Mikä ihme siinä on, että joitain lähestytään jatkuvasti?

"Ulkoisesti vähemmän viehättäviä"

Tämä särähti korvaan etenkin tällä palstalla, jossa jatkuvasti korostetaan joukolla makuja olevan monenlaisia ja että "kauneus on katsojan silmässä". Miten yhtäkkiä ei sitten olekaan, kun se positiivinen huomio ja kiinnostus kohdistuukin johonkin muuhun kuin näihin ihmisiin itseensä?

Luultavasti aika moni liioittelee tai sitten tulkitsee iskuyritykseksi kaikki neutraalitkin muutaman lauseen mittaiset keskustelut tuntemattoman kanssa. Ja kaikki "menikö bussi 15 jo?" ja "sori, mitähän kello on" -tyyppiset kysymykset.  Ja mahdollisesti mukaan on laskettu jotkut humalaisten huutelut asemanseudulla, ja kätevästi vaan unohdettu, että "treffikutsu" olikin humalaisen mölinää "lähde messsshiin". Tai sitten on joskus tullut yksi oikea treffipyyntö, ja sitten se on puheessa muuttunut monikoksi.

Ei suomalaiseen kulttuuriin oikein kuulu se, että täysin tuntemattomia pysäyteltäisiin jossain kadulla tai maitohyllyllä ja pyydettäisiin treffeille.

Vierailija kirjoitti:

Luultavasti aika moni liioittelee tai sitten tulkitsee iskuyritykseksi kaikki neutraalitkin muutaman lauseen mittaiset keskustelut tuntemattoman kanssa. Ja kaikki "menikö bussi 15 jo?" ja "sori, mitähän kello on" -tyyppiset kysymykset.  Ja mahdollisesti mukaan on laskettu jotkut humalaisten huutelut asemanseudulla, ja kätevästi vaan unohdettu, että "treffikutsu" olikin humalaisen mölinää "lähde messsshiin". Tai sitten on joskus tullut yksi oikea treffipyyntö, ja sitten se on puheessa muuttunut monikoksi.

Ei suomalaiseen kulttuuriin oikein kuulu se, että täysin tuntemattomia pysäyteltäisiin jossain kadulla tai maitohyllyllä ja pyydettäisiin treffeille.

Huomaa että asut jossain skutsissa, kun luulet ettei Suomessa lähestytä naisia. Ainakin täällä Helsingissä on sen verran suuri määrä muista kulttuureista tulleita, että kyllä täällä lähestymisiä saavat monetkin.

En tiiä mutta kun olin menossa naimisiin niin puolta vuotta ennen häitä sain hätistellä miehiä kimpustani. Tuli soittoja , tultiin oven taka ja huippuna yks homopoika tunusti rakkautensa minuun. Kaikille kerroin tulevista häistä , ei mitään vaikutusta. No astelin alttarille ja hässäkkä loppui kuin seinään. Pittää vanhana funtsia tää homma perinjuurin , ei ymmärrä.

Vierailija kirjoitti:

Luultavasti aika moni liioittelee tai sitten tulkitsee iskuyritykseksi kaikki neutraalitkin muutaman lauseen mittaiset keskustelut tuntemattoman kanssa. Ja kaikki "menikö bussi 15 jo?" ja "sori, mitähän kello on" -tyyppiset kysymykset.  Ja mahdollisesti mukaan on laskettu jotkut humalaisten huutelut asemanseudulla, ja kätevästi vaan unohdettu, että "treffikutsu" olikin humalaisen mölinää "lähde messsshiin". Tai sitten on joskus tullut yksi oikea treffipyyntö, ja sitten se on puheessa muuttunut monikoksi.

Ei suomalaiseen kulttuuriin oikein kuulu se, että täysin tuntemattomia pysäyteltäisiin jossain kadulla tai maitohyllyllä ja pyydettäisiin treffeille.

Asun Helsingissä, en ole erityisen kaunis, mutta on yllättävän monesti tultu juttelemaan ja pyydetty joko ulos tai kehuttu ulkonäköä. Yleensä eivät ole olleet humalassa ja useimmat ihan suomalaisia.

Eipä ole moisia huolia omalle kohdalle osunut, ihan olen selvinnyt ilman lähestymisiä

Vierailija kirjoitti:

Luultavasti aika moni liioittelee tai sitten tulkitsee iskuyritykseksi kaikki neutraalitkin muutaman lauseen mittaiset keskustelut tuntemattoman kanssa. Ja kaikki "menikö bussi 15 jo?" ja "sori, mitähän kello on" -tyyppiset kysymykset.  Ja mahdollisesti mukaan on laskettu jotkut humalaisten huutelut asemanseudulla, ja kätevästi vaan unohdettu, että "treffikutsu" olikin humalaisen mölinää "lähde messsshiin". Tai sitten on joskus tullut yksi oikea treffipyyntö, ja sitten se on puheessa muuttunut monikoksi.

Ei suomalaiseen kulttuuriin oikein kuulu se, että täysin tuntemattomia pysäyteltäisiin jossain kadulla tai maitohyllyllä ja pyydettäisiin treffeille.

Tämä on mahdollista. Hyvä esimerkki tästä on sellainen tilanne, jossa kaksi naista viestitteli saman miehen kanssa (kaikki samassa työpaikassa), viestien aihepiirit ja taso suunnilleen samaa luokkaa. Toinen naisista tuskaili sitä, että ärsyttää, kun se mies on niin kiinnostunut hänestä ja toinen (eli minä) oli sitä mieltä, että viestittely on ihan kaverillista.

Eli jotkut tulkitsevat kaiken kiinnostukseksi ja toiset eivät tajua vaikka lyötäisi nuijalla päähän :D

Mä olen kova juttelemaan ihmisille, ja ihan hiljattain olen tajunnut, että moni varmaan luulee mun yrittävän iskeä heitä. Oikeasti ihastun ehkä kerran vuodessa, ja silloin teen asian kyllä kerralla selväksi ihastuksen kohteelle.

Vaikka olen näkyvästi varattu, minua lähestytään livessä treffikutsujen merkeissä. Pidän itseäni ns. tollomagneettina. Vetovoimaa on, se vaan kodistuu vääriin ihmisiin.

Mua on esim. pyydetty lasilliselle keskustan lliikennevaloista ja kyselty kassalla, missä oon töissä ja käynkö usein samassa paikassa lounaalla ja oispa kiva törmätä uudelleen. Ihan suomalaiset miehet selvinpäin tulee jutulle. Naiset välillä kans. Tai voin tietty tulkita väärin pyynnön liittyä seuraan ja käden reidellä, who knows.

Olen ihan nätti, mutten uhkaavasti liian kaunis, iloinen ja kiltti (välillä harmittaa ettei ole niihin rumempiin lähestymisiin osannut sanoa ilkeämminkin), eli riittävän houkuttava ja ennen kaikkea helposti lähestyttävä. Vaatemakuni on melko konservatiivinen, mutta useiden kommenttien perusteella olen myös jotenkin seksikäs??

Yleensä lähestytään kun oon erityisen hyvällä tuulella ja unohtanut laittaa ns suojakilvet ylös. Jossain vaiheessa oli pakko opetella taito sulkeutua tosi vahvasti itseensä. Siinä toinen syy: useimpien suomalaisten ihmisten luonne on aika sisäänpäinkääntynyt ja vetäytyvä, mikä aistitaan kyllä, ja lähestymisetkin on silloin vähempiä.