Lue keskustelun säännöt.
Miksi en kelpaa kaveriksi?
Hyötysuhde
12.06.2021 |
Olen nelikymppinen nainen ja tuskailen välillä, miksi ihmiset kelpuuttavat minut ainoastaan hyödykkeeksi, mutta eivät kaveruuteen? Kuvio on toistunut vuosia ja vuosia ja toistuu aina vaan. Onko ihmiset muuttuneet itsekkäiksi vai onko vika minussa?
-Esim. 1: Ensin kaveerausta, mutta sitten ollaankin lastenhoitoapuja vailla. Kerran kun suostuin, niin ei enää muuhun pyydetty ku lastenvahdiksi. Kaikki muut sovitut kahvittelut peruttiin joka kerta. Kyllästyin ja lopetin homman.
-Esim. 2: Pyydettiin muutama kerta vapaaehtoiseksi yhteen hommaan. Kun yhden kerran sitten kerroin miten olis mukava nähdä ja vaihtaa kuulumisia (en ollut enää vapaaehtoinen) niin eihän se tietenkään mihinkään johtanut muuta kuin pyyntöön vapaaehtoiseksi toiseen projektiin, mistä kieltäydyin.
-Esim. 3: Sukulainen ottaa yhteyttä lähinnä kun tarvitsee jotain.
Olen ihan masentunut ajatuksesta, että olen niin paska ihminen, että kanssani ei voi viettää aikaa edes yhden kahvikupin verran muuten vaan. Minut soitetaan paikalle ainoastaan jotakin tarvetta varten. Sitten jos kieltäydyn, loppuu yhteydenpitokin.
Kommentit (22)
Kolme tapausta. Älä tuomitse kaikkia muita ihmisiä niiden perusteella.
Joistain tulee kavereita, joistain ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
miksi jonkun pitäisi viettää kanssasi aikaa?
Onhan se toki ihan vapaaehtoista. Ihmettelen vaan, miten vahvasti ollaan apuja ottamassa vastaan ja samantien kun homma on hoidettu, niin "lennätetään" pois. Luulis että jotain tapoja olis ihmisillä vielä jäljellä?!
Vierailija kirjoitti:
Kolme tapausta. Älä tuomitse kaikkia muita ihmisiä niiden perusteella.
Joistain tulee kavereita, joistain ei.
Joo, toinen tyypillinen tapaus on ihmiset, jotka kehuu nähdessä, haluavat nähdä, käskevät ilmoittaa sitten kun mulla on aikaa nähdä, mutta kun otan yhteyttä, ei kuulukaan enää mitään tai mikään aika ei yhtäkkiä käykään.
Vierailija kirjoitti:
miksi jonkun pitäisi viettää kanssasi aikaa?
Miksi kenenkään kanssa pitäisi viettää aikaa? Miksei kaikki ihmiset ole vaan yksin??
Vierailija kirjoitti:
miksi jonkun pitäisi viettää kanssasi aikaa?
Prank Finland
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
miksi jonkun pitäisi viettää kanssasi aikaa?
Miksi kenenkään kanssa pitäisi viettää aikaa? Miksei kaikki ihmiset ole vaan yksin??
Onhan se toki outoa haluta aina silloin tällöin viettää aikaa jonkun kanssa ilman että käytetään vain palvelustyttönä, jonka tulee lähteä kotiin kun palvelus on suoritettu. Kyllä ihmiset on ihan uskomattoman itsekkäitä eivätkä edes ymmärrä hävetä sitä.
Vapaaehtoishommia kannattaa tehdä sen hyvän asian puolesta. Ihmiset vaistoaa jos on muukana itsekkäistä syistä.
Suosittelen harrastusta, jonka harjoittajat 976ovat kanssasi samaa ikä- ja viitekehysryhmää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä itsetuntosi ei ole kovin hyvä? Sitä kannattaa aina yrittää kehittää! Ja muutenkin onhan se todella vaikeaa monillekin löytää samalla aaltopituudella olevia ihmisiä, et ole mitenkään huonompi : )
Kaverihaku.net voisi löytyä muitakin ystäviä kaipaavia!
