleen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä edellisellä sivulla olevaan kysymykseen annetusta vastauuksesta:
Vierailija kirjoitti:
Ikävä kyllä ei, vaan konkurssipesän mukaan mahdollisessa riitautusoikeudenkäynnissä henkilöllisyyden salaaminen ei ole mahdollista.
Ap
Mitä tämä käytännössä tarkoittaa ja mitä käytännössä tarkoittaa se, että Vastaamo-tapauksen asianosaisjulkisuus on salatumpi kuin normaalisti? Tarkoittaako se todella myös, että oikeudenkäyntiaineistosta vain vastaajat ja heidän asianajajansa voivat nähdä rikosilmoitusten tekijöiden nimet? Entä voiko joku ulkopuolinen saada aineistoa käsiinsä siten että henkilötiedot on peitetty?
Konkurssipesä on kommentoinut anonymisointia näin eli oikeudenkäynnissä henkilöllisyyden salaaminen ei ole mahdollista:
Jakoluetteloehdotuksen osalta yksityishenkilövelkojien vaatimukset tullaan anonymisoimaan. Kun jakoluetteloehdotus toimitetaan käräjäoikeudelle, konkurssipesä tulee toimittamaan yksityishenkilövelkojien tiedot tarvittaessa erillisellä liitteellä ja esittämään liitteen osalta salassapitopyynnön. Lopullisen ratkaisun salassapidosta tekee käräjäoikeus. Vaikka konkurssipesä pyrkii suojaamaan yksityishenkilövelkojien henkilöllisyyttä mahdollisimman kattavasti, mahdollisessa riitautusoikeudenkäynnissä henkilöllisyyden salaaminen ei ole mahdollista. Tässä tilanteessa velkojaan tullaan olemaan yhteydessä erikseen. Lisäksi konkurssipesän velkojainkokouksiin osallistuvien velkojien henkilöllisyys ja ilmoitettu sähköpostiosoite tulevat muiden kokoukseen osallistujien tietoon.
Yllä oleva koskee mahdollista konkurssivalvontaa koskevaa riitautusoikeudenkäyntiä, mutta miten on asia silloin, mikäli kiristystä/kiristyksen yritystä, yksityiselämää loukkaavaa tiedon levittämistä ja tietosuojarikosta käsitellään oikeudessa, en ainakaan minä tiedä. Mistä olet saanut tiedon, että Vastaamo-tapauksen asianosaisjulkisuus on salatumpi kuin normaalisti?
Ap
Olen aika pihalla näistä mutta rikusta vastattiin jotenkin niin, että korkein oikeus on kieltänyt poliisiakin hyödyntämästä aineistoa joten vastaamotapauksen asianosaisjulkisuus on salatumpi kuin normaalisti kun kerran viranomaistenkin toimintaa on jo rajoitettu.
Muistaakseni mainittiin myös 50 vuoden raja että olisi salattu niin pitkäksi aikaa, mutta en ole varma mitä tarkkaan ottaen tarkoitettiin. Onko niin että esim. henkilönnimet eivät kuitenkaan pysy suojassa, entä mahdolliset vaatimukset? Ovathan nimet tietysti jo nyt tulleet enemmän tai vähemmän julkisiksi, mutta lisääntyykö "julkisuus" sen johdosta jos uhriksi päätynyt vielä yrittää vaatia oikeutta itselleen?
Kyllä tämä sekavaa onkin ja pihalla olen minäkin vähän väliä - onneksi apua saa mm. Rikusta, minne sinäkin olet löytänyt ja ainakin itselleni on tämä ketjukin ollut kovasti avuksi!
Rikusta varmaan viitattiin Korkeimman oikeuden päätökseen kieltää poliisilta arkaluontoisten asiakastietojen käyttö Vastaamoon kohdistuneen tietomurron tutkinnan yhteydessä. Jos olen oikein ymmärtänyt, juuri siksi sähköisessä lausumassa kysytään suostumusta siihen, että poliisi saa tarkistaa asiakastietojen olemassaolon Vastaamon asiakastiedoista.
