Miksi isovanhemmat sotkeutuvat lastensa ja lastenlasten elämään?

Ei mitenkään.

Narsismi, rajattomuus, läheisriippuvuus.

Sietämätöntähänn se on.

Muistan kun teininä juteltiin kavereiden kanssa siitä miten isovanhemmat saattoivat olla tosi latistavia tokaisuineen. Poikakaveriksi olisi pitänyt kelvata kuka tahansa koska kuka sinäkin luulet olevasi. Ammatiksi olisi pitänyt kaikkien valita kotitalousopettaja. Mummoni saattoi tokaista minulle että viimeksi olit lihavampi. Vanhanaaikaisuus yhdistyi kärttyisyyteen ja katkeruuteen.

Meillä juuri tuollaista. Pyysin keskittymään omaan elämäänsä- Äitini vastasi, että häntä ei kiinnosta oma elämä,  ainoastaan lastensa ja lastenlastensa elämä.

Antaa mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Sanoo takaisin tai lopettaa enimmät kyläilyt, jos oikein ärsyttää. Vanhaa ei kannata yrittää muuttaa ja kohtahan ne kuolee pois siitä kitisemästä. Jokaisella on oikeus kuitenkin puolensa pitää eikä toista tarvitse "kunnioittaa" pelkän iän takia, jos käytös on kauheaa.

Rasittavinta oli se koulunkäyntiin sekaantuminen. Kansakoulun just ja just läpäissyt ja silti olevinaan lukioasiantuntija. Ja tietävinään paremmin kuin teini itse.

Miksi kukaa ottaa näitä viisauksia kuuleviin korviin, saatika toteuttaa niitä??

Oma äitini 40-luvulla syntynyt on ihan samanlainen kaikkin asioihin sekaantuja ja toisinaan myös varsinainen lörppäsuu. Hän varmastikin ajattelee hyvää jakamalla neuvojaan, mutta kun kukaan ei kaipaa niitä. Vaikka olemme ihan hyvissä väleissä, niin häneen on yksinkertaisesti pakko pitää hieman etäisyyttä, koska hän ei lainkaan tunne kohtuutta asioihin puuttumisessa ja suoranaisessa määräilyssä. Olen jo vuosia kieltäytynyt kaikesta taloudellisestakin tuesta, mitä hän aina toisinaan tyrkyttää, koska en halua olla taloudellisessa kiitollisuudenvelassa hänelle ja pelkään, että "pyytetön" apu johtaa sitten kaikenlaisiin uusiin vaatimuksiin.

Mun äiti lörpöttelee kaikki meidän perheen asiat tutuilleen, kampaajalle ja jopa remonttimiehelle. Tän remppamiehen vaimo on mun tuttuja ja kiva kuulla häneltä meidän perheen asoita silleen vähän muunneltuina

Yleensä täällä valitetaan, kun isovanhemmat ei ole kiinnostuneita lastenlapsistaan. Ei ole kohden koskaan.

Ihan itse mahdollistatte kaiken, joten syyttäkää itseänne vain. Aikuistukaa siis ja katkaistaan napanuoranne vihdoinkin.

Hohhoijaa siis näille teidän ongelmille, joita olette ihan itse aiheuttaneet.

Vierailija kirjoitti:

Mun äiti lörpöttelee kaikki meidän perheen asiat tutuilleen, kampaajalle ja jopa remonttimiehelle. Tän remppamiehen vaimo on mun tuttuja ja kiva kuulla häneltä meidän perheen asoita silleen vähän muunneltuina

Mistä äitee saa kuulla teidän jutut? Sinulta?

Meilläkin utelua, neuvomista ja vanhojen tavaroiden tyrkyttämistä, ja sitten loukkaannutaan kun ei kelpaa. Ja jännä miten äidilläni on ihan eri ajatukset nyt mun tyttären asioista kuin silloin kun olin itse lukiolainen. Mulla oli tiukat kotiintulojajat, mihinkään ei saanut mennä, poikia ei saa nähdä (tulee raskaaksi heti), mitään muotijuttuja ei saanut, mun opiskeluista ei oltu yhtään kiinnostuneita. Mun tytärtä nyt neuvotaan ainevalinnoissa, poikaystävä kuuluis jo olla, kyllä pitää päästä kielikurssille, mummo maksaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun äiti lörpöttelee kaikki meidän perheen asiat tutuilleen, kampaajalle ja jopa remonttimiehelle. Tän remppamiehen vaimo on mun tuttuja ja kiva kuulla häneltä meidän perheen asoita silleen vähän muunneltuina

Mistä äitee saa kuulla teidän jutut? Sinulta?

