Lue keskustelun säännöt.
Onko äly geeneissä?
04.06.2021 |
In the US, individuals identifying themselves as Asian generally tend to score higher on IQ tests than Caucasians, who tend to score higher than Hispanics, who tend to score higher than African Americans. Nevertheless, greater variation in IQ scores exists within each ethnic group than between them.[55] A 2001 meta-analysis of the results of 6,246,729 participants tested for cognitive ability or aptitude found a difference in average scores between black people and white people of 1.1 standard deviations. Consistent results were found for college and university application tests such as the Scholastic Aptitude Test (N = 2.4 million) and Graduate Record Examination (N = 2.3 million), as well as for tests of job applicants in corporate settings (N = 0.5 million) and in the military (N = 0.4 million).[56]
https://en.wikipedia.org/wiki/Race_and_intelligence
Twin studies of adult individuals have found a heritability of IQ between 57% and 73%[6] with the most recent studies showing heritability for IQ as high as 80%.[7]
Kommentit (22)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tietenkin se on perinnöllistä.
....osittain.
Kaikki ominaisuudet on geeneissä. Pöhkö.
lol, ja näillä mainituilla ihmisryhmillä ei olekaan mitään muuta eroa kuin geenit? Ei jatkoon ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On se, liian läheiset geenit vähentävät älykkyyttä. Sille on ihan syy miksi insesti on kaikissa kulttuureissa tuomittavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki pohjautuu tietysti geeneihin mutta esim. paha masennus ja rankka ryyppääminen voi pudotella tasoja. Ja voihan se olla että osa geeneistä ei aktivoidu jos mieltä ei pidä riittävän aktiivisena. Myös aerobisella kunnolla on suurta merkitystä kognitiivisten kykyjen suhteen, löydetty vahvat korrelaatiot oppilaiden ja heidän koulumenestyksen välillä.
Itse uskon, että mitattu älykkyys on vahvasti kulttuurisidonnainen ominaisuus. Suoraa arviota sen periytyvydestä ei voi tehdä yksilötasolla, koska ihmisen jo pelkästään puhdas biologisen prosessointikapasiteetin kehittyminen on niin monimutkainen ilmiö ja siihen vaikuttavat lukuisat eri tekijät ja kaikilla yksilöillä eri suhteessa. On ymmärrettävää, että jos ihmisellä on syystä tai toisesta vaikka kehitysvamma niin hänellä ei ole samanlaisia valmiuksia oppia kulttuurisidonnaisia tapoja jäsentää, prosessoida ja soveltaa tietoa ja siksi hän ei pärjää älykkyystesteissä.
Kaksostutkimuksissa on se ongelma, että ne liiottelevat todennäköisesti perinnöllisyyden osuutta ylipäätään olettaen, että arvion kahdesta dynaamisesti toisiinsa vaikuttavasta tekijästä voitaisiin arvioida suoraan niiden suhteellinen osuus. Ja yksilötasollehan niitä ei voi suoraan soveltaa. Niitä onkin kritisoitu etenkin viime vuosikymmeninä kun molekyyligeneettiset tutkimukset ovat tuottaneet heikkoja tuloksia lähes kaikkien hyvin perinnöllisiksi tulkittujen ominaisuuksien suhteen. Vaikka assosiaatioita on löydetty, niiden selitysvoima on heikko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siltä osin kuin älykkyys ja kongnitiiviset taidot periytyvät, ne periytyvät X-kromosomeissa. Kognitiivisia taitoja tarvitaan siis oppimiseen, eli nekin liittyy läheisesti älykkyyteen. Siksi poikien älykkyydessä on enempi hajontaa (yksi X kromosomi), kun taas tytöillä kaksi X-kromosomia tasaavat toistensa vaikutuksia. Keskiarvo kumpienkin älykkyydelle on sama.
Huomattavasti on merkitystä myös ravinnolla ja älyllisillä virikkeillä. Puutoksista kärsivän aivot harvoin kehittyvät kovin suotuisasti. Myös stressi ja ylikuormitus voivat aiheuttaa vaurioita ja alentaa älykkyyttä. Kuitenkin lapsena älykäs on todennäköisesti myös aikuisena älykäs ja toisin päin, vaikka osittain sitä voikin treenata/jättää treenaamatta.
