Olin tänää vakoilemassa erästä ystävääni! Hän kehtasi puhelimessa väittää, ettei kotona, kun olisin tullut kyläilemään.
Soitin ja hän sanoi, että ei ole nyt valitettavasti kotona. Lähdin polkupyörällä matkaan ja jätin pyörän kauemmaksi metikköön.
Pusikosta yritin nähdä ystäväni pihalle ja in auton olevan pihassa.
Samassa huomasin, että ystävä istuu pihatuolissaan ja tuijottaa suu auki minua.
Menin paniikkiin ja lähdin pakoon metsään.
Miten tällaisessa tilanteessa pitäisi toimia. Onko mitään tehtävissä. Ystävä ei soitellut perääni. Mutta selvästi huomasi minut!
Kommentit (8)
Hän oli varmaan just tullut kotiin, ajatteli istua hetken ennen kuin lähtee uudelleen.
Eiköhän tämä aloitus ole provo.
Olet häiriintynyt ihminen. Se, että edes provo mielessä juolahtaa tuollainen temppu mieleen niin se kertoo siitä ja vahvasti!
Semmosta tänää. Saitko idean, kun olit oikeasti fillaroimassa ;)?
Provohan tämä on, mutta olisin voinut tehdä saman monestakin syystä
- olisin käymässä kotona ja kohta lähdössä uudelleen asioille
-ärtynyt suolisto järjesti äkillisen ripulin ja en jaksaisi AINA selostaa vatsa-asioistani muulle
-järjettömän kiire viikko takana ja pakko rahoittua (en myöskään aina halua avautua töistäni
-kiireestä johtuen asunto kauheassa kunnossa
-äiti tai sisko tulossa hakemaan mökki reissulle juuri
-eräs kaveri tuppautuu aina kylään yllättäen ja olen niin introvertti että en vain aina jaksa (häntä on pyydetty kyllä monesti sopimaan kyläily etukäteen)
Joo ei kukaan normaali kehittele tuollaista ideaa päässään edes huumorimielessä. Toisaaltaan jo pelkästään tuollainen tarve satuilla ei kuulu normaalin ihmisen tarpeisiin...
Eipä ole varsinaisesti ihme, ettei halua olla tekemisissä kanssasi.