Tota on minun mielestäni paljon. Minulle, minä, minulle. Aikoinaan mä huomasin samaa, kun parit kaverit sai lapsia ja lapsenvahdiksi pyytäminen alkoi. Lupauduin ja siitä alkoi rumba. Koko ajan pyytelyä paikalle, kun sä olet ja elät yksin. Vanhemmat oli lähdössä rientoihin yksin tai yhdessä.
Ei tullut kahvi- tai kaljallekutsuja. Ei mitään. Mä aloin muka joutua ylitöihin aina kun taas pyydeltiin.
Ei ihmistä saa yksipuolisesti hyödyntää.
Nyt etenkin kun olen vanhempi sinkku niin eipä tule mökkikutsuja tms, koska minähän ryöstäisin sen rakkaan möhömahan, jota muuten haukutaan seläntakana. Väsyttää tuollainen.
Olen siis itsekseni. Katkaissut monet kaverisuhteet, koska jouduin aina terapoimaan ilmaiseksi. Sitten kun mä olisin tarvinnut kuulijaa, ei ollut aikaa.
Aika selvä peli. Ollaan erillään. Vastavuoroisuus on kuollut ja kuopattu. Ystävällinen ei kannata olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yritä tehdä itsestäsi kiinnostavan
Vierailija kirjoitti:
Ehkä itsetuntosi ei ole kovin hyvä? Sitä kannattaa aina yrittää kehittää! Ja muutenkin onhan se todella vaikeaa monillekin löytää samalla aaltopituudella olevia ihmisiä, et ole mitenkään huonompi : )
Kaverihaku.net voisi löytyä muitakin ystäviä kaipaavia!
No ei se kyllä tarpeeksi hyvä olekaan, mutta sen verran hyvä kuitenkin, etten suostu moiseen enää. Ymmärrän kyllä, ettei ihmistä voi pakottaa olemaan samalla aaltopituudella kanssaan ja tilanteet muuttuu! Sitä en vain ymmärrä, miten röyhkeäksi ja näkyväksi touhu joillakin menee. Sitäkään en ymmärrä, miksi antaa ymmärtää että olis kiva nähdä, pyydetään ottaa yhteyttä jne ja kun sen teen, niin mikään ei sovikaan. Miksi vaivautua moiseen ehdottamiseen, jos halua/aikaa nähdä ei todellisuudessa ole?!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yritä tehdä itsestäsi kiinnostavan
Minkälainen sitten on kiinnostava ihminen?
Vierailija kirjoitti:
Tota on minun mielestäni paljon. Minulle, minä, minulle. Aikoinaan mä huomasin samaa, kun parit kaverit sai lapsia ja lapsenvahdiksi pyytäminen alkoi. Lupauduin ja siitä alkoi rumba. Koko ajan pyytelyä paikalle, kun sä olet ja elät yksin. Vanhemmat oli lähdössä rientoihin yksin tai yhdessä.
Ei tullut kahvi- tai kaljallekutsuja. Ei mitään. Mä aloin muka joutua ylitöihin aina kun taas pyydeltiin.
Ei ihmistä saa yksipuolisesti hyödyntää.Nyt etenkin kun olen vanhempi sinkku niin eipä tule mökkikutsuja tms, koska minähän ryöstäisin sen rakkaan möhömahan, jota muuten haukutaan seläntakana. Väsyttää tuollainen.
Olen siis itsekseni. Katkaissut monet kaverisuhteet, koska jouduin aina terapoimaan ilmaiseksi. Sitten kun mä olisin tarvinnut kuulijaa, ei ollut aikaa.
Aika selvä peli. Ollaan erillään. Vastavuoroisuus on kuollut ja kuopattu. Ystävällinen ei kannata olla.
Mulle kyllä saatetaan joku kutsu välillä esittää, mutta koskaanhan ne ei toteudu! Aina perutaan viime hetkellä ja keksitään joku selitys. Viimeiset 10 v yks luvannut viedä välillä mökilleen, mutta kertaakaan ei ole toteutunut. En ole siis nähnyt koko mökkiä ikinä. Tai jos matkustan monta sataa kilometriä tapaamaan kaveria, ostan liput, maksan majoituksen ja kuuntelen jatkuvaa ongelmaryöppyä, niin jopa yksi kahvikuppi saatetaan tarjota mutta ei muuta. Ihmisten itsekkyys on kyl ihan jollain ennennäkemättömällä tasolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulle on käynyt noin. Tutustuin mielenkiintoiseen tyyppiin yhdistystoiminnassa ja ruvettiin kahvittelemaan. Juttu luiskahti pian siihen että hän tunki lastaan minulle hoitoon ja kahvittelut jäivät kun hän ei kerinnyt.
