En saanut teininä käydä diskoissa tai kaupungilla ja jatkuvasti hoettiin että yhtään poikaa että tänne tuo, nyt
Äitini ihmettelee miksi tytär on sosiaalisesti kömpelö, lihava vanhapiika. Kuulemma häpeää minua. Kysyi kerran kun olin noin 22v ja serkkuni oli juuri mennyt naimisiin että mistä muut niitä miehiä oikein löytää ja vastasin että varmaan niistä bileistä mihin et minua päästänyt äiti loukkaantui ja vaikeni niskojaan nakellen. Muutin omaan kotiin 20vuotiaana mutten osaa käydä juhlimassa ja pelkään vähän ihmisiä. Mielummin teen samaa kuin teininä: luen tai täytän ristikoita käsi karkkipussissa. Olen siis nyt 29vuotias.
Että onneksi olkoon, äiti. Halusit tyttären joka ei yhtään miestä eteesi tuo ja sait.
Kommentit (42)
Lähdin opiskelemaan lukion jälkeen satojen kilometrien päähän. Äidin saatesanat olivat jotain tällaista... sinne mennään opiskelemaan eikä poikia katselemaan.
Puoliso löytyi ja valmistuinkin, äitiä ei ole pakko uskoa, etenkään jos on itse aikuinen.
Miehen löytämiseen ei tarvita mitään juhlimista, mene vaikka tinderiin.
Äitisi häpeää sinua, vaikka olet toiminut hänen käskynsä mukaisesti. Kysy häneltä mitä käskyjen totteleminen tarkoittaa.
Mun isä ei myöskään päästänyt mua lukioikäsenä kuuntelemaan konsertteja tai lukion bileisiin. Eipä mullakaan ollut kuin kunnon poikaystävä vasta 23-vuotiaana. Tapasin hänet yliopistolla kun asuin yksin.
AP syyttää äitiään omasta saamattomuudestaan. Huoh.
Vastasit kyllä äidillesi hyvin. Voisit jatkossa jatkaa samaan tyyliin ja kysyä, että oletko nyt tyytyväinen, kun sait mitä halusit.
Tuollaisia vanhempia on paljon. Eivät ymmärrä miten tärkeää nuorena on olla sosiaalinen. sosiaaliset taidot opitaan kontaktissa muiden kanssa, eikä sohvalla maaten.
Vierailija kirjoitti:
Miehen löytämiseen ei tarvita mitään juhlimista, mene vaikka tinderiin.
Ajattele mikä kynnys tuossa on, kun teini-ikäisyyteen kuuluva tärkeä kehitysvaihe on estetty kieltämällä.
Ap, harmittaa puolestasi! Haluaisitko löytää kumppanin vai viihdytkö sinkkuna?
No, AP osaat nyt nähdä että se on vaikuttanut sinuun, mutta se ei tarkoita sitä että sinun täytyy jäädä vankilaan.
Olet nyt omillasi ja sinulla on elämä auki. Älä enää anna äidillesi sitä valtaa. Ota se itse. Sinä pärjäät kyllä, ja sinä opit.
Ei kukaan ole täydellinen. Saa olla ihan epätäydellinen. Olet juuri hyvä tuollaisena kuin olet. Mene vaan. Kannusta itseäsi.
Elämä on jatkuvaa oppimista ja opettelua. Elämää tämä on, vain elämää.
Eikä meillä muuta ole, niin ehkä se kannattaa opetella käyttämään sitten kun haluaa pistää sinulta menee aikasin, että pääset irti noista vanhoista. Mutta sinä pääset. Uskalla, ole utelias. Kokeile.
Olet noin tietoinen asioista. Se on hyvä. Ehkä voisit mennä psykologin juttusille? Pääsisit eteenpäin.
Älä syyttele äitiäsi omasta tilanteestasi. Eivät ihmiset ole täydellisiä, eivät äidit eikä isät. Itse voit tehdä elämällesi jotain, ja lopeta äitisi syyllistäminen.
Sama. Pari kertaa päästi minut johonkin limudiskoon, mutta siitä piti ainakin viikon verran potea syyllisyyttä ja tehdä ylimääräisiä kotitöitä. Sitten joskus päälle parikymppisenä olin juhannuksena kotona ja äiti havahtui kysymään, miksi en ole juhlimassa ja eikö minulla ole kavereita?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen löytämiseen ei tarvita mitään juhlimista, mene vaikka tinderiin.
Ajattele mikä kynnys tuossa on, kun teini-ikäisyyteen kuuluva tärkeä kehitysvaihe on estetty kieltämällä.
Niinhän se on. Se ei kuitenkaan ole este tasapainoisen ole aikuisuudelle.
Kyllä meillä jokaisella ja jotakin vähän epätäydellisiäksi. Ymmärrän kyllä Aapeetä. Toivon kuitenkin että otat ohjat omiin käsiisi ja elät elämääsi.
Mitä sinä haluat?
Vierailija kirjoitti:
Älä syyttele äitiäsi omasta tilanteestasi. Eivät ihmiset ole täydellisiä, eivät äidit eikä isät. Itse voit tehdä elämällesi jotain, ja lopeta äitisi syyllistäminen.
Ilmeisesti et ole saanut iloa kokea mitään niistä traumoista, joita vanhemmat voivat lapsellensa tuottaa. Ja ihan tietoisesti! Ja etten kirjoittaisi -täydellisesti!
Äitisi kuulostaa varsin ikävältä ihmiseltä.
Ap, olen samanlainen vaikka äitini jatkuvasti kehotti, että "kyllä sä sen Petterin voit kutsua kylään, kiinnostaisko Tommia tulla grillaamaan" jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä syyttele äitiäsi omasta tilanteestasi. Eivät ihmiset ole täydellisiä, eivät äidit eikä isät. Itse voit tehdä elämällesi jotain, ja lopeta äitisi syyllistäminen.
Ilmeisesti et ole saanut iloa kokea mitään niistä traumoista, joita vanhemmat voivat lapsellensa tuottaa. Ja ihan tietoisesti! Ja etten kirjoittaisi -täydellisesti!
Jokaisella on traumoja. Muiden syyttely ei johda mihinkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä syyttele äitiäsi omasta tilanteestasi. Eivät ihmiset ole täydellisiä, eivät äidit eikä isät. Itse voit tehdä elämällesi jotain, ja lopeta äitisi syyllistäminen.
Ilmeisesti et ole saanut iloa kokea mitään niistä traumoista, joita vanhemmat voivat lapsellensa tuottaa. Ja ihan tietoisesti! Ja etten kirjoittaisi -täydellisesti!
Jokaisella on traumoja. Muiden syyttely ei johda mihinkään.
Palautetta kyllä saa antaa. Muutenhan se traumojen aiheuttaja luulee, että on ollut oikein hyvä kasvattaja ja vanhempi.
Äitisi varmaan uskoi että kun täytät 18 löydät sormia napsauttamalla kirjastolta tai ruokakaupasta itsellesi aviomiehen. Samaan tapaan kuin ennenvanhaan löydettiin kirkosta.