Onko teillä kavereita, jotka "iloitsee" siitä, kun olette vaikka lihoneet jne?
Kommentit (60)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiset ovat ärsyttäviä. Itsekin olen nainen ja lopen kyllästynyt selkäänpuukotuksiin, juoruiluun, tekopyhyyteen ja siiihen epävarmuuteen mikä puretaan toisiin naisiin. Jopa läheisiin.
Mun yksi "ystävä" sanoo aina että " Voitko lopettaa salillakäynnin, niin että perseesi lähtee". Tai että "älä laittaudu, niin minä näytän paremmalta". Raivostuttavaa. Kerran oltiin baarissa joskus 19-vuotiaina ja suuttui kun sain enemmän huomiota siellä. En edes kiinnostunut niistä miehistä ja annoin kaikille pakit, mutta minunhan syyni sekin oli.
Viihdyn nykyään miesten parissa. Tämä kuulostaa taas siltä että olen sellainen "miehet on kivempia kuin naiset"- tyyppi, mutt ainakin hyvät, fiksut miehet ovat paljon vakaampaa seuraa kuin ketkään naiset.Sama täällä. Viihdyn miesten seurassa. Naisystävistä on huonoja kokemuksia.
Miksi ihmeessä sitten olette sellaisia juoruilevia, tekopyhiä selkäänpuukottajia?
Vierailija kirjoitti:
Vaihdevuosien tiimellyksessä rintani muhkenivat yhtäkkiä yllättäen. Olin ollut pienikokoinen ja pienirintainen aina.
Minut oli kutsuttu juhliin ja laitoin aika kiireessä ylleni uuden paidan (ostettu a/b aikoina) ja tungin mollukkani vanhoihin juhlarintsikoihin.
En ikinä unohda daamien ilmeitä, kun tanssahtelin ja ihanat rintani hyppivät liian pienissä rintaliiveissä. En myöskään unohda aviomiesten tuijotusta ;)
Minä sain uudet rinnat ilman kirurgin veistä, miehet silmänruokaa ja juoruakat uutta ihmeteltävää ja juoruiltavaa. Win win.
Karavaani kulkee ja tissit pomppii...
Tää on kirjotettu ihan ku jonkun 60v setämiehen fantasiasta xD vähän jo epäilen tätä edes naisen itse kirjoittamaksi...
Naiset on ihan sairaan kateellisia!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaihdevuosien tiimellyksessä rintani muhkenivat yhtäkkiä yllättäen. Olin ollut pienikokoinen ja pienirintainen aina.
Minut oli kutsuttu juhliin ja laitoin aika kiireessä ylleni uuden paidan (ostettu a/b aikoina) ja tungin mollukkani vanhoihin juhlarintsikoihin.
En ikinä unohda daamien ilmeitä, kun tanssahtelin ja ihanat rintani hyppivät liian pienissä rintaliiveissä. En myöskään unohda aviomiesten tuijotusta ;)
Minä sain uudet rinnat ilman kirurgin veistä, miehet silmänruokaa ja juoruakat uutta ihmeteltävää ja juoruiltavaa. Win win.
Karavaani kulkee ja tissit pomppii...
Tää on kirjotettu ihan ku jonkun 60v setämiehen fantasiasta xD vähän jo epäilen tätä edes naisen itse kirjoittamaksi...
True story. Ehkä väritettynä, mut kuiteskin. Se oli eka kerta kun tunsin itselläni pomppivat rinnat. AA:t ei nimittäin tanssiessa pompahtele. Siksi tapaus jäi niin elävänä mieleen - ja varmaan tuttavien mieleen. Sori!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiset ovat ärsyttäviä. Itsekin olen nainen ja lopen kyllästynyt selkäänpuukotuksiin, juoruiluun, tekopyhyyteen ja siiihen epävarmuuteen mikä puretaan toisiin naisiin. Jopa läheisiin.