No en tosiaan arvannut, että esim yhden patin poistamisesta pitää raportoida ympäri kyliä. Äitini tiesi tästä patista ja sivulauseessa mainitsin että on nyt sekin hoidettu.

Meillä ei kukaan neljästä 1930-luvulla syntyneestä isovanhemmasta käyttäytynyt noin. Kiitos siitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun äiti lörpöttelee kaikki meidän perheen asiat tutuilleen, kampaajalle ja jopa remonttimiehelle. Tän remppamiehen vaimo on mun tuttuja ja kiva kuulla häneltä meidän perheen asoita silleen vähän muunneltuina

Mistä äitee saa kuulla teidän jutut? Sinulta?

Ei kannata kertoa mitään, niin jutut eivät pääse leviämään.

Vierailija kirjoitti:

Yleensä täällä valitetaan, kun isovanhemmat ei ole kiinnostuneita lastenlapsistaan. Ei ole kohden koskaan.

Ei se ole. Minä olen isovanhempi, asiantuntijatyössä ja mulla on vahvasti oma elämä. Mitäpä luulette että kelpaako? Olen tietysti itsekäs boomer, joka ei välitä yhtään lapsistaan. En kai, koska työ nyt vaan ajaa ohi tässä vaiheessa, enkä voi hypätä käskystä hoitoavuksi. Jos voin, menen mutta 400 km päähän harvoin arkena pääsen.

"Miksi isovanhemmat sotkeutuvat lastensa ja lastenlasten elämään?"

Hyvä kysymys! Narsismi, läheisriippuvuus, kontrollinhalu, määräilynhalu, joutilaisuus 24/7, huonot ihmissuhteet, yksinäisyys, sairaudet, mielenterveys- ja päihdeongelmat. 

Joillakin isovanhemmilla ei ole omaa elämää ollenkaan. He elävät riippuvuussuhteessa aikuisiin lapsiinsa ja lastensa perheisiin. He jakavat pyytämättä neuvoja, toivomusmääräyksiä ja komentoja. Kuvittelevat olevansa "avuksi", vaikka ovat pelkkä riesa ja riitojen aiheuttaja. Isovanhemmat ovat pääosin eläkkeellä ja joutilailla on 24/7 aikaa kytätä aikuisten lastensa ja lastenlasten asioita.

Täysin läheisriippuvainen anoppi soittaa tyttärelleen joka päivä ja monta kertaa. Vanhukset ramppaavat omilla avaimillaan viikoittain kylässä aikuisen tyttären ja hänen perheen luona. Vaativat viettämään viikonloppuja, talvilomaa, pääsiäistä, kesälomaa, juhannusta, syyslomaa, joulua ja uutta vuotta kanssaan. Painostavat tyttären perhettä jopa  yhteisille lomamatkoille. Appiukko ja anoppi kyttäävät ja vahtivat päätoimisesti tyttären perheen asioita. Sairasta!

Anoppia ja appiukkoa vi#uttaa, kun he eivät pääse kyttäämään, utelemaan ja vahtimaan pojan perheen asioita. Asumme kaukana ja olemme tekemisissä ns. vain pakosta. Korona-aikana emme ole nähneet yli vuoteen. En pidä juurikaan yhteyttä ja appivanhemmilla ei ole kotimme avainta. Pitkä välimatka ja henkinen etäisyys on ollut perheemme pelastus!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun äiti lörpöttelee kaikki meidän perheen asiat tutuilleen, kampaajalle ja jopa remonttimiehelle. Tän remppamiehen vaimo on mun tuttuja ja kiva kuulla häneltä meidän perheen asoita silleen vähän muunneltuina

Mistä äitee saa kuulla teidän jutut? Sinulta?

En ole koskaan kertonut hänelle asioitani. Juurikin koska sitten ei rajoja ole ollenkaan.

Sehän ei estä häntä stalkkaamastam meitä ja keksimästä sitten 99 prosenttia itse lisää.

Narsisteja selvästi.

Vierailija kirjoitti:

Yleensä täällä valitetaan, kun isovanhemmat ei ole kiinnostuneita lastenlapsistaan. Ei ole kohden koskaan.

Hyvin usein se kultainen keskitie on se paras:)

Välitetään, ollaan kiinnostuneita, mutta ei puututa toisen elämään.