En ole nähnyt asiasta sellaista uutisointia, missä mainittaisiin 50 vuoden raja, tässä on alkuperäinen uutinen aiheesta: https://korkeinoikeus.fi/fi/index/ajankohtaista/tiedotteet/2021/kkokiel…
Mitä taas tulee siihen, lisääntyykö "julkisuus" sen johdosta, että tietomurron uhri yrittää vaatia oikeutta itselleen, en ole mikään asiantuntija vastaamaan, mutta olen käsittänyt, että lähtökohtaisesti jokainen oikeudenkäynti ja sen asiakirjat ovat julkisia, mutta esim. asiakirjat, joissa on arkaluonteista tietoa henkilön terveydentilasta ovat salassa pidettäviä. Mikäli henkilöön kohdistuu turvallisuusuhka, voidaan myös yhteystiedot salata. Henkilöllisyydenkin voi tuomioistuin voi määrätä salassa pidettäväksi, jos rikosasia koskee erityisen arkaluonteista yksityiselämään liittyvää seikkaa. En osaa sanoa, katsotaanko Vastaamon tietomurto ja siihen liittyvät asiat erityisen arkaluontoiseksi yksityiselämään liittyväksi seikaksi, sitä pitäisi varmaan kysyä lakimieheltä vai joko niin teitkin, kun olit Rikuun yhteydessä?
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sovintoesitys yksityishenkilövelkojille saapunut.
Niinpä näkyy, kiitos kommentista! Sovintoesitys herättää paljon monenlaisia ajatuksia, pitää hetki sulatella niitä, ennen kuin paranee sanoa mitään sen enempää...
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Entä jos en hyväksy sovintoesitystä, sittenkö en saa mitään?
Jos et hyväksy sovintoesitystä, pesänhoitaja voi riitauttaa saatavan, jolloin asia ohjataan ratkaistavaksi erilliseen oikeudenkäyntiin ja voit yrittää saada enemmän, kuin esitetyn 2500 € (josta tosiasiassa kuitenkin tulee saamaan vain alle satasen). Lienee kuitenkin epätodennäköistä, että enemmän voisi saada ja vaikka niin tapahtuisikin, ei konkurssipesässä yksityishenkilövelkojille jaettavaa rahaa ole.
Vielä, kun oikeudenkäynteihin liittyy aina merkittävä riski oikeudenkäyntikuluista, kannattaa harkita tarkkaan, miten etenee!
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä edellisellä sivulla olevaan kysymykseen annetusta vastauuksesta:
Vierailija kirjoitti:
Ikävä kyllä ei, vaan konkurssipesän mukaan mahdollisessa riitautusoikeudenkäynnissä henkilöllisyyden salaaminen ei ole mahdollista.
Ap
Mitä tämä käytännössä tarkoittaa ja mitä käytännössä tarkoittaa se, että Vastaamo-tapauksen asianosaisjulkisuus on salatumpi kuin normaalisti? Tarkoittaako se todella myös, että oikeudenkäyntiaineistosta vain vastaajat ja heidän asianajajansa voivat nähdä rikosilmoitusten tekijöiden nimet? Entä voiko joku ulkopuolinen saada aineistoa käsiinsä siten että henkilötiedot on peitetty?
Konkurssipesä on kommentoinut anonymisointia näin eli oikeudenkäynnissä henkilöllisyyden salaaminen ei ole mahdollista:
Jakoluetteloehdotuksen osalta yksityishenkilövelkojien vaatimukset tullaan anonymisoimaan. Kun jakoluetteloehdotus toimitetaan käräjäoikeudelle, konkurssipesä tulee toimittamaan yksityishenkilövelkojien tiedot tarvittaessa erillisellä liitteellä ja esittämään liitteen osalta salassapitopyynnön. Lopullisen ratkaisun salassapidosta tekee käräjäoikeus. Vaikka konkurssipesä pyrkii suojaamaan yksityishenkilövelkojien henkilöllisyyttä mahdollisimman kattavasti, mahdollisessa riitautusoikeudenkäynnissä henkilöllisyyden salaaminen ei ole mahdollista. Tässä tilanteessa velkojaan tullaan olemaan yhteydessä erikseen. Lisäksi konkurssipesän velkojainkokouksiin osallistuvien velkojien henkilöllisyys ja ilmoitettu sähköpostiosoite tulevat muiden kokoukseen osallistujien tietoon.
