Miten suhtautua ystävän raskauteen tässä tilanteessa (tahaton lapsettomuus)?

Olemme kolmekymppisiä ja tunteneet pitkään. Olemme molemmat haaveilleet perheen perustamisesta. Ystäväni kärsi kauan tahattomasta lapsettomuudesta miehensä kanssa, mutta hän ei halunnut puhua aiheesta. Kun tulin itse raskaaksi ja kerroin raskaudesta varovaisesti ystävälleni (tiesin, että aihe olisi herkkä), hänen oli vaikea suhtautua asiaan. Ystävä pahastui, kun raskauteni oli alkanut melko nopeasti (typeränä kerroin tämän, kun asiaa kysyi). Olimme pitäneet aktiivisesti yhteyttä ystäväni kanssa, mutta raskaudesta kerrottuani tuli pitkäksi aikaa hiljaista. Kun kysyin, onko kaikki ok, totesi ystäväni, ettei häntä mikään vaivaa.

Kuukausiin ystäväni ei kyennyt puhumaan raskaudestani enkä itsekään ottanut aihetta esille, kun se selvästi loukkasi. Raskauteni edetessä ystävä pilkkasi, kuinka perheemme lemmikki jäisi lapsen myötä vaille huomiota ja muutenkin piikitteli minua raskaudesta, lapsen syntymästä jne. Ystävä ei osoittanut ollenkaan empatiaa, kun raskauteni oli vaikea. Jos kerroin mitään raskauteeni liittyvää, vaihtoi ystävä heti puheenaihetta tai kommentoinut kertomaani asiaa mitenkään.

Raskauteni lopulla ystävä kertoi olevansa vihdoin itsekin raskaana. Onnittelin ja kyselin vointia. Olin todella iloinen ystäväni puolesta, kun pitkän yrityksen jälkeen raskaus alkoi. Nyt raskausaikanaan ystävä puhuu paljon omasta raskaudesta ja laittelee ultrakuvia katsottavaksi. Oma lapseni on jo syntynyt, mutta vieläkään hän ei halua puhua vauvastani mitään. Jos kerron vauvan kuulumisia tyyliin "Käytiin Ainon kanssa tänään neuvolassa ja mennään ens viikolla ylimääräiseen punnitukseen, kun paino ei ole noussut normaalisti ja oon vähän huolissani", niin tähän ystävä vaan toteaa tyyliin "Eiköhän se siitä. Mulla oli muuten töissä tosi kiva päivä tänään..." eli vaihtaa heti aihetta.

Tuntuu pahalta, että ystävä ei selvästi halua keskustella minun raskaudestani tai vauvasta. Tekisi itselläkin mieli vain kommentoida hänen raskausjuttuihinsa parilla sanalla tai vaihtaa aihetta, kuten hänkin tekee. Mitä tekisitte tässä tilanteessa? Pitääkö minun olla kiinnostunut ystäväni raskaudesta ja syntyvästä lapsesta, kun ei hänkään ollut eikä vieläkään ole kiinnostunut minun kohdallani?

Ap