Lue keskustelun säännöt.
Olen masentunut ja teini sanoi eilen semmoisia asioita että romahdin, menin ulos tupakalle ja itkin
13.06.2021 |
Teen kuulemma pas""aa ruokaa ja näytän rumalta mummolta, nukun vaan tai olen kännykällä, olen hyödytön, miksen muuta pois.
Mies koetti lohduttaa että se on siinä iässä mutta jotain minusta särkyi. Lapseni on ollut ainoa joka on pitänyt minut kiinni tässä maailmassa masennuksen kuiskiessa, että minun on parempi olla kuollut.. Ja nyt hän vihaa minua. Ei piittaisi pas""aan, jos menen ja hyppään sillalta. Vaikka tein kaikkeni ollakseni hyvä äiti. Luin kirjoja, rakentelin majoja, vein puistoon. Tässäkö kiitos?
Kommentit (42)
Pakko kysyä ap, miten miehesi puhuu sinulle? Arvosteleeko, pilkkaako muka "vitsinä tai "kunhan sanoin totuuden"? Jos lapsesi on kasvanut tuollasta kuunellen, hän kuvittelee sinun olevan perheen sylkykuppi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Masennus varmasti vaikeuttaa lapsen kasvatusta, mutta silti kannattaa yrittää. Teini pitää tuossa tilanteessa pysäyttää ja puhuttaa kunnolla. Keskustella, miltä tuo toisesta tuntuu, ja miksi omille vanhemmilleenkin pitää puhua kunnioittavasti. Ei kotonaan saa sallia tuollaista käytöstä. Ja mitäänhän nuo puheet eivät sinusta kerro.
Tyttö, ei poika ja 14v. Hän ei tiedä diagnoosista, säilytän lääkkeitä paikassa josta ei näe niitä ja olen itkenyt aina salaa suihkussa, autossa jne. Eilen ensimmästä kertaa romahdin lapsen nähden ja minun piti kiireesti mennä ulos.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Tyttö, ei poika ja 14v. Hän ei tiedä diagnoosista, säilytän lääkkeitä paikassa josta ei näe niitä ja olen itkenyt aina salaa suihkussa, autossa jne. Eilen ensimmästä kertaa romahdin lapsen nähden ja minun piti kiireesti mennä ulos.
Ap
Miksi lapsi ei saa nähdä kun itket eikä tietää että sairastat? Todella kummallista.
Ja pidä lapselle kunnon puhuttelu. Netti pois jos jatkaa huonoa käytöstä.
Vierailija kirjoitti:
Tyttö, ei poika ja 14v. Hän ei tiedä diagnoosista, säilytän lääkkeitä paikassa josta ei näe niitä ja olen itkenyt aina salaa suihkussa, autossa jne. Eilen ensimmästä kertaa romahdin lapsen nähden ja minun piti kiireesti mennä ulos.
Ap
Ei ihme jos teini kiukuttelee.
Väärin on salata sairautesi, tottakai hän on huomannut muutoksen sinussa.
Ihmettelee, pelkää ja ahdistuu miten noin olet muuttunut.
Kertokaa hänelle mistä on kyse, ei hän mikään vauva ole. Voi ajatella että syy on hänessä.
Puhukaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Masennus sairastuttaa koko perheen. Se on ikävä totuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mene teinin kanssa saunaan ja pasko sen selälle
Vierailija kirjoitti:
Tyttö, ei poika ja 14v. Hän ei tiedä diagnoosista, säilytän lääkkeitä paikassa josta ei näe niitä ja olen itkenyt aina salaa suihkussa, autossa jne. Eilen ensimmästä kertaa romahdin lapsen nähden ja minun piti kiireesti mennä ulos.
Ap
Tuo on kaksipiippuinen juttu. Toisaalta ymmärrän halusi ikään kuin suojella lastasi murehtimiselta sinun vointisi suhteen.
