Milloin olet viimeeksi pelännyt jonkun autonkyydissä?

Aina kun olen jonkun kyydissä. Itse ajaessa en pelkää.

Isäni on aivan kaoottinen ajaja. Hän on nuorempana ollut hyvä, mutta ei suostu myöntämään vanhenemistaan ja sen myötä kasvanutta huomion herpaantumista. Ei käytä vilkkuja, ajaa kiellettyyn ajosuuntaan jne jne.

Pelkäsin itse kuskina ollessani 18v, olin juuri saanut kortin ja minut painostettiin kuskaamaan eräs porukka kaupungin läpi. Olin niin hermona, että mokailin joka käänteessä. Autokoulussa pitäisi olla myös sellainen vaihe, että kuskataan äänekästä isoa porukkaa mukana, eihän tuollaiseen voi valmistautua muuten mitenkään.

Silloin, kun ajoin itse autoa. Ja varsinkin noilla isommilla teillä, ihan hirveetä!

Viimeksi joskus ihan kakarana kun isä lähti ohittamaan rekkaa enkä osannut itse arvioida tilannetta, ja ohitushysteerinen äiti kiekuu "et lähde ohittamaan eijeijeiii!". Luulin oikeasti että on 50-50 mahdollisuus kuo-lla siinä ohituksessa. :D

Treffiseurani. Mies tuli autollansa hakemaan ja naureskellen kertoi miten auto pitää omituisia ääniä ja meinasi jäädä motarille. Olisi pitänyt jo siinä vaiheessa tajuta ettei pitäisi mennä kyytiin. Lopulta matka päättyi toiselle puolen kaupunkia kun jarrut hirtti kiinni. Ei enää treffailtu tuon jälkeen.

Isäni oli ihan muistisairas, mutta ei suostunut antamaan autonsa avaimia pois. Äitini pelkäsi eikä uskaltanut sanoa mitään ja isä pakotti hänet kyytiin väkisin. Itkuisena joutui sitten siihen kauhujen autoon menemään että ei tule riitaa. No isä ajoi sitten kolarin, äiti kyydissä ja luita meni poikki. Siihen loppui ajelutkin.

Appeni, keski-ikäinen ukko jota ei liikennesäännöt koske, vetää vaikka peräkärryn kanssa 140km/h ja äkkijarrutuksia jatkuvasti kun "***u nämä muut kun ei osaa ajaa".