Yllä oleva koskee mahdollista konkurssivalvontaa koskevaa riitautusoikeudenkäyntiä, mutta miten on asia silloin, mikäli kiristystä/kiristyksen yritystä, yksityiselämää loukkaavaa tiedon levittämistä ja tietosuojarikosta käsitellään oikeudessa, en ainakaan minä tiedä. Mistä olet saanut tiedon, että Vastaamo-tapauksen asianosaisjulkisuus on salatumpi kuin normaalisti?
Ap
Olen aika pihalla näistä mutta rikusta vastattiin jotenkin niin, että korkein oikeus on kieltänyt poliisiakin hyödyntämästä aineistoa joten vastaamotapauksen asianosaisjulkisuus on salatumpi kuin normaalisti kun kerran viranomaistenkin toimintaa on jo rajoitettu.
Muistaakseni mainittiin myös 50 vuoden raja että olisi salattu niin pitkäksi aikaa, mutta en ole varma mitä tarkkaan ottaen tarkoitettiin. Onko niin että esim. henkilönnimet eivät kuitenkaan pysy suojassa, entä mahdolliset vaatimukset? Ovathan nimet tietysti jo nyt tulleet enemmän tai vähemmän julkisiksi, mutta lisääntyykö "julkisuus" sen johdosta jos uhriksi päätynyt vielä yrittää vaatia oikeutta itselleen?
Kyllä tämä sekavaa onkin ja pihalla olen minäkin vähän väliä - onneksi apua saa mm. Rikusta, minne sinäkin olet löytänyt ja ainakin itselleni on tämä ketjukin ollut kovasti avuksi!
Rikusta varmaan viitattiin Korkeimman oikeuden päätökseen kieltää poliisilta arkaluontoisten asiakastietojen käyttö Vastaamoon kohdistuneen tietomurron tutkinnan yhteydessä. Jos olen oikein ymmärtänyt, juuri siksi sähköisessä lausumassa kysytään suostumusta siihen, että poliisi saa tarkistaa asiakastietojen olemassaolon Vastaamon asiakastiedoista.
En ole nähnyt asiasta sellaista uutisointia, missä mainittaisiin 50 vuoden raja, tässä on alkuperäinen uutinen aiheesta: https://korkeinoikeus.fi/fi/index/ajankohtaista/tiedotteet/2021/kkokiel…
Mitä taas tulee siihen, lisääntyykö "julkisuus" sen johdosta, että tietomurron uhri yrittää vaatia oikeutta itselleen, en ole mikään asiantuntija vastaamaan, mutta olen käsittänyt, että lähtökohtaisesti jokainen oikeudenkäynti ja sen asiakirjat ovat julkisia, mutta esim. asiakirjat, joissa on arkaluonteista tietoa henkilön terveydentilasta ovat salassa pidettäviä. Mikäli henkilöön kohdistuu turvallisuusuhka, voidaan myös yhteystiedot salata. Henkilöllisyydenkin voi tuomioistuin voi määrätä salassa pidettäväksi, jos rikosasia koskee erityisen arkaluonteista yksityiselämään liittyvää seikkaa. En osaa sanoa, katsotaanko Vastaamon tietomurto ja siihen liittyvät asiat erityisen arkaluontoiseksi yksityiselämään liittyväksi seikaksi, sitä pitäisi varmaan kysyä lakimieheltä vai joko niin teitkin, kun olit Rikuun yhteydessä?