Mutta toisaalta salailu on asia, joka voi pahentaa tilannetta. Salailemalla et kumminkaan pysty estämään teiniäsi huomaamasta, että et ole itsesi? Se, että hänelle edes tulee mieleen sanoa, että olis muka evvk, jos tapp.isit itsesi todistaa selvästi, että hän tietåå sinun masennuksestasi. Ei hän muuten niin sanoisi.
Sinuna juttelisin nyt nätisti teinisi kanssa. Kerro, että loukkaannuit tosi pahasti hänen sanoistaan, koska tiedät itse olevasi alavireinen ja siihen on selvä syy, sinulla on diagnosoitu masennus ja lääkityskin siihen.
Kysy, mitä tunteita masennuksesi hänessä herättää. Varmasti turhautumista ja siitä kumpuavaa vihaa, senhän hän jo ilmaisi, joten älä ihmettele, jos hän niin taas sanoo. Mutta se viha johtu huolesta ja avuttomuudesta.
Kaikki mielenterveyden ongelmista kärsivien vanhempien omaisoppaat neuvovat kertomaan tilanteesta lapsille! Totta kai ikätasoisesti, ja toivoa ja hoidossaoloa alleviivaten, mutta kertomaan joka tapauksessa.
Älä kumminkaan vastuuta milloinkaan lasta omasta masennuksestasi äläkä - kuten joku jo ketjussa sen fiksusti sanoikin - koskaan sano, että lapsesi on se,josta elossa olosi riippuu.
Mutta PUHU nyt lapsesi kanssa ja kerro masennuksestasi! Hänellä on OIKEUS TIETÄÄ, mieti jos sinulle sitten tapahtuisikn jotain, ja hän jälkikäteen saisi tietää, että kärsit masennuksesta ja hän tietämättään on sitä pahentanut. Hänellä on MYÖS OIKEUS PYYTÄÄ ANTEEKSI puheitaan!
Ja muuttaa toimintaansa.
21
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tupakointi vain pahentaa masennustasi
Vierailija kirjoitti:
Teinit on tuommoisia, minä kuulemma haisen pas""lta ja näytän Homer Simpsonilta (ja olen nainen!). "Hyi V"u Homer, mee ulos haisemaan!" Enkä kyllä haise tai näytä :D Teinien aivot ovat solmussa eikä kukaan ymmärrä, mitä niissä liikkuu. Vaikka itse on ollut teini.
Minkä ikäinen poikasi on ja tietääkö hän diagnoosin? Jos tietää niin on kyllä aikamoista venäläistä rulettia oman äidin mielenterveydellä. Silti en usko että hän tahtoisi nähdä sinut arkussa!
Voi luoja, ei puhu meillä teinit noin!
Mutta he osaavat käyttäytyä, meillä myös aikuiset osaavat käyttäytyä.
Hirveää perhe-elämää teille.
Oksettaa lukea tuommoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten teinillä itsellään mahtaa mennä?
Olisiko teinin puheissa jotain perää? Nukutko paljon? Oletko poissaoleva? Vietätkö paljon aika puhelimen maailmoihin uppoutuneena?
Lapset ja nuoret aistivat kyllä, jos kaikki ei ole hyvin. Se pelottaa heitä ja saattaa aiheuttaa suurtakin huolta ja ahdistusta. Todennäköisesti nämä tunteet purkautuvat sitten ulospäin, kiukutaan vanhemmille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Annatko kaikkien ihmisten puhua sinulle noin?
Vierailija kirjoitti:
Teini-iässä erottuu karkeasti ne lapset joita ei ole kasvatettu tapoihin. V--ua hoetaan päin äidin naamaa jos käytöstapoja ei yksinkertaisesti ole.
Miksi oliskaan kun sai kasvaa kuin pellossa. Ei kukaan opettanut.
Muistakaa päiväkoti-ikäisten vanhemmat : sitä niittää mitä kylvää.
Opettakaa jo pienestä niille lapsillenne, kuinka teitä kohtaan saa käyttäytyä.
Käytöstavat, kuinka ihmisten kanssa ollaan.
