Lue keskustelun säännöt.
4v on mustasukkainen vauvasta, vaikka yritän kuinka kehua kuinka hän on jo iso ja reipas tyttö, jotain apua?
13.06.2021 |
4v kiukuttelee ja on mustasukkainen vauvasta. Jatkuvasti kehun ja kiittelen kun hän käyttäytyy hyvin. Kehun häntä, että hän on jo niin iso tyttö että malttaa odottaa jo huomiotani sen aikaa kun esim. kylvetän tai syötän vauvan. Sanon esimerkiksi, että leikkii legoilla sen aikaa tai katsoo Muumit. Kuitenkin jaksaa ehkä 10 min tehdä jotain yksikseen ja sitten roikkuu kiinni minussa. Sanoo mm "Annetaan *Lilja (vauva) naapuriin tai mummille" Mitä teen väärin?
Kommentit (49)
Tietenkin on mustis, nyt hän ei ole enää helliteltävä vauva vaan sen paikan vei toinen. Koita toisinpäin, älä kehu miten on jo iso ja reipas, ota syliin ja omaa aikaa ja hellittele äidin pienenä murusena ja pikkutyttösenä, silittele ja hellittele tavallaan kuin vauvaa jolle hän on kateellinen. Ei tietenkään överiksi vedetä, mutta anna hänen tuntea myös olevansa pieni, hellittävä ja huolehdittava pikkutyttö. Ja vauva pois silmistä näinä hetkinä.
Ja nyt otan vastaan alapeukkuhyökkäyksen.....t. vela
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hän ei halua olla iso tyttö vaan niin kuin vauvakin. Miksi yrität tsempata häntä ihan kuin hänen pitäisi kasvaa nyt mahdollisimman nopeasti isoksi? Tyttö näkee sen niin että hänen pitää kasvaa pois vauvan tieltä jotta sinä saat olla vauvan kanssa rauhassa. Katsos niin hän tilanteen näkee ja kuulee. Ota syliin, silittele ja hoivaa.
Kahdenkeskistä aikaa lapselle. Voisiko joku aika olla pyhitetty vain isommalle lapselle?
Hyvä ehdotus lapselta! Vauva naapuriin tai mummolle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anna tyttösi ilmaista tunteitaan. Kun mahdollista, anna kahdenkeskeistä aikaa, sylittele, lue ja leiki.
Ota myös vauvanhoitoon mukaan jos häntä yhtään kiinnostaa.
Onhan se nyt valtava muutos kun ensin on saanut kaiken huomion itselleen ja nyt se pitäisi jakaa jonkun vauvan kanssa, johon hänellä ei itsellään vielä ole kehittynyt mitään tunnesidettä. Anna aikaa ja rakkautta.
Toi lienee aika tavallista että esikoisen täytyisi yhtäkkiä osata olla iso ja hellyys suunnataan vauvalle. Esikoinen voi kokea olonsa tosi ulkopuoliseksi. Kuten muutkin ovat sanoneet, niin muista hellitellä myös häntä. Hän on 4-vuotias, ei tarvitse olla vielä iso ja pärjätä itse.
Tämä voi olla ehkä pieni nyanssi, mutta pystyisikö kylvyt hoitamaan niin, että molemmat lapsen kylpevät samaan aikaan? Vai kylvetkö erikseen sitten isomman kanssa, että hänkin saa jakamattoman huomion?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taantuminen uuden sisaruksen synnyttyä normaalia. Koita repiä lisähuomiota esikoiselle, lapselle kova pala kun huomion keskipisteestä tilanne muuttunut. Käykö esikoinen päiväkodissa jossa ikäseuraa?
Itselläni ei tätä ongelmaa ollut kun kolme lasta syntyi 3,5v sisällä ja ikäerot pienet, heistä leikkiseuraa toisilleen
Pieni hänkin vielä on ja hänen pitää saada kokeakin vielä olevansa pieni, josta huolehditaan. Ei hänen tarvitse olla iso, reipas ja itsenäinen. Kehumalla noin luot raamin, johon lapsen pitäisi väkisin sopia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tietenkin on mustis, nyt hän ei ole enää helliteltävä vauva vaan sen paikan vei toinen. Koita toisinpäin, älä kehu miten on jo iso ja reipas, ota syliin ja omaa aikaa ja hellittele äidin pienenä murusena ja pikkutyttösenä, silittele ja hellittele tavallaan kuin vauvaa jolle hän on kateellinen. Ei tietenkään överiksi vedetä, mutta anna hänen tuntea myös olevansa pieni, hellittävä ja huolehdittava pikkutyttö. Ja vauva pois silmistä näinä hetkinä.
Ja nyt otan vastaan alapeukkuhyökkäyksen.....t. vela
Velan ei kannata jaella kasvatusneuvoja
Ei se ole iso ja reipas vaan pieni tyttö
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietenkin on mustis, nyt hän ei ole enää helliteltävä vauva vaan sen paikan vei toinen. Koita toisinpäin, älä kehu miten on jo iso ja reipas, ota syliin ja omaa aikaa ja hellittele äidin pienenä murusena ja pikkutyttösenä, silittele ja hellittele tavallaan kuin vauvaa jolle hän on kateellinen. Ei tietenkään överiksi vedetä, mutta anna hänen tuntea myös olevansa pieni, hellittävä ja huolehdittava pikkutyttö. Ja vauva pois silmistä näinä hetkinä.