Mun yksi "ystävä" sanoo aina että " Voitko lopettaa salillakäynnin, niin että perseesi lähtee". Tai että "älä laittaudu, niin minä näytän paremmalta". Raivostuttavaa. Kerran oltiin baarissa joskus 19-vuotiaina ja suuttui kun sain enemmän huomiota siellä. En edes kiinnostunut niistä miehistä ja annoin kaikille pakit, mutta minunhan syyni sekin oli.
Viihdyn nykyään miesten parissa. Tämä kuulostaa taas siltä että olen sellainen "miehet on kivempia kuin naiset"- tyyppi, mutt ainakin hyvät, fiksut miehet ovat paljon vakaampaa seuraa kuin ketkään naiset.Sama täällä. Viihdyn miesten seurassa. Naisystävistä on huonoja kokemuksia.
Miksi ihmeessä sitten olette sellaisia juoruilevia, tekopyhiä selkäänpuukottajia?
He kokevat että kun ovat miesten keskellä, niin ei tarvitse kadehtia toisia naisia kun niitä ei ole lähettyvillä. Miehiä ei tarvitse kadehtia koska he eivät ole kilpailijoita.
Kade on kade, ja kokemusta on sekä mieskavereiden että naiskavereiden kateudesta. Mut e täytyy kyllä sanoa että kun tulen huomanneeksi tuollaista käytöstä niin kyllä se kaveruus jää osaltani siihen, eli en enää kerro omista asioistani, vaan juttelen enää toisen/yleisiä asioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaihdevuosien tiimellyksessä rintani muhkenivat yhtäkkiä yllättäen. Olin ollut pienikokoinen ja pienirintainen aina.
Minut oli kutsuttu juhliin ja laitoin aika kiireessä ylleni uuden paidan (ostettu a/b aikoina) ja tungin mollukkani vanhoihin juhlarintsikoihin.
En ikinä unohda daamien ilmeitä, kun tanssahtelin ja ihanat rintani hyppivät liian pienissä rintaliiveissä. En myöskään unohda aviomiesten tuijotusta ;)
Minä sain uudet rinnat ilman kirurgin veistä, miehet silmänruokaa ja juoruakat uutta ihmeteltävää ja juoruiltavaa. Win win.
Karavaani kulkee ja tissit pomppii...
Tää on kirjotettu ihan ku jonkun 60v setämiehen fantasiasta xD vähän jo epäilen tätä edes naisen itse kirjoittamaksi...
True story. Ehkä väritettynä, mut kuiteskin. Se oli eka kerta kun tunsin itselläni pomppivat rinnat. AA:t ei nimittäin tanssiessa pompahtele. Siksi tapaus jäi niin elävänä mieleen - ja varmaan tuttavien mieleen. Sori!
Tuli tietty vähän masua myös :D Kukaan ei ollut vihjannut pienentämään ateriakokoa.
Loppu hyvin, kaikki hyvin.
Tykkään uusista muodoistani -ja mieheni myös!
Kyllä mua harmittaa, jos joku kaveri laihtuu ja itse en onnistu laihtumaan... kateellinen olen, mutta en sitä tietenkään näytä. Toisaalta osaan myös iloita hänen kanssaan, kun tiedän miten vaikeaa se laihtuminen on.
Niitä ihmisiä inhoan, jotka - tietäen, että tarkoitukseni on laihtua - väkisin tuputtavat herkkuja, että "ei se nyt haittaa jos yhden jäätelön syöt" tai pullan tai kakkupalasen tai pizzan. Epäilen senkin takana olevan toiveen, että epäonnistun yrityksessäni.
No joo, kaverin reaktio oli lyttäävä kun kerroin uudesta parisuhteesta. Aiemmat suhteeni ovat olleet huonoja, niin hän sitten muistutti niistä. Aloitti vielä lausahduksella "ei millään pahalla". Ei hän tietysti varmaan tiennyt miten paljon olen tehnyt töitä itseni kanssa että olen päässyt elämässä eteenpäin ja onnellisempaan tilaan henkisesti jolloin ei myöskään enää haksahda huonoihin suhteisiin mutta kuitenkin. Oli vähän sellainen lyttäys mielestäni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaihdevuosien tiimellyksessä rintani muhkenivat yhtäkkiä yllättäen. Olin ollut pienikokoinen ja pienirintainen aina.