Pakko osallistua, kun oma kokemus on tasan päinvastainen. Olen kiroileva ihmisvihaaja, mutta lapseni hyväkäytöksisiä, raittiita ja työorientoituneita. Go figure. Esikoiseni joskus teininä oikein läksytti minua surkeista käytöstavoistani ja rumasta kielenkäytöstäni. Eli oma teoriani on se, että lapset pyrkivät tekemään toisin kuin vanhempansa, se on sitä nuoruuden kapinaa. Eli jos et voi olla esikuva, ole edes varoittava esimerkki.
Voi kuule älähän välitä." Numerollisesti aikuisetkin" voivat päästää vihantunteissaan suustaan vielä pahempaakin.
Yrittäessään ymmärtää pääsee yli huonoistakin sanoista. Koska ymmärrys tuo ehkä vastauksen. Asioiden läpi käyminen ja sopiminen myös auttavat.
Eivät läheskään kaikki nuoret ole tuollaisia paskapäitä. Vielä löytyy niitäkin, jotka kunnioittavat vanhempiaan ja muita ihmisiä ylipäänsä.
Vierailija kirjoitti:
Teinit on tuommoisia, minä kuulemma haisen pas""lta ja näytän Homer Simpsonilta (ja olen nainen!). "Hyi V"u Homer, mee ulos haisemaan!" Enkä kyllä haise tai näytä :D Teinien aivot ovat solmussa eikä kukaan ymmärrä, mitä niissä liikkuu. Vaikka itse on ollut teini.
Minkä ikäinen poikasi on ja tietääkö hän diagnoosin? Jos tietää niin on kyllä aikamoista venäläistä rulettia oman äidin mielenterveydellä. Silti en usko että hän tahtoisi nähdä sinut arkussa!
Vapaan kasvatuksen suosija saa nyt mitä tilaa.
Mun teini sanoi et on valmis tekemään itsemurhan mun takia kun käsken kouluun ja pyydän mökille.
Minusta olennaisempaa on opettaa omalla esmerkillä empatiaa ja toisten kunnioittamista. Käytöstavat ovat ulkokultaisia ja niitä on helppo rikkoa, jos suututtaa, mutta sisäinen moraali on asia, joka kantaa pidemmälle.
Eli semmoinen sanktioilla selkärankaan nuijittu "vanhemmille ei sanota vastaan" ei paljoa auta teini-iässä, kun kaunoja kertyy, hormonit jyllää ja äidin väsynyt ja masentunut olemus pelottaa ja huolettaa.
Mutta jos perheessä ei ole koskaan haukuttu ja nujerrettu kenenkään persoonaa tuolla lailla kuin ap:n teini teki, ei teinikään kyllä sellaista tee tai jos kerran sortuu, ymmärtää äidin reaktiosta itsekin toimineensa todella väärin.
Totta kai käytössääntöjäkin pitää lapsille opettaa, mutta siis olennaisempaa on kunnioitus ja se opitaan vanhempien esimerkistä. Haukkuvatko he estoitta lapsiaan ja kommentoivatko naapurien ja sukulaisten asioita ilkeästi vai eivät.
Toinen asia on sitten se, että ap:n teinillä ei välttämättä ole itsellään asiat hyvin. Tuollainen purskahdus voi hyvin kertoa siitä, että teini on itse ahdistunut ja/tai masentunut. Mielenterveyden ongelmat "tarttuvat" herkästi perheessä, teini kokee olonsa turvattomaksi ja avuttomaksi.
Kolmas asia on, että ap sinä itse tarvitset hoitoa, jos oikeasti pohdit its.mu.haa. Ei sinun pidä etsiä olemassaoloosi merkitystä lapsen edusta tai muidenkaan, vaan kokea elämä hyväksi itsessään. Olla elossa itsesi vuoksi! Onko sinulla hoitosuhdetta, lääkitystä? Jos ei ole, nyt voisi olla tärkeää sellaista hakea, koska lapsesikin saattaa oirehtia juuri sinun masennuksesi takia.