Ap
Kysyin RIKUchatista henkilöllisyyden salaamisesta ja sieltä vastattiin näin:
"Tästä juuri oli eilen keskustelua täällä RIKUssa, ja tässä vaiheessa on kyllä käsitys, että mahdollisessa oikeudenkäynnissä, jos ja kun sellaiseen päästään, asianomistajien henkilöllisyydet pidettäisiin salassa. Oikeudenkäynti muutenkin tultaisiin todennäköisesti pitämään niin, että se asianomistajille olisi mahdollisimman helppoa ja mutkatonta. Koska tämä kaikki tapahtuu, on tietenkin vielä kaukana tulevaisuudessa."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voiko sitä tekopyhää omistajapappiperhettä tai heistä edes Ville Tapiota saada mitenkään korvausvastuuseen toiminnastaan? Ovat kuitenkin tehneet tietovuodon uhrien kustannuksella miljoonia. Osakeyhtiölaissa on johtohenkilön vahingonkorvausvelvollisuus määritelty, niin pystyykö sitä soveltamaan tähän tapaukseen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä edellisellä sivulla olevaan kysymykseen annetusta vastauuksesta:
Vierailija kirjoitti:
Ikävä kyllä ei, vaan konkurssipesän mukaan mahdollisessa riitautusoikeudenkäynnissä henkilöllisyyden salaaminen ei ole mahdollista.
Ap
Mitä tämä käytännössä tarkoittaa ja mitä käytännössä tarkoittaa se, että Vastaamo-tapauksen asianosaisjulkisuus on salatumpi kuin normaalisti? Tarkoittaako se todella myös, että oikeudenkäyntiaineistosta vain vastaajat ja heidän asianajajansa voivat nähdä rikosilmoitusten tekijöiden nimet? Entä voiko joku ulkopuolinen saada aineistoa käsiinsä siten että henkilötiedot on peitetty?
Konkurssipesä on kommentoinut anonymisointia näin eli oikeudenkäynnissä henkilöllisyyden salaaminen ei ole mahdollista:
Jakoluetteloehdotuksen osalta yksityishenkilövelkojien vaatimukset tullaan anonymisoimaan. Kun jakoluetteloehdotus toimitetaan käräjäoikeudelle, konkurssipesä tulee toimittamaan yksityishenkilövelkojien tiedot tarvittaessa erillisellä liitteellä ja esittämään liitteen osalta salassapitopyynnön. Lopullisen ratkaisun salassapidosta tekee käräjäoikeus. Vaikka konkurssipesä pyrkii suojaamaan yksityishenkilövelkojien henkilöllisyyttä mahdollisimman kattavasti, mahdollisessa riitautusoikeudenkäynnissä henkilöllisyyden salaaminen ei ole mahdollista. Tässä tilanteessa velkojaan tullaan olemaan yhteydessä erikseen. Lisäksi konkurssipesän velkojainkokouksiin osallistuvien velkojien henkilöllisyys ja ilmoitettu sähköpostiosoite tulevat muiden kokoukseen osallistujien tietoon.
Yllä oleva koskee mahdollista konkurssivalvontaa koskevaa riitautusoikeudenkäyntiä, mutta miten on asia silloin, mikäli kiristystä/kiristyksen yritystä, yksityiselämää loukkaavaa tiedon levittämistä ja tietosuojarikosta käsitellään oikeudessa, en ainakaan minä tiedä. Mistä olet saanut tiedon, että Vastaamo-tapauksen asianosaisjulkisuus on salatumpi kuin normaalisti?
Ap
Olen aika pihalla näistä mutta rikusta vastattiin jotenkin niin, että korkein oikeus on kieltänyt poliisiakin hyödyntämästä aineistoa joten vastaamotapauksen asianosaisjulkisuus on salatumpi kuin normaalisti kun kerran viranomaistenkin toimintaa on jo rajoitettu.