Toinen, ei niin räikeä tapaus, on vanha opiskelukaveri. Hän ei ehdi viestitellä eikä paljon tavatakaan- paitsi silloin kun ovat koko perhe tulossa meidän mökille tai muuten meille syömään- ja kyllä he haluaisivat tyttärensä meille yökyläänkin ( ihan eri ikäinen kuin oma lapseni) ja olikos meillä niitä ilmaisia risteilyjä ja urheiluvälineitä.
Tunnen itseni ihan tylsäksi kun juttuni ei kiinnosta eikä mikään tekeminen kaksin minun kanssa. Tästä lähtien välttelen ihmisiä jotka on aina jotain vailla! Se on vain tietty ihmistyyppi, luulisin!
Ja tosiaan, toinen ryhmä on tää edessäpäin aluksi mielinkielin olevat, kunnes parin tapaamisen jälkeen yhtäkkiä käyttäytyvät kuin ei oltais koskaan nähtykään. En ymmärrä, miksi joku ensin kehuu, on ystävällinen jne mutta yhtäkkiä on päinvastainen? Mitä paskaa tämä oikein on?!
Vierailija kirjoitti:
Minulle on käynyt noin. Tutustuin mielenkiintoiseen tyyppiin yhdistystoiminnassa ja ruvettiin kahvittelemaan. Juttu luiskahti pian siihen että hän tunki lastaan minulle hoitoon ja kahvittelut jäivät kun hän ei kerinnyt.
Toinen, ei niin räikeä tapaus, on vanha opiskelukaveri. Hän ei ehdi viestitellä eikä paljon tavatakaan- paitsi silloin kun ovat koko perhe tulossa meidän mökille tai muuten meille syömään- ja kyllä he haluaisivat tyttärensä meille yökyläänkin ( ihan eri ikäinen kuin oma lapseni) ja olikos meillä niitä ilmaisia risteilyjä ja urheiluvälineitä.
Tunnen itseni ihan tylsäksi kun juttuni ei kiinnosta eikä mikään tekeminen kaksin minun kanssa. Tästä lähtien välttelen ihmisiä jotka on aina jotain vailla! Se on vain tietty ihmistyyppi, luulisin!
Joo, ymmärtääköhän ihmiset ollenkaan miten tuollaisesta tulee vain paha mieli ja arvoton olo?
Hyötysuhde kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä itsetuntosi ei ole kovin hyvä? Sitä kannattaa aina yrittää kehittää! Ja muutenkin onhan se todella vaikeaa monillekin löytää samalla aaltopituudella olevia ihmisiä, et ole mitenkään huonompi : )
Kaverihaku.net voisi löytyä muitakin ystäviä kaipaavia!
No ei se kyllä tarpeeksi hyvä olekaan, mutta sen verran hyvä kuitenkin, etten suostu moiseen enää. Ymmärrän kyllä, ettei ihmistä voi pakottaa olemaan samalla aaltopituudella kanssaan ja tilanteet muuttuu! Sitä en vain ymmärrä, miten röyhkeäksi ja näkyväksi touhu joillakin menee. Sitäkään en ymmärrä, miksi antaa ymmärtää että olis kiva nähdä, pyydetään ottaa yhteyttä jne ja kun sen teen, niin mikään ei sovikaan. Miksi vaivautua moiseen ehdottamiseen, jos halua/aikaa nähdä ei todellisuudessa ole?!
Hyvä, ettet suostu enää, jotkut ihmiset ovat ylikilttejä ja sietävät ihan liikaa toisilta. Mutta tuolla itsetunnon kehittämisellä meinasin, että sillä voisi tehdä itsestään miellyttävämpää seuraa muille, kun ei tarvitse muilta hyväksyntää : ) Eli arvostaa itseään ja muita sellaisena kuin ovat.
Mä ainakin voin olla sun kaveri jos juodaan viinaa joka päivä, ja niinä päivinä jolloin ei juoda niin vaikeroidaan yhdessä rapurapurallaa ;-D
miksi jonkun pitäisi viettää kanssasi aikaa?