Mikwi sivistynyt, mukava, koulutettu ja hyvässä asemassa oleva mies on sinkku vielä 57-vuotiaana?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuvailit mun miesystävän. Siis jos en olisi napannut häntä reboundista, niin olisi satavarmasti sinkku

Hän on hyvin pedantti ja järjestelmällinen, pihikin kyllä, ja hänellä on tietyt harrastukset ja asiat, joita tykkää tehdä tutun aikataulun ja struktuurin mukaan. Kaiken mieluiten hän on kanssani niin, että asumme erillään, ja näemme säännöllisesti. Niin, että hän tietää ajoissa milloin tavataan, ettei hänen muu elämä mene ihan sekaisin.

Kun näissä raameissa eletään, niin hän on valtavan kiltti ja huomioiva, luotettava, herkkä ja rakastava. Perhe-elämä on varmasti tuollaiselle aivan liian kuormittava, kun elämä on välillä aika kaoottista ja mennään lasten ehdoilla.

Mutta varmasti kahden vakiintuneen, omillaan elelevän aikuisen elämä on mukava jakaa.

Kuulostaa että on jonkin asteinen aspergen. On noita vanhoissakin vaikka on nykyään suoranainen lasten muotiomituisuus.

Asia on just näin. Esimerkiksi vanhan ajan insinöörikoulutus oli erinomaisen sopiva aspergerpiirteiselle, missä oli lukujärjestykset ja tarkat ohjelmat mitä tehdään ja miten. Niistä pääsi usein läpi hyvin arvosanoin, jos oli tuollainen. Nykyään pitäisi olla itseohjautuva ja luova, mikä ei aspergerpiirteiseltä suju, siksi diagnooseja annetaan aika paljon vähemmällä kuin ennen. Ennen lievä asperger oli vain "vähän erikoinen". 

Mun exä on tuommoinen ja varmaan edelleen sinkku.

Miksi sitten erosimme?

Minä kaipasin muuta = uutta ajateltavaa ja tehtävää tasaisen harmaana junnanneeseen elämääni, vapautta ja tilaisuutta aloittaa tyhjästä, nollasta. Eli minä halusin erota, omista syistäni, ei miehen puutteiden tai vaikean yhteiselämän takia. (Muutin ulkomaille.)

Mies teki paljon töitä, ja hänet piti aina houkutella edes pienelle kävelylenkille.

Muuten kyllä mukava.

Up