Ja nyt otan vastaan alapeukkuhyökkäyksen.....t. vela
Velan ei kannata jaella kasvatusneuvoja
Typetä kommentti. Oikeassahan hän oli.
Vierailija kirjoitti:
Tietenkin on mustis, nyt hän ei ole enää helliteltävä vauva vaan sen paikan vei toinen. Koita toisinpäin, älä kehu miten on jo iso ja reipas, ota syliin ja omaa aikaa ja hellittele äidin pienenä murusena ja pikkutyttösenä, silittele ja hellittele tavallaan kuin vauvaa jolle hän on kateellinen. Ei tietenkään överiksi vedetä, mutta anna hänen tuntea myös olevansa pieni, hellittävä ja huolehdittava pikkutyttö. Ja vauva pois silmistä näinä hetkinä.
Ja nyt otan vastaan alapeukkuhyökkäyksen.....t. vela
Lapsettomuushan tekee parhaan kasvattajan, onko sulla oikeesti kasvatusopintoja takana?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anna hänenkin osallistua vauvan hoitoon. Lapselle tulee turha, hylätty ja riittämätön olo kun hänet jatkuvasti ohjataan "pois tieltä" ja jää täysin huomiota vaille kun hoidat vauvaa.
Isosiskokin voi tulla mukaan kylvetykseen, auttaa vaipanvaihdossa jne.
Ei hän ole iso eikä reipas! Hän on pieni ja heikko, ja tarvitsee hoitoa. Kylvetä vauva silloin, kun isompi on jonkun toisen seurassa tai hänellä on jotain muuta oikeaa tekemistä. Pidä ensin sylissä isompaa, ja sitten vasta ota vauva, kun hän on saanut syliä tarpeekseen, vaikka vauvan päiväunien aikaan.
Kas kun kukaan ei keksi ehdottaa, että laita isompi päivähoitoon. Ei olisi ollenkaan hullumpi ratkaisu, ainakin jotain sellaisia kerhoja, jossa olisi samanikäisiä leikkikavereita.
Yksi vinkki mitä vielä ei ole sanottu: aikuisen huomion jakaminen tasaisemmin lasten kesken. Tämä on tietysti mahdollista vain jos puoliso/lasten isäkin on kuviossa. Eli jakautukaa isän kanssa niin, että hoidette vuorotellen lapsia. Meillä on sama ikäero lapsilla, ja auttoi todella paljon, että isä puuhaili isomman kanssa ”kahdenkeskisiä juttuja” esim. silloin kun minä hoidin vauvaa/nukuin vauvan kanssa. Meillä mustasukkaisuus ilmeni mm. niin että ennen niin mukava ja tottelevainen lapsi alkoi piirtää liidulla seinään ja leikkeli vuodevaatteensa pieniksi soiroiksi askartelusaksilla. 😀
Tuo aiemmin toistunut vinkki siitä, että 4-vuotias haluaa myös olla ”vauva” on varmasti osin totta eikä siksi kannata koko ajan hieroa lapsen naamaan kuinka iso ja reipas hän on. Toisaalta 4-vuotiaalle voi myös sanoa ja näyttää, että ”koska olet jo näin iso, voin tehdä sinun kanssa tällaisia isojen lasten juttuja, joista vauva ei tajua vielä mitään.” Tepsi meillä hyvin, tosin miehellä oli myös mahdollisuus olla tuohon aikaan pidennetyllä isyys-/hoitovapaalla, kun itse olin yrittäjä.
Meillä sama ikäero. Haasteita oli siitäkin että puoliso tekee vuorottain ilta/aamuvuoroa eli ei aina ollut iltaisin apuna.
Esikoinen on aina ollut huono itsenäiseen leikkiin ja jo raskausaikana aloimme kannustamaan häntä siihen. Helpotti kyllä kun vauva syntyi että esikoinen viihtyi edes hetkiä palapelin tai värittämisen merkeissä.
Tilaisuuden tullen kysyin aina esikoiselta mitä hän haluaisi tehdä. Otin syliin ja luimme kirjaa kun vauva nukkui.
Otin myös mukaan vauvan hoitoon, erityisesti kylvetys oli mieleistä, ja kakkavaipan kauhistelu.
Ja välillä jos mies oli töissä, luettiin iltasatu ja pestiin hampaat niinkin että vauva huusi sylissäni. Joka tapauksessa pyrin siihen että esikoisen asioista ei tingitty tai rutiineja muutettu.
Harva 4 v. haluaa olla iso ja reipas, jos kaiken huomion ja hoivan saa vauva.
Teet väärin korostaessasi sitä miten hän on jo iso jne. hänen pitää saada tuntea olevansa pieni ja hänen pitää saada paljon hellyyttä.
4-v tyttösi haluaisi olla taas myöskin vauva. Pidä mahdollisuuksien mukaan paljon sylissä ja anna välillä
olla "pieni". Ota hänet myös usein mukaan vauvanhoitotilanteisiin.