Perimä asettaa älyn rajat
Geenit eivät silti yksin määrää kognitiivista kohtaloa.
https://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/perima-asettaa-alyn-rajat
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Perimä asettaa älyn rajat
Geenit eivät silti yksin määrää kognitiivista kohtaloa.
https://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/perima-asettaa-alyn-rajat
Ja täällä mainitaan myös, että n. 50 % älykkyydestä periytyy.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki pohjautuu tietysti geeneihin mutta esim. paha masennus ja rankka ryyppääminen voi pudotella tasoja. Ja voihan se olla että osa geeneistä ei aktivoidu jos mieltä ei pidä riittävän aktiivisena. Myös aerobisella kunnolla on suurta merkitystä kognitiivisten kykyjen suhteen, löydetty vahvat korrelaatiot oppilaiden ja heidän koulumenestyksen välillä.
Mitä keinoja olisi vähentää afrikkalaisten pahaa masennusta ja rankkaa ryyppäämistä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki pohjautuu tietysti geeneihin mutta esim. paha masennus ja rankka ryyppääminen voi pudotella tasoja. Ja voihan se olla että osa geeneistä ei aktivoidu jos mieltä ei pidä riittävän aktiivisena. Myös aerobisella kunnolla on suurta merkitystä kognitiivisten kykyjen suhteen, löydetty vahvat korrelaatiot oppilaiden ja heidän koulumenestyksen välillä.
Mitä keinoja olisi vähentää afrikkalaisten pahaa masennusta ja rankkaa ryyppäämistä?
Tuskin täällä kukaan pystyy tohon vastaamaan.
Suomalaisille täysin vieraita käsitteitä.
Paljon riippuu siitä millaiseen perheeseen syntyy. Millaisia virikkeitä ja vaatimuksia. Onko kommunikointi lapsen kanssa onnistunutta. Onko vanhemmat avoimia nykyajan lapsikäsitykselle vai vanhanaikaisia lyttääjiä.
Vierailija kirjoitti:
Itse uskon, että mitattu älykkyys on vahvasti kulttuurisidonnainen ominaisuus. Suoraa arviota sen periytyvydestä ei voi tehdä yksilötasolla, koska ihmisen jo pelkästään puhdas biologisen prosessointikapasiteetin kehittyminen on niin monimutkainen ilmiö ja siihen vaikuttavat lukuisat eri tekijät ja kaikilla yksilöillä eri suhteessa. On ymmärrettävää, että jos ihmisellä on syystä tai toisesta vaikka kehitysvamma niin hänellä ei ole samanlaisia valmiuksia oppia kulttuurisidonnaisia tapoja jäsentää, prosessoida ja soveltaa tietoa ja siksi hän ei pärjää älykkyystesteissä.
Kaksostutkimuksissa on se ongelma, että ne liiottelevat todennäköisesti perinnöllisyyden osuutta ylipäätään olettaen, että arvion kahdesta dynaamisesti toisiinsa vaikuttavasta tekijästä voitaisiin arvioida suoraan niiden suhteellinen osuus. Ja yksilötasollehan niitä ei voi suoraan soveltaa. Niitä onkin kritisoitu etenkin viime vuosikymmeninä kun molekyyligeneettiset tutkimukset ovat tuottaneet heikkoja tuloksia lähes kaikkien hyvin perinnöllisiksi tulkittujen ominaisuuksien suhteen. Vaikka assosiaatioita on löydetty, niiden selitysvoima on heikko.
Mitä sä selität? Mikä on se sinun parempi menetelmäsi, joka pystyy todentamaan kaksoistutkimusten (epä)luotettavuuden...?
Kaikenlaista kiemurtelua sitä näkee, epämiellyttävien tulosten kiertämiseksi.
Älykkäimpien tuntemieni ihmisten sukulaiset eivät ole erityisen älykkäitä. Ehkä siinä on joku mutaatio tapahtunut.
Vierailija kirjoitti:
Tietenkin se on perinnöllistä.
Kyllä ja periytyy äidiltä.
Tietenkin se on perinnöllistä.