Lue keskustelun säännöt.
Mitä tehdä, kun on aivan totaalisessa henkisessä ahdingossa?
14.06.2021 |
Minusta ei pidä useampikaan henkilö. En osaa olla sellainen, että minusta pidettäisiin ja jännitän sekä stressaan sosiaalisia tianteita. Pelkään epäonnistuvani, sekoavani sanoissa tai sanovani jotain typerää. Itsetuntoni on hyvin heikko, vaikka se ei välttämättä näy ulospäin.
En jotenkin jaksa tutustua niihin kivoihinkaan ihmisiin. Jotenkin stressaa liikaa sellainen ja mietin lähinnä, että miksi kaltaiseni nobody änkeäisi kenenkään seuraan, kun ne pari muutakaan eivät minusta pidä. Varmaan joku ehdottaa toki its aria ratkaisuksu kaltaiselleni, mutta tulisiko mitään muuta mieleen? Mikä avuksi?
Kommentit (26)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä neuvoisin tekemään pitkiä kävelylenkkejä, min 0,5h. Se jotenkin selkeyttää ja suhteuttaa jatuksia.
Mikäs ahdinko toi on?
Tiedän paljon pahempia ahdinkoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä lukisin. Kaikki aiheeseen liittyvät selfhelpit.
Miksi välität muiden mielipiteistä? Ole mitä olet. Suurimman osan ihmisistä ajatukset ovat positiivisia tai hyväntahtoisia, ja niiden joiden ei ole: mitä väliä? Ota huono käytös tai välttely merkkinä pitää etäisyyttä tuohon ihmiseen. Älä yritä väkisin miellyttää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sori nyt vaan, mutta siedätyshoitoa. Ei ne muut ihmiset ole sen kummempia. Ja mistä tiedän? Kun niihin tutustuu kunnolla.
En välittäisi vihaajista vaan menisin elämässäni eteenpäin. Näin teen nytkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rehellisesti olen ollut tuossa tilanteessa. Aika lailla auttoi laukoa niitä tyhmiä juttuja. Huomasin että ketään ei oikeastaan kiinnosta. Hanken-kauppispojut oli niitä ainoita jotka kokivat jonkinlaisen häpäisevän juoruilun tarkoitukselliseksi. Ja ymmärsin että itseasiassa heidän mielipiteillään ja elämänarvoillaan ei omassa elämässäni ollut juuri painoarvoa.
Lopulta se että yritti olla mukana oleva hölöttäjä joka sai paljon turhia kavereita, ja meni aina mukaan, alkoi aikalailla puuduttaa. Opin toki olemaan sosiaalisempi ja ilmaisemaan itseäni.
Mutta tajusin että olen myös paras juuri itsenäni. En edes yritä olla muuta, ei kaikkien pidä olla helposti tutustuvia ja nopeasti lämpeäviä. Pitää elää niin että itsestä tuntuu hyvältä.
Nyt on yksi ystävä ja yksi hyvänpäivän tuttu. Lisää tulee jos on tullakseen.
Vierailija kirjoitti:
Sori nyt vaan, mutta siedätyshoitoa. Ei ne muut ihmiset ole sen kummempia. Ja mistä tiedän? Kun niihin tutustuu kunnolla.
Tämä on niiiiin totta.
Ap, olet vain luonut muista ihmisistä ideologisen kuvan. Mielikuvasi on väärä. Mutta miten muutat tämän uskomuksesi?
Tee kaikki nämä harjoitteet: https://thework.com/sites/suomi/
Eric Berne myös luotaa teemaa http://www.transaktioanalyysi.fi/mika-TA/transaktioanalyysi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvät käytöstavat eivät ole vain etikettiä ja teeskentelyä vaan suodatin. Muita ihmisiä kohdellaan kauniisti ja arvostaen, riippumatta pitääkö tästä vai ei.
Jos joku ei kohtelee sinua hyvin => hän ei osaa tai välitä käytöstavoista => ei ole mieleltään tasapainoinen => voit ohittaa mielipiteen sinusta ja välttää tätä ihmistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
auttava puhelin ja keskustelu voisi auttaa, jos ei ole tuttuja. monelle ujolle tekisi hyvää olla ajattelematta liikaa itseään ja ominaisuuksiaan. keskity juttelus asioihin, ei omaan ulkoasuun tai sananvalintoihin.ei niitä yksittäisiä mokia ketään muista. liika itse tarkkailu pois ja jutteleen uusil ihmisil esim.koulus,harrastuksis ym.
yritä kuunnella mitä keskustelukumppani sanoo ja mieti niitä asioita älä omia mokia tämä auttaa jo paljon ihmis suhteis.
tutustua voi uusiin ihmisiin esim.pyytämäl lenkille, kahvilaan tai taidenäyttelyyn(kutsuja maksaa),joku kivan oloinen puolituttu esim. jos ei tule toimeen voi olla vaan yks kahvittelu tai museokäynti jos tulee juttuun niin sopikaa toinen reissu.
Vierailija kirjoitti:
Minä neuvoisin tekemään pitkiä kävelylenkkejä, min 0,5h. Se jotenkin selkeyttää ja suhteuttaa jatuksia.