Muistaakseni mainittiin myös 50 vuoden raja että olisi salattu niin pitkäksi aikaa, mutta en ole varma mitä tarkkaan ottaen tarkoitettiin. Onko niin että esim. henkilönnimet eivät kuitenkaan pysy suojassa, entä mahdolliset vaatimukset? Ovathan nimet tietysti jo nyt tulleet enemmän tai vähemmän julkisiksi, mutta lisääntyykö "julkisuus" sen johdosta jos uhriksi päätynyt vielä yrittää vaatia oikeutta itselleen?
Kyllä tämä sekavaa onkin ja pihalla olen minäkin vähän väliä - onneksi apua saa mm. Rikusta, minne sinäkin olet löytänyt ja ainakin itselleni on tämä ketjukin ollut kovasti avuksi!
Rikusta varmaan viitattiin Korkeimman oikeuden päätökseen kieltää poliisilta arkaluontoisten asiakastietojen käyttö Vastaamoon kohdistuneen tietomurron tutkinnan yhteydessä. Jos olen oikein ymmärtänyt, juuri siksi sähköisessä lausumassa kysytään suostumusta siihen, että poliisi saa tarkistaa asiakastietojen olemassaolon Vastaamon asiakastiedoista.
En ole nähnyt asiasta sellaista uutisointia, missä mainittaisiin 50 vuoden raja, tässä on alkuperäinen uutinen aiheesta: https://korkeinoikeus.fi/fi/index/ajankohtaista/tiedotteet/2021/kkokiel…
Mitä taas tulee siihen, lisääntyykö "julkisuus" sen johdosta, että tietomurron uhri yrittää vaatia oikeutta itselleen, en ole mikään asiantuntija vastaamaan, mutta olen käsittänyt, että lähtökohtaisesti jokainen oikeudenkäynti ja sen asiakirjat ovat julkisia, mutta esim. asiakirjat, joissa on arkaluonteista tietoa henkilön terveydentilasta ovat salassa pidettäviä. Mikäli henkilöön kohdistuu turvallisuusuhka, voidaan myös yhteystiedot salata. Henkilöllisyydenkin voi tuomioistuin voi määrätä salassa pidettäväksi, jos rikosasia koskee erityisen arkaluonteista yksityiselämään liittyvää seikkaa. En osaa sanoa, katsotaanko Vastaamon tietomurto ja siihen liittyvät asiat erityisen arkaluontoiseksi yksityiselämään liittyväksi seikaksi, sitä pitäisi varmaan kysyä lakimieheltä vai joko niin teitkin, kun olit Rikuun yhteydessä?
Ap
Kysyin RIKUchatista henkilöllisyyden salaamisesta ja sieltä vastattiin näin:
"Tästä juuri oli eilen keskustelua täällä RIKUssa, ja tässä vaiheessa on kyllä käsitys, että mahdollisessa oikeudenkäynnissä, jos ja kun sellaiseen päästään, asianomistajien henkilöllisyydet pidettäisiin salassa. Oikeudenkäynti muutenkin tultaisiin todennäköisesti pitämään niin, että se asianomistajille olisi mahdollisimman helppoa ja mutkatonta. Koska tämä kaikki tapahtuu, on tietenkin vielä kaukana tulevaisuudessa."
Kuulostaa hyvältä joskaan ei vakuuta että siinä onnistuttaisiin, ja koskeeko se varmasti kaikkia asiaa koskevia mahdollisia oikeudenkäyntejä? Lumipalloilla on tapana kasvaa pyöriessään. Pitäisi olla tarkka tieto siitä, miten se aiotaan estää. Samalla tavalla hutiloidenko kuin asioita yleensä hoidetaan?
Toiseksi vaikka asianomistajien henkilöllisyydet pidettäisiin salassa, vaatimustenkin esittämiseksi on voinut joutua esittämään itsestään tai tilanteestaan tietoa, josta jo ilman nimitietoja voi olla pääteltävissä paljon. Tiedonmuruset voisivat yllyttää tonkimaan nimiä esiin, vaikka nimilistoja ei olisikaan helposti kenen tahansa saatavilla.
Suurta yleisöä tuskin kiinnostaa kenenkään yksityisyys mutta hyötymään pyrkiviä tahoja näköjään aina riittää.
