Oletko saanut apua lastensuojelusta?
Me saimme joudutettua lapselle tutkimuksia jonka johdosta hän sai viimeinkin diagnoosin. Minkälaista apua te olette saaneet?
Kommentit (11)
Vanhemmat nykyään suojelua tarvitsevat
Olen. Lasten ollessa murroiässä. Ja yhdelle, kun hänellä oli päihteiden kanssa ongelmia. Kannattaa ottaa apu vastaan. Oli kyse lasten käytökseen, päihteet vie tai itsellä on ongelmia. Tärkeintä on olla rehellinen ja avoin kaikesta. Muuten teitä ei voida auttaa.
Ei todellakaan olla saatu. Noh, perhetyö pari kertaa viikossa kyttäämässä, siinä kaikki.
Vierailija kirjoitti:
Saimme perhetyöntekijöitä kotiimme joista ei ollut apua vaan päin vastoin haittaa koska stressasin aina heidän tuloaan kauheasti. Myös heidän kirjauksensa olivat outoja ja osa jopa ihan valheellisia.
Sama meillä, paitsi että en suostunut ottamaan sitä meille lässyttämään.
Vierailija kirjoitti:
Olen. Lasten ollessa murroiässä. Ja yhdelle, kun hänellä oli päihteiden kanssa ongelmia. Kannattaa ottaa apu vastaan. Oli kyse lasten käytökseen, päihteet vie tai itsellä on ongelmia. Tärkeintä on olla rehellinen ja avoin kaikesta. Muuten teitä ei voida auttaa.
Minkälaista apua saitte näihin ongelmiin? Pelkkä rehellisyys ei auta, jos oletus on että asiakas valehtelee.
Sohaisen nyt muurahaispesään, mutta useinhan se on myös niin, että muutosta ei tapahdu, jos ei ole valmis muuttumaan. Ei kenelläkään ammattilaisella ole taikasauvaa, jota heilauttamalla asiat muuttuu.
Häirikkösukulainen tehtaili liki sata ilmoitusta. Lastensuojelu meni riemulla mukaan kiusaamiseen vaikka häiriköllä oli laajennettu lähestymiskielto.
Vasta Avi sai touhun loppumaan. Lopulta saimme anteeksipyynnön sosiaalijohtajalta.
Eli ei, emme todellakaan saaneet muuta kuin paskaa.
Vierailija kirjoitti:
Sohaisen nyt muurahaispesään, mutta useinhan se on myös niin, että muutosta ei tapahdu, jos ei ole valmis muuttumaan. Ei kenelläkään ammattilaisella ole taikasauvaa, jota heilauttamalla asiat muuttuu.
Tai sitten "ammattilaisella" ei ole antaa mitään konkreettista apua, vaan ainoastaan kontrollia ja kyttäystä.
Ikävä kyllä ei saatu:(
Minun sairauteni vuoksi sairaala teki lasun, olivat huolissaan pystynkö huolehtimaan lapsesta. Lastensuojelusta tultiin kotikäynnille, todettiin kaiken olevan ok, eikä sen enempää tullut jatkoja. Olisin ehkä kaivannut jotain apua, mutta noh, ei se onneksi välttämätöntäkään ollut.
Kyllä ja ei, työntekijä on tärkein, sellainen jolla on oikeasti kokemusta ja halu auttaa, silloin on saanut parhaan tuen mm. perhekuntoutus oli erityislapsen osalta erittäin hyvä kokemus, sai oikeasti toiminta malleja arkeen ja ammattimaista apu ohjaajilta, perhetyössä ei aina ole riittävästi osaamista erityisten kanssa.
Saimme perhetyöntekijöitä kotiimme joista ei ollut apua vaan päin vastoin haittaa koska stressasin aina heidän tuloaan kauheasti. Myös heidän kirjauksensa olivat outoja ja osa jopa ihan valheellisia.