Minut oli kutsuttu juhliin ja laitoin aika kiireessä ylleni uuden paidan (ostettu a/b aikoina) ja tungin mollukkani vanhoihin juhlarintsikoihin.
En ikinä unohda daamien ilmeitä, kun tanssahtelin ja ihanat rintani hyppivät liian pienissä rintaliiveissä. En myöskään unohda aviomiesten tuijotusta ;)
Minä sain uudet rinnat ilman kirurgin veistä, miehet silmänruokaa ja juoruakat uutta ihmeteltävää ja juoruiltavaa. Win win.
Karavaani kulkee ja tissit pomppii...
Tää on kirjotettu ihan ku jonkun 60v setämiehen fantasiasta xD vähän jo epäilen tätä edes naisen itse kirjoittamaksi...
True story. Ehkä väritettynä, mut kuiteskin. Se oli eka kerta kun tunsin itselläni pomppivat rinnat. AA:t ei nimittäin tanssiessa pompahtele. Siksi tapaus jäi niin elävänä mieleen - ja varmaan tuttavien mieleen. Sori!
Jos näen jonkun pukeneen liian pienet rintsikat ja liian pienen paidan, niin en kyllä ajattele hänen rintojaan. Saatan kyllä ihmetellä, miksi on juhliin laittanut epäsopivat vaatteet.
Onko tosiaan naisilla tämmöstä? En vois ikinä kuvitella miehenä.
Ilmeisesti luontaista kilpailua miesten huomiosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaihdevuosien tiimellyksessä rintani muhkenivat yhtäkkiä yllättäen. Olin ollut pienikokoinen ja pienirintainen aina.
Minut oli kutsuttu juhliin ja laitoin aika kiireessä ylleni uuden paidan (ostettu a/b aikoina) ja tungin mollukkani vanhoihin juhlarintsikoihin.
En ikinä unohda daamien ilmeitä, kun tanssahtelin ja ihanat rintani hyppivät liian pienissä rintaliiveissä. En myöskään unohda aviomiesten tuijotusta ;)
Minä sain uudet rinnat ilman kirurgin veistä, miehet silmänruokaa ja juoruakat uutta ihmeteltävää ja juoruiltavaa. Win win.
Karavaani kulkee ja tissit pomppii...
Tää on kirjotettu ihan ku jonkun 60v setämiehen fantasiasta xD vähän jo epäilen tätä edes naisen itse kirjoittamaksi...
True story. Ehkä väritettynä, mut kuiteskin. Se oli eka kerta kun tunsin itselläni pomppivat rinnat. AA:t ei nimittäin tanssiessa pompahtele. Siksi tapaus jäi niin elävänä mieleen - ja varmaan tuttavien mieleen. Sori!
Jos näen jonkun pukeneen liian pienet rintsikat ja liian pienen paidan, niin en kyllä ajattele hänen rintojaan. Saatan kyllä ihmetellä, miksi on juhliin laittanut epäsopivat vaatteet.
Tissit pomppimassa liian pienissä rintsikoissa. Sitä näkyä tuijotetaan järkyttyneenä ja se aiheuttaa myötähäpeää. Se, että aa:t vähän suurenee ei todellakaan tee niistä mitään huomion keskipisteitä.
Yksi tuollainen kaveri on, hän on itse pullukka eikä ole saanut painoaan alas vaikka haluaisi.
Ymmärrän häntä, eikä mene yhtään tunteisiin vaikka hän nauttiikin jos minä tai joku muu kaveri lihoo tai muutoin rumentuu.