Taidankin vetää jonkun kaavun ylle ja lähteä talsimaan. Kiitos.
-oman elämänsä pettynyt
Miksi ihmeessä joku ehdottaisi sellaista?
Jos joku ehdottaisikin, niin sillä ihmisellä on suuri vika käytöksessään ja persoonallisuudessaan.
Se on ymmärrettävää, että mitä pidempään esittämäsi kaltainen tilanne jatkuu sitä vaikeampi asiaa on muuttaa.
Voisit tehdä siitä itsellesi projektin ja aloittaa vaikka kahdella tai kolmella erillisellä sosiaalisella suhteella joissa etenet vähän kerrallaan. Jos joku niistä ei onnistu, niin jatka toisen kanssa. Mieti etukäteen miten toimit ja toimi suunnitelmasi mukaan. Päätä vaikka jokin puheenaihe, millä aloitat keskustelun ja päätä etukäteen myös milloin voit lopettaa keskustelun ja miten ja mihin sitten poistut tilanteesta. Kun se on onnistunut, voit jatkaa seuraavaan tilanteeseen suunnitelmasi mukaan. Kun sitten olet jatkanut tätä muutaman kerran tietyn ihmisen kanssa olet rentoutunut jo sen verran, että kanssakäynti muuttuu luontevammaksi.
Ole armollinen itsellesi ja muista, että muut tuskin kiinnittävät huomiota juuri sinuun ja epävarmoihin hetkiisi niin paljon kuin sinä itse kiinnität.
Muista myös, että muutkin ovat välillä epävarmoja ja muillakin on huonoja hetkiä ja sellaisia vaikeita tilanteita henkilökohtaisessa elämässään, jotka joskus vaikuttavat heidän käytökseensä.
Hymy ja muutama sana ohimennen tekee sinusta helpommin lähestyttävän ja helpottaa myös muita olemaan aloitteellisia sinua kohtaan.
Harjoitellessasi kohtaamisia hymyn ei tarvitse olla edes spontaania, vaan voit tietoisesti päättää hymyillä. Muutama sana voi olla myös etukäteen mietitty eikä niillä tarvitse olla mitään syvempää merkitystä, mutta niiden olisi parempi olla positiivisia kuin negatiivisia. Eli "Onpas hirveä sää, kun sataa vettä!" tai "On aivan liian kuuma!" ei toimi yhtä hyvin kuin "Onpas ihanaa kuunnella sateen ropinaa ja ilmakin raikastuu!" ja "On tosi kuuma, mutta on ihanaa, kun on kesä!".
Onnistuisikohan sinulta tämän tyyppisen ratkaisun kokeileminen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sori nyt vaan, mutta siedätyshoitoa. Ei ne muut ihmiset ole sen kummempia. Ja mistä tiedän? Kun niihin tutustuu kunnolla.
Tämä on niiiiin totta.
Ap, olet vain luonut muista ihmisistä ideologisen kuvan. Mielikuvasi on väärä. Mutta miten muutat tämän uskomuksesi?
Tee kaikki nämä harjoitteet: https://thework.com/sites/suomi/
Eric Berne myös luotaa teemaa http://www.transaktioanalyysi.fi/mika-TA/transaktioanalyysi
Tuo thework-wivun tuomitsemiskortti on ainakin ihan soopaa.
Mä olen ahdingossa, kun en saa nukuttua idiootin yläkerran asukkaan takia. Kaipaan yörauhaa. Ei mustaa voi kääntää mielessään valkoiseksi, tosiasiat on tosiasioita!
- Opettele tykkäämään itsestäsi.
- Siedätys oli hyvä neuvo. Olet nyt paisuttanut asian mielessäsi ihan vääristyneeksi, olet tehnyt kärpäsestä härkäsen. Sama ilmiö, kun normaalista pöpökammosta eli hygieniasta tulee pakko-oireista ylihygieenisyyttä tai ocd.
- Nyt liikkeelle. Liikunta, luonto jne. todellakin selkiyttävät ajatuksia ja tutustut itseesi paremmin, mikä auttaa siinä itsestä tykkäämisessä.
- Saat myös sääliä itseäsi, jos siltä tuntuu, koska jos sitä kautta löydät armollisuutta ja myötätuntoa itseäsi kohtaan, niin sekin toimii. Ja kun huomaat tykkääväsi itsestäsi, ei muiden mielipiteilllä ole enää väliä. Ja kun niillä ei ole väliä, huomaat että nehän sittenkin tykkäävät sinusta.
- Useimmat muut ovat yhtä epävarmoja itsestään, tai ovat ainakin joskus olleet, joillakin se on vasta edessä. Harvalla on niin hyvät eväät elämään, ettei koskaan kokisi tuota.
- Kyllä se siitä helpottaa, kun löydät lisää voimaa itsestäsi, sisältä.
Tämä sama ongelma on minullakin. Ei voi muuta kuin yrittää jaksaa. Päivä kerrallaan. Jos sulla on jotain iloa tuovia harrastuksia, esim. piirtäminen, ne auttaa.
Tsemppiä!