En juurikaan pelkää omasta puolestani, ihmettelen vain, eikö pelkkä ikävien seurausten mahdollisuus voi estää monia viemästä asiaa pidemmälle, kun näin suurta harmia on tullut jo pelkästä asiakkuudesta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
^
Mielikuva että olisin itsekin ohimennen vahingossa nähnyt netissä selostuksia jostain vuosien takaisista oikeudenkäynneistä, joiden piti olla salattuja, mutta ehkä mikään ei ole täysin? Henkilöistä oli nimikirjaimet mutta kenelläkään ei näyttänyt olevan epäselvyyttä henkilöllisyyksistä.
Vierailija kirjoitti:
Voiko sitä tekopyhää omistajapappiperhettä tai heistä edes Ville Tapiota saada mitenkään korvausvastuuseen toiminnastaan? Ovat kuitenkin tehneet tietovuodon uhrien kustannuksella miljoonia. Osakeyhtiölaissa on johtohenkilön vahingonkorvausvelvollisuus määritelty, niin pystyykö sitä soveltamaan tähän tapaukseen?
Poliisi tutkii kiristyksen/kiristyksen yrityksen ja yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisen lisäksi myös tietosuojarikosta, johon ovat voineet syyllistyä jotkut vastuulliset Vastaamon työntekijät, joten tätä kautta mahdolllisesti myös entiset omistajat voivat päätyä korvausvelvollisiksi.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä edellisellä sivulla olevaan kysymykseen annetusta vastauuksesta:
Vierailija kirjoitti:
Ikävä kyllä ei, vaan konkurssipesän mukaan mahdollisessa riitautusoikeudenkäynnissä henkilöllisyyden salaaminen ei ole mahdollista.
Ap
Mitä tämä käytännössä tarkoittaa ja mitä käytännössä tarkoittaa se, että Vastaamo-tapauksen asianosaisjulkisuus on salatumpi kuin normaalisti? Tarkoittaako se todella myös, että oikeudenkäyntiaineistosta vain vastaajat ja heidän asianajajansa voivat nähdä rikosilmoitusten tekijöiden nimet? Entä voiko joku ulkopuolinen saada aineistoa käsiinsä siten että henkilötiedot on peitetty?
Konkurssipesä on kommentoinut anonymisointia näin eli oikeudenkäynnissä henkilöllisyyden salaaminen ei ole mahdollista:
Jakoluetteloehdotuksen osalta yksityishenkilövelkojien vaatimukset tullaan anonymisoimaan. Kun jakoluetteloehdotus toimitetaan käräjäoikeudelle, konkurssipesä tulee toimittamaan yksityishenkilövelkojien tiedot tarvittaessa erillisellä liitteellä ja esittämään liitteen osalta salassapitopyynnön. Lopullisen ratkaisun salassapidosta tekee käräjäoikeus. Vaikka konkurssipesä pyrkii suojaamaan yksityishenkilövelkojien henkilöllisyyttä mahdollisimman kattavasti, mahdollisessa riitautusoikeudenkäynnissä henkilöllisyyden salaaminen ei ole mahdollista. Tässä tilanteessa velkojaan tullaan olemaan yhteydessä erikseen. Lisäksi konkurssipesän velkojainkokouksiin osallistuvien velkojien henkilöllisyys ja ilmoitettu sähköpostiosoite tulevat muiden kokoukseen osallistujien tietoon.
Yllä oleva koskee mahdollista konkurssivalvontaa koskevaa riitautusoikeudenkäyntiä, mutta miten on asia silloin, mikäli kiristystä/kiristyksen yritystä, yksityiselämää loukkaavaa tiedon levittämistä ja tietosuojarikosta käsitellään oikeudessa, en ainakaan minä tiedä. Mistä olet saanut tiedon, että Vastaamo-tapauksen asianosaisjulkisuus on salatumpi kuin normaalisti?