Tissit on sellainen asia että joillekin naisille ne on tosi tärkeät, itselle ei ollenkaan enkä huomaisi toisten rintojen koon muutoksia ollenkaan ellei ole tosi iso muutos, eikä silti liikuttaisi minua ollenkaan. Vaivaannuin kerran kun kaveri alkoi yhtäkkiä kertomaan kuinka hänen tissejään oli kehunut joku mies jossain. Mitä tuohon nyt sanoa. Omani ovat pienet ja tykkään niistä just tällaisina.
Kun lihoin reilun 10 kiloa, sain poikkeuksellisen paljon kehuja muilta naisilta ulkonäöstä. Myös niiltä, jotka olivat itse langanlaihoja. Itseäni lähinnä ketutti, koska en ollut tyytyväinen lievästi ylipainoiseen kroppaani.
Tänä vuonna olen liikkunut, laihtunut noin 15 kg ja korjautin myös imetyksessä venyneet rintani = niissä on täytteenä omaa rasvaa sekä implantit, mutta tosi luonnollisennäköiset, vaikka aika isot. Enää kukaan nainen ei sano enää mitään positiivista ulkonäöstä tai esimerkiksi kommentoi mitään positiivista liikuntaan. Lähinnä dissausta ja vähättelyä. Miehiltä, myös tuikituntemattomilta, tulee kehuja siitäkin edestä.
Vierailija kirjoitti:
No joo, kaverin reaktio oli lyttäävä kun kerroin uudesta parisuhteesta. Aiemmat suhteeni ovat olleet huonoja, niin hän sitten muistutti niistä. Aloitti vielä lausahduksella "ei millään pahalla". Ei hän tietysti varmaan tiennyt miten paljon olen tehnyt töitä itseni kanssa että olen päässyt elämässä eteenpäin ja onnellisempaan tilaan henkisesti jolloin ei myöskään enää haksahda huonoihin suhteisiin mutta kuitenkin. Oli vähän sellainen lyttäys mielestäni.
Ei millään pahalla, mutta haluan loukata. Sellainen fiilishän siitä tulee. On lämmintä ja empaattista suoraan puhumista, ja sitten ilkeilyä. Aikuisten ihmisten kannettava sanomisistaan vastuuta ja osattava pyytää anteeksi. On alhaista ylentää itseään pahoittamalla toisen mieli.
Vierailija kirjoitti:
Onko tosiaan naisilla tämmöstä? En vois ikinä kuvitella miehenä.
Ilmeisesti luontaista kilpailua miesten huomiosta.
Ei ole. En voisi ikinä naisena kuvitella tällaista, koska en ole koskaan törmännyt vastaavaan. Ikää kuitenkin jo 45+
Miesten jatkuva vittuilu ja päteminen "ystävien" kesken kyllä ihmetyttää. Ilmeisesti luontaista kilpailua naisten huomiosta.
Hassua että miehet eivät tajua sen olevan luotaantyöntävää.
Vierailija kirjoitti:
Vaihdevuosien tiimellyksessä rintani muhkenivat yhtäkkiä yllättäen. Olin ollut pienikokoinen ja pienirintainen aina.
Minut oli kutsuttu juhliin ja laitoin aika kiireessä ylleni uuden paidan (ostettu a/b aikoina) ja tungin mollukkani vanhoihin juhlarintsikoihin.
En ikinä unohda daamien ilmeitä, kun tanssahtelin ja ihanat rintani hyppivät liian pienissä rintaliiveissä. En myöskään unohda aviomiesten tuijotusta ;)
Minä sain uudet rinnat ilman kirurgin veistä, miehet silmänruokaa ja juoruakat uutta ihmeteltävää ja juoruiltavaa. Win win.
Karavaani kulkee ja tissit pomppii...
Naiset varmaan katsoivat lähinnä säälivästi, että eikö tuohon ikään mennessä osaa ostaa istuvia rintsikoita.
Hyvä esimerkki naisten kateudesta ja kilpailusta miesten huomiosta.
Kateellisuuden voi suunnata kaverin ulkonäköön, elämäntilanteeseen, ihmissuhde- tai työkuvioihin.. You name it!