Ap
Olen aika pihalla näistä mutta rikusta vastattiin jotenkin niin, että korkein oikeus on kieltänyt poliisiakin hyödyntämästä aineistoa joten vastaamotapauksen asianosaisjulkisuus on salatumpi kuin normaalisti kun kerran viranomaistenkin toimintaa on jo rajoitettu.
Muistaakseni mainittiin myös 50 vuoden raja että olisi salattu niin pitkäksi aikaa, mutta en ole varma mitä tarkkaan ottaen tarkoitettiin. Onko niin että esim. henkilönnimet eivät kuitenkaan pysy suojassa, entä mahdolliset vaatimukset? Ovathan nimet tietysti jo nyt tulleet enemmän tai vähemmän julkisiksi, mutta lisääntyykö "julkisuus" sen johdosta jos uhriksi päätynyt vielä yrittää vaatia oikeutta itselleen?
Kyllä tämä sekavaa onkin ja pihalla olen minäkin vähän väliä - onneksi apua saa mm. Rikusta, minne sinäkin olet löytänyt ja ainakin itselleni on tämä ketjukin ollut kovasti avuksi!
Rikusta varmaan viitattiin Korkeimman oikeuden päätökseen kieltää poliisilta arkaluontoisten asiakastietojen käyttö Vastaamoon kohdistuneen tietomurron tutkinnan yhteydessä. Jos olen oikein ymmärtänyt, juuri siksi sähköisessä lausumassa kysytään suostumusta siihen, että poliisi saa tarkistaa asiakastietojen olemassaolon Vastaamon asiakastiedoista.
En ole nähnyt asiasta sellaista uutisointia, missä mainittaisiin 50 vuoden raja, tässä on alkuperäinen uutinen aiheesta: https://korkeinoikeus.fi/fi/index/ajankohtaista/tiedotteet/2021/kkokiel…
Mitä taas tulee siihen, lisääntyykö "julkisuus" sen johdosta, että tietomurron uhri yrittää vaatia oikeutta itselleen, en ole mikään asiantuntija vastaamaan, mutta olen käsittänyt, että lähtökohtaisesti jokainen oikeudenkäynti ja sen asiakirjat ovat julkisia, mutta esim. asiakirjat, joissa on arkaluonteista tietoa henkilön terveydentilasta ovat salassa pidettäviä. Mikäli henkilöön kohdistuu turvallisuusuhka, voidaan myös yhteystiedot salata. Henkilöllisyydenkin voi tuomioistuin voi määrätä salassa pidettäväksi, jos rikosasia koskee erityisen arkaluonteista yksityiselämään liittyvää seikkaa. En osaa sanoa, katsotaanko Vastaamon tietomurto ja siihen liittyvät asiat erityisen arkaluontoiseksi yksityiselämään liittyväksi seikaksi, sitä pitäisi varmaan kysyä lakimieheltä vai joko niin teitkin, kun olit Rikuun yhteydessä?
Ap
Kysyin RIKUchatista henkilöllisyyden salaamisesta ja sieltä vastattiin näin:
"Tästä juuri oli eilen keskustelua täällä RIKUssa, ja tässä vaiheessa on kyllä käsitys, että mahdollisessa oikeudenkäynnissä, jos ja kun sellaiseen päästään, asianomistajien henkilöllisyydet pidettäisiin salassa. Oikeudenkäynti muutenkin tultaisiin todennäköisesti pitämään niin, että se asianomistajille olisi mahdollisimman helppoa ja mutkatonta. Koska tämä kaikki tapahtuu, on tietenkin vielä kaukana tulevaisuudessa."
Kuulostaa hyvältä joskaan ei vakuuta että siinä onnistuttaisiin, ja koskeeko se varmasti kaikkia asiaa koskevia mahdollisia oikeudenkäyntejä? Lumipalloilla on tapana kasvaa pyöriessään. Pitäisi olla tarkka tieto siitä, miten se aiotaan estää. Samalla tavalla hutiloidenko kuin asioita yleensä hoidetaan?
Toiseksi vaikka asianomistajien henkilöllisyydet pidettäisiin salassa, vaatimustenkin esittämiseksi on voinut joutua esittämään itsestään tai tilanteestaan tietoa, josta jo ilman nimitietoja voi olla pääteltävissä paljon. Tiedonmuruset voisivat yllyttää tonkimaan nimiä esiin, vaikka nimilistoja ei olisikaan helposti kenen tahansa saatavilla.
Suurta yleisöä tuskin kiinnostaa kenenkään yksityisyys mutta hyötymään pyrkiviä tahoja näköjään aina riittää.
En juurikaan pelkää omasta puolestani, ihmettelen vain, eikö pelkkä ikävien seurausten mahdollisuus voi estää monia viemästä asiaa pidemmälle, kun näin suurta harmia on tullut jo pelkästä asiakkuudesta?
Tietojen salaamiseen oikeudenkäynnissä on olemassa ihan vakiokäytännöt, joista voi lukea esim. alla olevasta linkistä, joten mikäli salassapitoon päädytään, olisin suht luottavainen sen suhteen:
https://oikeus.fi/tuomioistuimet/fi/index/asiointijajulkisuus/oikeudenk…
Ap
"...mikäli salassapitoon päädytään" - eikö siis ole vielä päätetty?
TÄRKEÄ TIETO SINULLE, JOKA OLET HYVÄKSYMÄSSÄ KONKURSSIPESÄN SOVINTOESITYKSEN!
Rikun sivuille oli tullut uusi kirjoitus Psykoterapiakeskus Vastaamon konkurssipesän velkojille lähettämään sovintoesitykseen liittyen (https://www.riku.fi/vastaamon-konkurssipesan-tekema-sovintoesitys-tammi…). Kirjoituksessa sanotaan, että "Mikäli asiakas aikoo tehdä sopimuksen konkurssipesän kanssa, niin sopimuksessa tulisi huomioida, että sopimus koskee vain konkurssipesästä valvottavan velan määrää, eikä millään tavoin rajoita velkojan oikeutta esittää vaatimuksia muita tahoja kohtaan ja vaatia heiltä korvauksia täysimääräisesti. Tämän voi ottaa huomioon sopimukseen erikseen kirjattavalla ehdolla. Muu taho voi olla esimerkiksi tietomurron tehnyt henkilö tai henkilöt."
Jos siis hyväksyy konkurssipesän sovintoesityksen, kannattaa mainita vastauksessaan, että "sopimus koskee vain konkurssipesästä valvottavan velan määrää, eikä millään tavoin rajoita velkojan oikeutta esittää vaatimuksia muita tahoja kohtaan ja vaatia heiltä korvauksia täysimääräisesti."
Ap
Alue: Aihe vapaa
Tieto siitä, että lausuma poliisille on annettava tammikuun loppuun mennessä, on peräisin poliisin sivuilla 27.10.2021 julkaistusta uutisesta, jossa sanotaan, että "Rikosilmoituksen tehnyt asianomistaja voi antaa lausuman sähköisesti poliisin asiointipalvelussa tammikuun loppuun saakka." (https://poliisi.fi/-/poliisi-edistynyt-vastaamon-tietomurron-tutkinnass…)
Tilanteen tekee epämääräiseksi se, että muualta poliisin sivuilta en löydä asiasta tietoa ja toisaalta Rikun verkkosivuilla sanotaan, että "lomake on auki toistaiseksi" eli ei ihme, jos et löytänyt tuota tietoa tammikuusta!
Kysyin nyt tunti sitten asiaa Rikusta ja sain chatin kautta tällaisen vastauksen: "Selvittelin, ja KRP on kuulemma ilmoittanut jatkavansa määräaikaa, toistaiseksi ei ole kuitenkaan tarkempaa tietoa, kuinka pitkälle."
Lausumaa ei siis ole pakko jättää vielä tammikuussa, mutta itse otan varman päälle ja teen niin, onpahan sitten myös homma tehty ja pois käsistä ja mielestä, ainakin hetkeksi! :)
Ap